Lue keskustelun säännöt.
Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
joo, se oli meillä Penkkivelliä! Ihana retro muisto tuli!
Mitä on penkkivelli?
Maitoa ja kauraryynejä sekoitetaan kylmänä.
Nykyään sen annetaan turvota jääkaapissa ja kutsutaan tuorepuuroksi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Mitä on helmipuuro?
Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.
Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.
Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.
Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.
Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.
Ei uponnut helmipuuro minuun edes 80-luvulla. Sen jälkeen en ole syönyt. Monen muun herkku se kyllä oli.
Vinkki, jos leipää meinaa jäädä kuivamaan. Leikkaa ohuiksi siivuiksi, jätä esim. juomalasiin tai kulhoon pystyasentoon kuivamaan huoneenlämmössä. Parissa päivässä on ihania raksuteltavia naposteluja, voit dipata, murustella keiton pinnalle tai tehdä jotakin leipäressua. Sopii kaikenlaiselle leivälle ja ei mene hukkaan nekään viimeiset palat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Miten saat tuohon menemään yli kympin? Lähinnä käytin tuohon mitä kaapissa oli valmiina, kuten sipulia, tomaattimurskaa ja kermapurkin jämät. Salamia käytin tuohon noin sentin siivun, mutta sen tilalle voi laittaa jotain muutakin voimakkaan makuista, mikä antaa makua, kuten oliiveja tai kaprista tai vaikka suolakurkkuja tai chiliä. Ja tuosta satsistahan tulee 4-5 isoa annosta, monen päivän ruoat.
Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että ne raaka-aineet ilmestyvät sinne kaappiin ihan ilmaiseksi.
Taitaa olla suhteellista, mikä kenenkin mielestä on köyhäilyä ja halpaa. Suhteellista taitaa olla myös millaista ruokaa kukin pitää riittävän monipuolisena. Jos syö lounaaksi pelkkää makaronia ja voita, tai perunaa ja ruskeaa kastiketta, voi varautua että elinikä ja sairastavuuskin on sitten samanlainen kuin 70-luvulla. Suomalaisen miehen elinajanodote oli 70-luvulla 65 vuotta ja nyt 79 vuotta.
On mutkat vedetty tosi suoriksi, jos kuvittelee että elinajanodote riippuu pelkästään ruokavaliosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Mitä on helmipuuro?
Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.
Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.
Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.
Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.
Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.
Siihen pitää tehdä kiisseli lisukkeeksi, tai sitten syödä niin kuin riisipuuro. Voinokarekin tekee ihmeitä.
Kyllä. Söin ensin vähän ilman mitään lisukkeita, sitten otin voi nokareen ja vielä sen jälkeen hilloa lusikallisen. Että maisteltua tuli erilaisista näkökulmista, sitä mukaan, kun joku jotain muisti lapsuudestaan. Joku oli käyttänyt myös kanelisokeria ja tosiaan sitä kiisseliä.
Entä maitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suolatonta kaurapuuroa ja täysmaitoa, sillä aloitin päivän kotona toistakymmentä vuotta.
Ei mehuja, ei leipää, pelkkää puuroa.
Mannapuuroa oli silloin tällöin. Riisipuuroa.
Semmoista vanhaa hyvää makkarakastiketta en ole saanutkaan vuosikymmeniin.
Nakkikastiketta. Isän veljen vaimo teki usein semmoista sieniliejua kasarilla, eli sieniviipaleita valkoisessa kastikkeessa. Kyllä sitä söi perunoiden kanssa. Hampurilaisia tehtiin itse muutama kerta kotona kasarilla, vaihtelevalla menestyksellä. Faija kun hyvin oikeistolainen jo silloin, niin innostui kaikesta amerikkalaisesta aina heti. Ei tarvinnut kuin ehdottaa, niin faija oli heti messissä jos se oli amerikkaa. Silloin tuli kauppoihin se Amerikan Pekoni, sitä ostettiin muutaman kerran. Kun se oli niin amerikkaa, eksoottista.
Muistin erään entisen poikaystävän reseptin. Lauttasaarelaisessa keittokomerossa hän keitti riisiä (jotain pitkäjyvää Uncle Ben's), heitti sekaan tonnikalapurkin öljyineen ja maistoi curryjauheella. Oli hyvää kun oli nälkä. Oltiin alle 2-kymppisii. Nykyisin laittaisin mukaan sipulia, mustapippuria ja suolaa. Vähän niinkuin retkimuonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komarova kirjoitti:
Muistin erään entisen poikaystävän reseptin. Lauttasaarelaisessa keittokomerossa hän keitti riisiä (jotain pitkäjyvää Uncle Ben's), heitti sekaan tonnikalapurkin öljyineen ja maistoi curryjauheella. Oli hyvää kun oli nälkä. Oltiin alle 2-kymppisii. Nykyisin laittaisin mukaan sipulia, mustapippuria ja suolaa. Vähän niinkuin retkimuonaa.
Mä lorautan soijaa. Nam. N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuorehernesoseen kun lisää kalapuikoille ja perunamuusille niin nam. Puikkojen päälle pari tippaa suosikkietikkaasi ja vielä enempi nam.
Suosikkietikkasi? Onko tämä yleistäkin, että ihmisillä on suosikkietikka?
Itsehän ei juuri etikan makua siedä, joten lähinnä tulee ostettua pyykkiä ja siivoamista varten.
Itseasiassa on. Tykkään etikasta ja käytän paljon ruuanlaitossa omenaviini-, riisiviini-, puna- ja valkoviinietikkaa, vaaleata balsamicoa sekä olutetikkaa joka on se jota briteissä vakkarina fish n'chipsien päälle laitetaan. Väkiviinaetikkaan taas tehdään pikkelöidyt vihannekset.
Brittien fish and chips etikka on nimeltään malt vinegar ei mikään olutetikka.
No malt on mallas ja jos joku olutetikaksi nimittää, niin onko niin väliä, varsinkaan kun Suomessa ei edes myydä tuota etikkaa.
Suomessa myydään Prismoissa mallasviinietikkaa, että oliskohan se oikeampi tuote?
Kiitos!!! Pelastit kaikki kalapuikko- ja fish n' chips ateriani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porkkanat suikaleiksi, muutama tippa öljyä ja suolaa ja uuniin. Muutkin kasvikset (pakasteesta vaikka parsakaali, kukkakaali, paprika, punasipuli jne) sopivat hyvin kavereiksi.Halpaa ja melko terveellistä. Ei aina tarvitse syödä tähtitieteellisiin hintoihin noussuitta kasvihuonekasviksia. Hyviähän ne ovat, mutta joskus voi nuukailla.
Hernekeitto hurrrjan hyvää. Liotus yön yli. Keittoaika n tunti. Ripaus suolaa.
1/2 kg paketista tulee iso kattilallinen.
Vajaa 2egee. Nam. Kotisinapilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Sipulia, tomaattipurkki, porkkanakuutioita, tai oliiveja yms. käytä mielikuvitusta ja mitä kaapista löytyy, hyvät mausteet maun mukaan, pikkuripaus fariinisok. ja pikku tippa kermaa kruunaa maun. Ei tarvi lihatuotetta! Teen usein näistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsetehty minestrone. Nam.
Saisiko reseptin?
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
1 pieni sipuli
Valkosipulia
Tlk/prk valkoisia tai sekapapuja
1 dl pakasteherneitä
Liemikuutio (vege tai kana)
Tomaattimurskatölkki + vettä
Yrttisuolaa, pippuria, basilikaa, oreganoa, timjamia, paprikajauhetta.
Huom! Parmesaninkantit. (Ne kovat mitkä parmesanista jää kerätään ja pakastetaan)
Porkkana+selleri+sipulit kuullotetaan, joukkoon mausteet ja pieni kuullotus. Sitten porisevat mieleisen pehmeiksi tomaattimurskassa jossa myös liemikuutio + vettä, sekä parmesanin kantit antamassa makua. Puolivälissä mukaan valutetut pavut. Lopuksi -jonka jälkeen ei enää keitetä-herneet, valmiiksi keitettyä pientä pastaa tai makaronia (kaikki käy) ja jos haluaa niin pieniä paloja mitä vain lihaa mitä kaapista löytyy: kinkku, kana, nakki, savukylki ois paras mutta jos erikseen ostaa ei oo enää halpaa ruokaa.
Jos sattuu pöydällä olemaan niin päälle mitä vain tuoreyrttiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein retropitsaa lenkistä. Sipulia,tomaattimurskaa,lenkkimakkaraa,mausteita ja juustoraastetta. Tuli melkoisen hyvää. Aikuiset lapsenikin pitivät. Äitini tuota teki joskus 70-luvulla.
Ylläoleva on minestronen resepti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt nyt kolme kertaa perunaa jossain muodossa sekä ruskeaa kastiketta kaveriksi, viikon sisään. On mielettömän hyvää ja mikä parasta: pitää myös nälkää. En odottanut niin käyvän.
Sama. Koska hullaannuin ruskeaan kastikkeeseen. Mulle se oli uusi juttu, ei ollut koskaan kotona lapsena. Outoa.
Hyvän ruskean kastikkeen tekeminen onkin taitolaji. Se vaatii valurautapannun sekä "kunnon" käryttämisen. Tätä ei monikaan nykyisissä surkeilla liesituulettimilla varustetuissa kerrostaloasunnoissa halua tehdä, koska kämppä haisee sen jälkeen viikon ruskealle kastikkeelle. Mutta hemmetin hyvää on, kun joku oikeasti laittaa hyvän kastikkeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuskodissa tehtiin usein peruna-lihalaatikkoa. Raa'at perunaviipaleet ladottiin uunivuokaan kerroksittain sipulisilpun sekä siankylkisiivujen kanssa. Päälimmäiseksi kylkisiivuja. Mausteeksi suolaa ja maustepippuria. Yleensä tämä tehtiin ilman munamaitoa ja liemenä toimi vesitilkka johon sekoitettiin rahtunen vehnäjauhoja.
Tätä ei ole tullut tehdyksi vuosiin. Ketjun innoittamana voisikin tehdä viikonloppuna.[/quote Minä teen tätä ruokaa ilman sipulia ja nesteenä vettä. Maustepippurit kokonaisina. Läskisemmät lihapalat päällimmäiseksi eikä vehnäjauhoja minun ruuassani. Tämän kanssa puolukkasurvos on must juttu.
Sama, mutta vaihdetaan sika palvisikapalasiin ja silakoihin ja näin tuli silakkalaatikko.
Keitä halpaa pastaa al dente. Siihen joukkoon kanajauhelihaa kurkumalla, suolalla ja pippurilla maustettuna ja hiukan oliiviöljyä. Sitten pieniä porkkanakuutioita ja lehtikaalia pikku palasina päälle. Ah niin halpaa ja hyvää, euron ateria.
Mikä siinä hävettää?