Lue keskustelun säännöt.
Hesarin mielipidepalstalla äiti valittaa, ettei lapsi halua pitää yhteyttä
05.02.2023 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009362918.html
Suoraan sanottuna en ihmettele. Minulla tulee tästä kirjoituksesta hyvin ikävä olo. Kirjoittava äiti puhuu lapsen 'harhaisista muistoista', mutta valittaa, että lapsi ei halua keskustella.
Minulla on hankala suhde vanhempiini. Olen juuri kokenut niin, että he eivät edes myönnä muistojani - ikään kuin olisin keksinyt kaikki traumani! Kun tarpeeksi kauan joutuu tällä tavalla tunnetasolla hylätyksi ja kuulemaan sen, ettei omat ajatukseni ja muistot ole todellisia, niin todellakin siinä haluaa ottaa etäisyyttä.
Olen myös kuullut tuon kirjoittajan hokeman, että 'kaikkit ekevät virheitä' monta kertaa äitini suusta. Ikään kuin sillä pitäisi deletoida kaikki mennyt.
Kommentit (1197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se perhedynamiikka on täysin vinksallaan jos siellä yksi kokee eläneensä painajaista, äiti ei muista mitään mutta sen sijaan kyllä kerää ympärilleen kaikki sen perhene muut jäsenet torjumaan tämän yhden kokemukset.
Ei ole kyse muistamisesta vaan siitä oliko hän narkki vai ei.
Kuka ja miten sen tietää? Vai luuletko, että jos joku ON narkki, hän piikittää lastensa nähden yleensä? Tuskin. Eli on ihan mahdollista sekä se että on narkki joka osasi salata sen lapsiltaan, tai sitten ei ollut ja toinen lapsi näki tai käsitti väärin. Emme tiedä, turha kinata.
Kyse on siitä, millainen se vanhempi on ollut vanhempana. Mun molemmat vanhemmat esim oli alkoholistejä, mutta isä heistä ei koskaan ollut väkivaltainen, toisin kuin äiti.
Pointti on, ettei kenenkään enää aikuisena tarvitse olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka myrkyttää elämää.
😅 Salaapas teineiltäsi piikittämisesi ja huumeaddiktio, puhumattakaan miehestäsi, työkavereistasi, sukulaisistasi ja ystävistäsi. Miksi on niin vaikea myöntää että kyseessä on vale? Eikö se sovi sinun pieneen maailmaasi?
En ole sanonut ettäkö hänen pitäisi olla tekemisissä. Hänellehän se muisto on todellinen ja sitä vahvistetaan edelleen tiettyjen ihmisten toimesta.
Päihteiden käyttö on helppo salata, varsinkin lapsilta. Kuvitteletko sinä että he kaikki ovat jotain luurangonlaihoja luusereita?
En kuvittele. Sen sijaan tiedän että piikittävä narkki ei kyllä sitä pysty salaamaan. Asiaa ei ole tapahtunut, yritä nyt ymmärtää.
Pystytkö sinä ymmärtämään, että oli se sitten äidin huumeongelma tai jokin muu niin teidän perheessänne on jokin ongelma ja siskosi reagoi siihen. Sinun käytöksesi vaikuttaa ulkopuolisen silmiin loukkaavalta ja defenssinomaiselta. Siihen on jokin syy, että sinä ja siskonne käyttäydytte noin.
Voi luoja, käyttäydymme miten? Pystytkö ymmärtämään että perheessämme ei ole mitään ongelmaa vaan siskoni oli kuormittavassa ihmissuhteessa toiseen henkilöön ja hänelle muodostui valemuisto? Pystytkö? Ai et.
Heh. Minunkin äitini mielestä se etten halua olla hänen kanssaan tekemisissä on mieheni syy. Ei ole.
.Etkö tosiaan ikinä koskaan ole kuullut miehistä ( tai naisista) jotka manipuloivat puolisoaan omaa sukuaan vastaan? Etkö todella??
Kyllä niitä on vaikka sinulla ei olisikaan.
Tässä ketjussa on ihan uskomatonta se , että jos minulla on näin, niin muillakin täytyy olla näin ja minulla ei ole noin , niin kenelläkään ei voi olla noin.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se perhedynamiikka on täysin vinksallaan jos siellä yksi kokee eläneensä painajaista, äiti ei muista mitään mutta sen sijaan kyllä kerää ympärilleen kaikki sen perhene muut jäsenet torjumaan tämän yhden kokemukset.
Ei ole kyse muistamisesta vaan siitä oliko hän narkki vai ei.
Kuka ja miten sen tietää? Vai luuletko, että jos joku ON narkki, hän piikittää lastensa nähden yleensä? Tuskin. Eli on ihan mahdollista sekä se että on narkki joka osasi salata sen lapsiltaan, tai sitten ei ollut ja toinen lapsi näki tai käsitti väärin. Emme tiedä, turha kinata.
Kyse on siitä, millainen se vanhempi on ollut vanhempana. Mun molemmat vanhemmat esim oli alkoholistejä, mutta isä heistä ei koskaan ollut väkivaltainen, toisin kuin äiti.
Pointti on, ettei kenenkään enää aikuisena tarvitse olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka myrkyttää elämää.
😅 Salaapas teineiltäsi piikittämisesi ja huumeaddiktio, puhumattakaan miehestäsi, työkavereistasi, sukulaisistasi ja ystävistäsi. Miksi on niin vaikea myöntää että kyseessä on vale? Eikö se sovi sinun pieneen maailmaasi?
En ole sanonut ettäkö hänen pitäisi olla tekemisissä. Hänellehän se muisto on todellinen ja sitä vahvistetaan edelleen tiettyjen ihmisten toimesta.
Päihteiden käyttö on helppo salata, varsinkin lapsilta. Kuvitteletko sinä että he kaikki ovat jotain luurangonlaihoja luusereita?
En kuvittele. Sen sijaan tiedän että piikittävä narkki ei kyllä sitä pysty salaamaan. Asiaa ei ole tapahtunut, yritä nyt ymmärtää.
Pystytkö sinä ymmärtämään, että oli se sitten äidin huumeongelma tai jokin muu niin teidän perheessänne on jokin ongelma ja siskosi reagoi siihen. Sinun käytöksesi vaikuttaa ulkopuolisen silmiin loukkaavalta ja defenssinomaiselta. Siihen on jokin syy, että sinä ja siskonne käyttäydytte noin.
Voi luoja, käyttäydymme miten? Pystytkö ymmärtämään että perheessämme ei ole mitään ongelmaa vaan siskoni oli kuormittavassa ihmissuhteessa toiseen henkilöön ja hänelle muodostui valemuisto? Pystytkö? Ai et.
Heh. Minunkin äitini mielestä se etten halua olla hänen kanssaan tekemisissä on mieheni syy. Ei ole.
.Etkö tosiaan ikinä koskaan ole kuullut miehistä ( tai naisista) jotka manipuloivat puolisoaan omaa sukuaan vastaan? Etkö todella??
Kyllä niitä on vaikka sinulla ei olisikaan.
Tässä ketjussa on ihan uskomatonta se , että jos minulla on näin, niin muillakin täytyy olla näin ja minulla ei ole noin , niin kenelläkään ei voi olla noin.Ohis
Tämän ketjun aihe ei ole ne puolisot, vaan narsistiset äidit.
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.
Mistä sinä tiedät, mitä sitä "naurettavaa välirikkoa" ennen on tapahtunut?
Millaisia äitejä, tulevia isoäitejä ajattelette olevanne tulevaisuudessa aikuisille lapsillenne?
Kärkkäistä kommenteista päätellen vähintään yhtä "huonoja" ellette pahempia kuin oma äitinne.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia äitejä, tulevia isoäitejä ajattelette olevanne tulevaisuudessa aikuisille lapsillenne?
Kärkkäistä kommenteista päätellen vähintään yhtä "huonoja" ellette pahempia kuin oma äitinne.
Minulla on kaksi aikuista lasta.
Olen hyvä äiti.
Olen tehnyt kaiken järjestelmällisesti toisin.
Ja koska äitini ei kuormita meitä, me voimme kaikki paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.
Tervepäisen naisen kirjoitus. Kiitos tästä kaiken kuonaskeidan keskellä.
Onnea lapsillesi, että on noin täysipäinen äiti heillä.
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.
Siis äidin ja LAPSIEN välirikkoa? Useamman kuin yhden lapsen? Jos useampi saman äidin lapsi on jättänyt äitinsä, niin vika on aivan takuulla äidissä.
Monesti välirikko voi ulospäin näyttää järjettömältä. Se voi myös lapsesta itsestään tuntua järjettömältä, kun ei osaa sanoittaa, mikä on pielessä, ja miksi äidistä tulee aina niin paha olo. Mutta siellä on aina oikeat syyt taustalla, ja 99 % tapauksissa vika on vanhemmissa (koska on äärimmäisen harvinaista, että lapsi syntyisi luonnostaan niin viallisena, että olisi kykenemätön muodostamaan vanhempiinsa vähintään siedettävää suhdetta silloin, kun vanhemmissa ei ole isompaa vikaa).
Jos olisit 10 vuotta sitten kysynyt minulta, miksi vihaan äitiäni niin syvästi, niin olisin osannut antaa sinulle vain yksittäisiä esimerkkejä "arjen pikkujutuista", koska seg suaa lisesta hyväksikäytöstä en uskaltanut puhua kenenkään kanssa, ja se "arjen pikkujuttujen" muovaama, häiriintynyt kokonaiskuva oli vaikea sanoittaa. Niin usein tapahtuikin, että avauduin hallitsemattomasti itkien jostain ihan pieneltä kuulostavasta asiasta, ja monet minut tuomitsivat tyhjästä mankujaksi, kun sellaisista pikkujutuista katkaisin välit.
Mutta nyt 10 vuotta vanhempana osaan sanoittaa kokonaiskuvan paremmin: äitini systemaattisesti vähätteli minua, rikkoi rajojani, riisti minulta kehollisen itsemääräämisoikeuteni, tahallaan nolasi minua julkisesti, syrji ja kiusasi minua, kasvatti minut pelkillä rangaistuksilla, tahallaan huijasi minut tekemään jotain väärin saadakseen itselleen tekosyyn rankaista minua, oli täydellisen arvaamaton ja käyttäytyi turvattomasti, eikä hänessä ollut mitään sellaista hyvää, mikä olisi korjannut näiden puutteiden repimiä aukkoja hyvinvoinnissani. Ja tämän LISÄKSI voisin vielä luetella hänen tekemänsä rikokset, mikäli sivuston sanasiivilä päästäisi sellaista tekstiä läpi.
Joku "äiti ei antanutkaan minulle sitä kivaa asiaa, jonka oli luvannut" kuulostaa yksittäisenä asiana pikkujutulta, mutta sairaissa äideissä nämä teot ovat osa suurempaa, todella kivuliasta kuviota. Ja ulkopuolisten voi olla mahdoton sitä nähdä, kun nämä hullut vanhemmat osaavat peitellä päävikaisuutensa niin hyvin. Siksi vertaistukiryhmissä on yleensä sääntö: "oleta aina kaltoinkohtelun konteksti". Eli jos joku puhuu pieneltä kuulostavasta asiasta selkeästi stressaantuneena ja ahdistuneena, niin on syytä olettaa, että tuo "pikkujuttu" on osa tällaista suurempaa kaltoinkohtelun kuviota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Ja taaaaaas sama sössötys volume triljoona.
Ei ole mutään pakkoa sietää elämässään väkisin ihmistä jonka kanssa on paha olla ja joka aiheuttaa ikävyyksiä.
Ei tietenkään ole. Täällä sössötät nyt sinä kun kaikki mikä ei sun äititraumaan sovi, on sun mielestä sössötystä.
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.
Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Äitini on ihana ihminen mutta entinen alkoholisti.
Siskoni on minua 12 vuotta nuorempi ja joutunut kasvamaan väsyneen,paljon nukkuvan äidin kanssa kun taas minä muistan iloisen ja paljon touhuavan äidin. Nyt aikuisena kuitenkin ymmärrän että äiti oli lähes aina humalassa ollessani lapsi. Kun siskoni oli taapero äidillä todettiin vuotava vatsahaava ja joutui luopumaan tupakasta sekä alkoholista.
Meillä on siskon kanssa aika etäiset välit osin ikäeron,osin erilaisten lapsuuskokemusyen vuoksi.
Sisko on hyvin läheinen isäni kanssa koska isä vaihtoi töitä ja oli enemmän kotona siskoni kanssa kuin minun kanssani aikoinaan.
Itse taas olen äidin tyttö ja menen herkästi puolustuskannalle, jos äidistä puhutaan pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Kuka hän? Taasko sulla on sivupersoonia?
Eihän hänellä/sinulla mitään kokemuksia ole, vaan sinä/hän keksitte erilaisia höpötarinoita.
Lopeta jo, olet nolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Ei hänen tarinassaan kenelläkään ollut erilaista kokemusta, vaan siinä kerrottiin tismalleen samanlaisesta äidistä kuin se Hesarin äiti. Viaton pieni pulmunen, jonka kanssa ei setvitä asioita kuten hän haluaa. Ainoa ero oli lasten lukumäärä, muuten ihan sama itkuvirsi ja syyttömän kummastelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Trolli elää huomiosta, annetaan hänen raivota itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Trolli elää huomiosta, annetaan hänen raivota itsekseen.
Spämminä ja keskustelijoiden kiusaamisesta ulos koko tapaus. Siellä on se lippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Ei hänen tarinassaan kenelläkään ollut erilaista kokemusta, vaan siinä kerrottiin tismalleen samanlaisesta äidistä kuin se Hesarin äiti. Viaton pieni pulmunen, jonka kanssa ei setvitä asioita kuten hän haluaa. Ainoa ero oli lasten lukumäärä, muuten ihan sama itkuvirsi ja syyttömän kummastelu.
Avaapa tämä sun logiikka kerrankin ihan kokonaan. Ihminen ei siis voi olla hankala tai sairas tai syyllinen omiin ihmissuhteisiin vaan kyse aina vanhemmista.
Sit kun tämä ihminen lisääntyy, sitkö hän muuttuu vastuulliseksi vai edelleen syytetään niitä (iso)vanhempia? Kuinka monta sukupuolvea taaksepäin tää pätee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Etkö sä nuku lainkaan? Kolme päivää päivystysvuorossa. Luulis jo itseäänkin ärsyttävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Ei hänen tarinassaan kenelläkään ollut erilaista kokemusta, vaan siinä kerrottiin tismalleen samanlaisesta äidistä kuin se Hesarin äiti. Viaton pieni pulmunen, jonka kanssa ei setvitä asioita kuten hän haluaa. Ainoa ero oli lasten lukumäärä, muuten ihan sama itkuvirsi ja syyttömän kummastelu.
Avaapa tämä sun logiikka kerrankin ihan kokonaan. Ihminen ei siis voi olla hankala tai sairas tai syyllinen omiin ihmissuhteisiin vaan kyse aina vanhemmista.
Sit kun tämä ihminen lisääntyy, sitkö hän muuttuu vastuulliseksi vai edelleen syytetään niitä (iso)vanhempia? Kuinka monta sukupuolvea taaksepäin tää pätee?
Ns "hänen" tarinassa kuvattiin tismalleen samanlainen äiti kuin on ketjun aiheena.
Viaton pieni syytön pulmusparka, jota katalat lapset kohtelee kaltoin, eikä suostu setvimään asioita äidin haluamalla tavalla. Siis pelkkä äidin kuvaus siitä miten huonosti lapsi/lapset häntä kohtelee.
Ihan sama tarina. Eikä hän edes kertonut kokemuksesta kuten väitit, vaan kuvasi muka jonkun random tuttavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.Mistähän sinä muka tiedät mitä siellä on tapahtunut oikeasti?
Mistä sinä? On melko sairasta asettaa itsensä täysin randomina ulkopuolisena jalustalle. Todennnäköisemmin hän tietää mitä on tapahtunut kuin sinä. Sinulla on kauhean vaikea selvästi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia kokemuksia.
Ei hänen tarinassaan kenelläkään ollut erilaista kokemusta, vaan siinä kerrottiin tismalleen samanlaisesta äidistä kuin se Hesarin äiti. Viaton pieni pulmunen, jonka kanssa ei setvitä asioita kuten hän haluaa. Ainoa ero oli lasten lukumäärä, muuten ihan sama itkuvirsi ja syyttömän kummastelu.
Avaapa tämä sun logiikka kerrankin ihan kokonaan. Ihminen ei siis voi olla hankala tai sairas tai syyllinen omiin ihmissuhteisiin vaan kyse aina vanhemmista.
Sit kun tämä ihminen lisääntyy, sitkö hän muuttuu vastuulliseksi vai edelleen syytetään niitä (iso)vanhempia? Kuinka monta sukupuolvea taaksepäin tää pätee?
Ns "hänen" tarinassa kuvattiin tismalleen samanlainen äiti kuin on ketjun aiheena.
Viaton pieni syytön pulmusparka, jota katalat lapset kohtelee kaltoin, eikä suostu setvimään asioita äidin haluamalla tavalla. Siis pelkkä äidin kuvaus siitä miten huonosti lapsi/lapset häntä kohtelee.
Ihan sama tarina. Eikä hän edes kertonut kokemuksesta kuten väitit, vaan kuvasi muka jonkun random tuttavan.
Kuinka erilainen se tarina voi olla? Onhan teidän äiti on narsisti -tarinatkin ihan samanlaisia. Tämä on keskustelupalsta eikä mikään sun leikkikenttäsi tai oksennusämpärisi.
Olenpa omakohtaisesti sivusta joutunut seuraamaan äidin ja lapsien välirikkoa, aivan naurettavasta syystä. Joo, ymmärrän jos jonkun äiti on ollut esimerkiksi väkivaltainen, lapsia laiminlyövä ihmishirviö, mut tavanomaiset, aikuisten väliset ristiriidat kyllä pitäisi selvittää eikä taantua lapsen tasolle oman äidin suhteen.
Se äidin poistaminen elämästä on vain typerää kostamista, josta tulee paha olo kaikille. Järkevämpää olisi tosiaan selvittää asiat, vaikka ammattilaisen kanssa. Edes yrittää.
Moniko meistä on itse täydellinen äiti, puoliso, sisarus, lapsi, työkaveri? Millä tavalla itse kukin meistä traumatisoi muita elämän varrella? Onko se aina pahuutta ja ymmärretäänkö aina edes tekojemme laatu? Kannattaa miettiä sitä, ennen kuin tuomitsee ihmisen ankarasti eikä ole valmis minkäänlaiseen armoon.