Tytär täytti 16 eikä halua mennä enää viikonlopuiksi isälleen. Voinko pakottaa hänet sinne?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä ymmärrän ap:ta, vaikka itse en ole eronnut.

Isä kuorii kermat päältä, ja äiti on raatanut 16 vuotta.

Kuka kritisoisi sitä isää? Sen nyksäkö sieltä vaikuttaa "se Jessica ei saa olla viikonloppua meillä, menkööt kahville?"

Äiti raatanut? Mistä tiedät kumpi on "raatanut" kun avioliitto vielä oli,ei se aina ole nainen.

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko oikein, että tyttö ja isä päättää minun selän takana asiasta? Isällä ei ole oikeutta muuttaa allekirjoittamaansa sopimusta yksipuolisesti.

Ap

Itseasiassa lastenvalvojan kanssa tehty sopimus sitoo molempia vanhempia ainoastaan elatuksen osalta, tapaamissopimus sen sijaan sitoo vain lähivanhempaa, eli jos etä ei ota vuorollaan vaikka sopimuksessa näin olisikin, niin eipä sille mitään voi. Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman. Jo 12-vuotiasta kuunnellaan siltä osin kumman vanhemman luona haluaa asua, mutta tässähän ei ole kyse siitä, ettei lapsi haluaisi ollenkaan mennä isälleen (mihin myöskin äitinä suostuisin jos olisin vastaavassa tilanteessa) vaan siitä että haluaa nähdä isäänsä vapaammin juuri siksi, ettei tarvitse jatkuvasti olla vaihtamassa kotia. Se on varmasti nuorelle rankkaa. Samaa ihmettelen kuin moni muu, että eihän yleensä 16-vuotias enää roiku jalassa, joten luulisi, että siinä on mahdollisuus myös rauhoittua ja viettää omaa aikaa.

mina ain  nusasta naita tytoja kun kini saa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko oikein, että tyttö ja isä päättää minun selän takana asiasta? Isällä ei ole oikeutta muuttaa allekirjoittamaansa sopimusta yksipuolisesti.

Ap

Itseasiassa lastenvalvojan kanssa tehty sopimus sitoo molempia vanhempia ainoastaan elatuksen osalta, tapaamissopimus sen sijaan sitoo vain lähivanhempaa, eli jos etä ei ota vuorollaan vaikka sopimuksessa näin olisikin, niin eipä sille mitään voi. Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman. Jo 12-vuotiasta kuunnellaan siltä osin kumman vanhemman luona haluaa asua, mutta tässähän ei ole kyse siitä, ettei lapsi haluaisi ollenkaan mennä isälleen (mihin myöskin äitinä suostuisin jos olisin vastaavassa tilanteessa) vaan siitä että haluaa nähdä isäänsä vapaammin juuri siksi, ettei tarvitse jatkuvasti olla vaihtamassa kotia. Se on varmasti nuorelle rankkaa. Samaa ihmettelen kuin moni muu, että eihän yleensä 16-vuotias enää roiku jalassa, joten luulisi, että siinä on mahdollisuus myös rauhoittua ja viettää omaa aikaa.

Tässä aloituksessa ja niissä kommentoijissa jotka pakottaisivat lapsen pois kotoaan väkisin on koko ajan eräänlaista kiertelyä siitä mikä on se apn syy siihen että lapsi pitää saada joka viikonloppu pois kotoaan. Elävätkö ap ja nämä pakottamisen kannattajat jotain kaksoiselämää joka ei kestä tarkempaa tarkastelua ja päivänvaloa?

Tuossa iässä oli kiva mennä sinne missä helpompaa luistaa "kurista" sai helpommin polttaa tupakkaa ja olla kavereiden kanssa myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa iässä oli kiva mennä sinne missä helpompaa luistaa "kurista" sai helpommin polttaa tupakkaa ja olla kavereiden kanssa myöhään.

Tämä. En menisi kaikkiin teinien vedätyksiin mukaan. Vanhemmat päättää keskenään kuinka toimitaan, teinin toiveet otetaan tässä pohdinnassa huomioon. Ja joka vetoaa yli 12-vuotiaan oikeuteen päättää asumisestaam: kyllä, 12-vuotiaan mielipide on otettava huomioon lainkin mukaan, mutta toisaalta eiköhän kodin omistaja päätä kuka kodissa asuu ja milloin ja jos tahtoo pitää lastenvalvojalla tehdystä sopimuksesta kiinni, silloin siitä pidetään.

Vierailija kirjoitti:

Olisipa ollut kauheaa, jos äiti olisi käskenyt pois kotoa, että saa rauhaa. Anna sen tyttäresi olla kotonaan ihan vaan rauhassa. 

Kyllä mieheni exvaimo ja lasten äiti todellakin työntää lapset ulos ovesta ja ottaa vara-avaimen piilosta pois, ja sanoo ettei tänne ole tulmista nyt kun olette isällänne. Kerran hakivat äidin luo unohtunutta koulussa tarvittavaa asiaa, niin eukko tuli pihalle huutamaan kurkku suorana että ei mitään asiaa tänne nyt. Toinen lapsi purskahti itkuun, mutta ei sydän heltynyt. Etukäteen oli laitettu viestiä ja yritetty soittaa, mutta akkeli ei vasgtaa puhelimeen kun hän on "vapaalla".

Myöskään 17v ei saa päättää kun siitä että ei mene äidilleen yöksi. Isälleen saa aina tulla yöksi, myös äidin tapaamisen aikana, mutta toisinpäin ei koskaan. Viime kesänä/syksynä lapsi oli 2,5kk meillä yhteen soittoon. Ei haiyannut äitiä, mutta huuto tuli kun lapsi meni kotiin. Ei olisi saanut tulla VIELÄ. vasta iltakasin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko oikein, että tyttö ja isä päättää minun selän takana asiasta? Isällä ei ole oikeutta muuttaa allekirjoittamaansa sopimusta yksipuolisesti.

Ap

Itseasiassa lastenvalvojan kanssa tehty sopimus sitoo molempia vanhempia ainoastaan elatuksen osalta, tapaamissopimus sen sijaan sitoo vain lähivanhempaa, eli jos etä ei ota vuorollaan vaikka sopimuksessa näin olisikin, niin eipä sille mitään voi. Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman. Jo 12-vuotiasta kuunnellaan siltä osin kumman vanhemman luona haluaa asua, mutta tässähän ei ole kyse siitä, ettei lapsi haluaisi ollenkaan mennä isälleen (mihin myöskin äitinä suostuisin jos olisin vastaavassa tilanteessa) vaan siitä että haluaa nähdä isäänsä vapaammin juuri siksi, ettei tarvitse jatkuvasti olla vaihtamassa kotia. Se on varmasti nuorelle rankkaa. Samaa ihmettelen kuin moni muu, että eihän yleensä 16-vuotias enää roiku jalassa, joten luulisi, että siinä on mahdollisuus myös rauhoittua ja viettää omaa aikaa.

Kyllähän tuo vähän erikoiselta kuulostaa näin sellaisen korvaan joka on itse, ja jonka lapsi on nyt 16-vuotiaana asunut jo viime elokuusta asti 500km päässä kotoaan opiskelemassa.

Hankkisin jo oman kämpän tuon ikäiselle, että saa olla rauhassa ja loppuu pallottelu kahden kodin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa ollut kauheaa, jos äiti olisi käskenyt pois kotoa, että saa rauhaa. Anna sen tyttäresi olla kotonaan ihan vaan rauhassa. 

Kyllä mieheni exvaimo ja lasten äiti todellakin työntää lapset ulos ovesta ja ottaa vara-avaimen piilosta pois, ja sanoo ettei tänne ole tulmista nyt kun olette isällänne. Kerran hakivat äidin luo unohtunutta koulussa tarvittavaa asiaa, niin eukko tuli pihalle huutamaan kurkku suorana että ei mitään asiaa tänne nyt. Toinen lapsi purskahti itkuun, mutta ei sydän heltynyt. Etukäteen oli laitettu viestiä ja yritetty soittaa, mutta akkeli ei vasgtaa puhelimeen kun hän on "vapaalla".

Myöskään 17v ei saa päättää kun siitä että ei mene äidilleen yöksi. Isälleen saa aina tulla yöksi, myös äidin tapaamisen aikana, mutta toisinpäin ei koskaan. Viime kesänä/syksynä lapsi oli 2,5kk meillä yhteen soittoon. Ei haiyannut äitiä, mutta huuto tuli kun lapsi meni kotiin. Ei olisi saanut tulla VIELÄ. vasta iltakasin jälkeen.

Ja tällaista vanhemmuutta ap ja muutama kommentoija jotka kannattavat pakottamista kannattavat. Häpeäisitte jos osaatte. Olette kelvottomia vanhemmiksi.

Siis ei tietenkään 16v saa päättää itse missä asustelee milloinkin tai viettää viikonloppunsa. Esim. minä olisin 16-vuotiaana halunnut muuttaa isompaan kaupunkiin erikoislukioon, mutta vanhempani totesivat, että pikkukaupunki riittää ja eivät maksa mulle omaa asuntoa. Myös kielsivät tuohon aikaan vielä tiettyjä viikonloppumenoja jne. 16-vuotias ei todellakaan päätä asioistaan itse.

Jos on yhteishuoltajuus ja on sovittu, että joka toinen viikonloppu vastuussa on isä, niin asia on sitten niin. Se on vanhempien välinen sopimus, eikä sitä niin vain yhtäkkiä lapsen päätöksellä muuteta siten, että yhtäkkiä toisen vanhemman vastuuvuoro jäisi väliin. Eri asia, jos isä olisi jotenkin kelvoton, mutta voi olla jopa toisin päin, että isän luona on tiukemmat säännöt, eikä 16-vuotiasta siksi huvita mennä sinne.

Eli lapsen mielipide otetaan huomioon (esim. kuunnellaan, että onko asiat isän luona jotenkin huonosti), mutta jos syy on vain tuollainen teinin mielihalu, niin ei todellakaan ole pätevä syy olla menemättä toisen huoltajan luo silloin, kun on hänen vastuuaikansa. Vanhemmat päättää.

12 vuotias saa ja voi ihan itse päättää kumman luona asuu. Oma tytär oli yhteishuoltajuudessa, mutta 12- vuotiaana ilmeisesti isän uusi vaimo sai aivopestyä tytön muuttamaan heille kokonaan. Minulle tuli maksettavaksi elatusmaksu. Okei vuosi mentiin noilla, mutta alkoi tulla haittaa kouluun ym. , joten lahjoin tytön muuttamaan takaisin luokseni. Olisi voinut mennä elämä ihan hunningolle. Hyvä että selvittiin. Suosittelen puhumaan asiat läpi ja tekemään kuten teini toivoo. Ei tule sitten kapinaa.

Tämähän on verrattavissa esim. siihen, että jos vanhemmalla on jokin meno, vaikka viikonloppureissu, kyllä vanhempi voi osoittaa, että tänä viikonloppuna vastuussa sinusta on esim. isovanhempi, setä/täti tms. Ei teini voi alkaa määräillä, että äidin on oltava 24/7 saatavilla, vaan äiti voi sopia siihen myös toisen vastuullisen. 

Nyt on sovittu, että lapsen isä on vastuussa lapsesta viikonloppuna ja näin se sitten on. Ei teini voi alkaa vanhempiaan määräilemään, vaan menee toisin päin. Isä on yhtä pätevä huoltaja kuin äitikin, joten äiti voi hoitaa velvollisuutensa siltä viikonlopulta sillä, että sopii isän kanssa, että isä hoitaa. Teini ei ole silloin heitteillä, joten homma on hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Siis ei tietenkään 16v saa päättää itse missä asustelee milloinkin tai viettää viikonloppunsa. Esim. minä olisin 16-vuotiaana halunnut muuttaa isompaan kaupunkiin erikoislukioon, mutta vanhempani totesivat, että pikkukaupunki riittää ja eivät maksa mulle omaa asuntoa. Myös kielsivät tuohon aikaan vielä tiettyjä viikonloppumenoja jne. 16-vuotias ei todellakaan päätä asioistaan itse.

Jos on yhteishuoltajuus ja on sovittu, että joka toinen viikonloppu vastuussa on isä, niin asia on sitten niin. Se on vanhempien välinen sopimus, eikä sitä niin vain yhtäkkiä lapsen päätöksellä muuteta siten, että yhtäkkiä toisen vanhemman vastuuvuoro jäisi väliin. Eri asia, jos isä olisi jotenkin kelvoton, mutta voi olla jopa toisin päin, että isän luona on tiukemmat säännöt, eikä 16-vuotiasta siksi huvita mennä sinne.

Eli lapsen mielipide otetaan huomioon (esim. kuunnellaan, että onko asiat isän luona jotenkin huonosti), mutta jos syy on vain tuollainen teinin mielihalu, niin ei todellakaan ole pätevä syy olla menemättä toisen huoltajan luo silloin, kun on hänen vastuuaikansa. Vanhemmat päättää.

Ei ihme että nuorisopsykiatrian tarve kasvaa kun maassamme on itsekkäitä lapsen etua laiminlyöviä vanhempia jotka uskovat menneiden vuosikymmenten turvattomuutta luoviin kasvatusmalleihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ei tietenkään 16v saa päättää itse missä asustelee milloinkin tai viettää viikonloppunsa. Esim. minä olisin 16-vuotiaana halunnut muuttaa isompaan kaupunkiin erikoislukioon, mutta vanhempani totesivat, että pikkukaupunki riittää ja eivät maksa mulle omaa asuntoa. Myös kielsivät tuohon aikaan vielä tiettyjä viikonloppumenoja jne. 16-vuotias ei todellakaan päätä asioistaan itse.

Jos on yhteishuoltajuus ja on sovittu, että joka toinen viikonloppu vastuussa on isä, niin asia on sitten niin. Se on vanhempien välinen sopimus, eikä sitä niin vain yhtäkkiä lapsen päätöksellä muuteta siten, että yhtäkkiä toisen vanhemman vastuuvuoro jäisi väliin. Eri asia, jos isä olisi jotenkin kelvoton, mutta voi olla jopa toisin päin, että isän luona on tiukemmat säännöt, eikä 16-vuotiasta siksi huvita mennä sinne.

Eli lapsen mielipide otetaan huomioon (esim. kuunnellaan, että onko asiat isän luona jotenkin huonosti), mutta jos syy on vain tuollainen teinin mielihalu, niin ei todellakaan ole pätevä syy olla menemättä toisen huoltajan luo silloin, kun on hänen vastuuaikansa. Vanhemmat päättää.

Ei ihme että nuorisopsykiatrian tarve kasvaa kun maassamme on itsekkäitä lapsen etua laiminlyöviä vanhempia jotka uskovat menneiden vuosikymmenten turvattomuutta luoviin kasvatusmalleihin.

Sori, mutta turvattomuutta luo nimen omaan se, että teini saa itse päättää asioistaan miten vain, eikä vanhemmat aseta rajoja. Tuossa on varmasti menty yhteishuoltajuudella jo pitkään ja se on selkeä, vanhempien sopima malli. Ei ole lapsen edun mukaista, ettei näe enää toista vanhempaansa.

Vierailija kirjoitti:

12 vuotias saa ja voi ihan itse päättää kumman luona asuu. Oma tytär oli yhteishuoltajuudessa, mutta 12- vuotiaana ilmeisesti isän uusi vaimo sai aivopestyä tytön muuttamaan heille kokonaan. Minulle tuli maksettavaksi elatusmaksu. Okei vuosi mentiin noilla, mutta alkoi tulla haittaa kouluun ym. , joten lahjoin tytön muuttamaan takaisin luokseni. Olisi voinut mennä elämä ihan hunningolle. Hyvä että selvittiin. Suosittelen puhumaan asiat läpi ja tekemään kuten teini toivoo. Ei tule sitten kapinaa.

Siis mitä ihmettä, ei todellakaan mene niin, että joku 12-vuotias itse päättää, mitä tekee, vaan on kyllä ihan täysin vanhempien välinen sopimus, että missä lapsi asuu. Toki 12-vuotiaan mielipide huomioidaan, mutta se on edelleen vanhempien välinen sopimus. Jos esim. toinen vanhempi tekee reissutyötä ja on harvoin kotona, niin ei 12-vuotias voi päättää, että muuttaa sinne, tai jos toinen vanhempi ei halua lasta luokseen tai ihan mitä tahansa onkin meneillään, ei teini itse päätä omaa osoitettaan, vaan vanhemmat yhdessä.

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata etävanhempaa. 16-vuotias on riittävän vanha itse päättämään. Löydät tiedon netistä tai soittamalla lastenvalvojalle.

Tyttö-parka, isälle ei halua jostain syystä mennä ja äiti taas ajaisi mielellään hänet pois tieltä. Surullista.

M49 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M49 kirjoitti:

Miehenä ja isänä ajattelen että toki myös tytön äiti tarvitsee aikaa itselleen ja seurusteluun etc. Teinillä ei valitettavasti ole oikeutta sanella vanhempiensa tekemisiä, joten äidin tarve seurusteluun kahden kesken on vähintään yhtä suuri kuin tämän teinitytön oikeus kavereihin ja seurusteluun, ilman että vanhemmat ovat paikalla.

Tarvitseeko tytön tavaroita ja vaatteita kuljetella suuria määriä viikonloppujen ja lomien vuoksi? Jos asuu myös isällään, niin eikö tytöllä ole siellä ehkä jopa oma huone tai ainakin omaa tilaa, joten miksi hänellä ei ole myös siellä tavaroita, meikkejä, vaatteita, ...? Eikö 16v kohdalla isän tai äidin koti ole lähinnä se minne menee yöksi, eikä niin että menisi isälleen koko viikonlopuksi 24/7? Tämä kuvio on tietysti yhtä kotia hankalampi ja kaikkien tulisi yrittää joustaa ja sopia aikoja. Voi olla että tytön vanhempien pitäisi keskustella ja sopia samat säännöt ja valvonta teinille, jotta ei olisi helpompaa vanhempaa jota voi kuormittaa.

Ydinperheen hajoamisesta on seurauksia jota ap ei nähtävästi osaa vastuullisesti kantaa.

Välillä täällä syyllistetään miehiä ja joskus myös naisia. Kumpi tahansa päätti suhteen tai kumman tahansa vuoksi, niin tilanteen itsekin kokeneena, ajattelen että huono suhde perheen vuoksi on kahdesta huonosta vaihtoehdosta se huonompi. Ongelmaa tulee ratkaista näiden kolmen henkilön yhdessä, sillä 16v on riittävän vanha osallistumaan tämän ongelman/perheen hajoamisen ratkaisuun, vaikka ei ollut siihen syyllinen. Teini ei voi vain ilmoittaa että vanhempien sopima järjestely ei hänelle käy.

Kyllä voi, koska teini on riittävän vanha päättämään haluaako nähdä toista lähivanhempaansa tai kumman luona haluaa asua, jos kumpikin vanhemmista voi ottaa teinin luokseen. Tämä päätösvalta annetaan kun täyttää 12v. Mikään laki tai taho ei pysty määräämään, että teinin on vietettävä pakolliset ajat isän luona tiettyinä päivinä ja tässä tilanteessa, kun teini ja isä tapaavat omin ehdoin ei loukata millään tavalla isän oikeutta osallistua lapsensa elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ei tietenkään 16v saa päättää itse missä asustelee milloinkin tai viettää viikonloppunsa. Esim. minä olisin 16-vuotiaana halunnut muuttaa isompaan kaupunkiin erikoislukioon, mutta vanhempani totesivat, että pikkukaupunki riittää ja eivät maksa mulle omaa asuntoa. Myös kielsivät tuohon aikaan vielä tiettyjä viikonloppumenoja jne. 16-vuotias ei todellakaan päätä asioistaan itse.

Jos on yhteishuoltajuus ja on sovittu, että joka toinen viikonloppu vastuussa on isä, niin asia on sitten niin. Se on vanhempien välinen sopimus, eikä sitä niin vain yhtäkkiä lapsen päätöksellä muuteta siten, että yhtäkkiä toisen vanhemman vastuuvuoro jäisi väliin. Eri asia, jos isä olisi jotenkin kelvoton, mutta voi olla jopa toisin päin, että isän luona on tiukemmat säännöt, eikä 16-vuotiasta siksi huvita mennä sinne.

Eli lapsen mielipide otetaan huomioon (esim. kuunnellaan, että onko asiat isän luona jotenkin huonosti), mutta jos syy on vain tuollainen teinin mielihalu, niin ei todellakaan ole pätevä syy olla menemättä toisen huoltajan luo silloin, kun on hänen vastuuaikansa. Vanhemmat päättää.

Ei ihme että nuorisopsykiatrian tarve kasvaa kun maassamme on itsekkäitä lapsen etua laiminlyöviä vanhempia jotka uskovat menneiden vuosikymmenten turvattomuutta luoviin kasvatusmalleihin.

Sori, mutta turvattomuutta luo nimen omaan se, että teini saa itse päättää asioistaan miten vain, eikä vanhemmat aseta rajoja. Tuossa on varmasti menty yhteishuoltajuudella jo pitkään ja se on selkeä, vanhempien sopima malli. Ei ole lapsen edun mukaista, ettei näe enää toista vanhempaansa.

Tässä taitaa nyt olla jonkinlaista riippuvuutta taustalla. Ei kukaan tasapainoinen vanhempi yhteishuoltajuudessakaan ripustaudu lapsiinsa siten että kokee ilmentävänsä itseään lasten kautta. Sellainen ei ole lapsen edun mukaista.

Vierailija kirjoitti:

M49 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M49 kirjoitti:

Miehenä ja isänä ajattelen että toki myös tytön äiti tarvitsee aikaa itselleen ja seurusteluun etc. Teinillä ei valitettavasti ole oikeutta sanella vanhempiensa tekemisiä, joten äidin tarve seurusteluun kahden kesken on vähintään yhtä suuri kuin tämän teinitytön oikeus kavereihin ja seurusteluun, ilman että vanhemmat ovat paikalla.

Tarvitseeko tytön tavaroita ja vaatteita kuljetella suuria määriä viikonloppujen ja lomien vuoksi? Jos asuu myös isällään, niin eikö tytöllä ole siellä ehkä jopa oma huone tai ainakin omaa tilaa, joten miksi hänellä ei ole myös siellä tavaroita, meikkejä, vaatteita, ...? Eikö 16v kohdalla isän tai äidin koti ole lähinnä se minne menee yöksi, eikä niin että menisi isälleen koko viikonlopuksi 24/7? Tämä kuvio on tietysti yhtä kotia hankalampi ja kaikkien tulisi yrittää joustaa ja sopia aikoja. Voi olla että tytön vanhempien pitäisi keskustella ja sopia samat säännöt ja valvonta teinille, jotta ei olisi helpompaa vanhempaa jota voi kuormittaa.

Ydinperheen hajoamisesta on seurauksia jota ap ei nähtävästi osaa vastuullisesti kantaa.

Välillä täällä syyllistetään miehiä ja joskus myös naisia. Kumpi tahansa päätti suhteen tai kumman tahansa vuoksi, niin tilanteen itsekin kokeneena, ajattelen että huono suhde perheen vuoksi on kahdesta huonosta vaihtoehdosta se huonompi. Ongelmaa tulee ratkaista näiden kolmen henkilön yhdessä, sillä 16v on riittävän vanha osallistumaan tämän ongelman/perheen hajoamisen ratkaisuun, vaikka ei ollut siihen syyllinen. Teini ei voi vain ilmoittaa että vanhempien sopima järjestely ei hänelle käy.

Teinin vastuuttaminen vanhempien aiheuttamasta asiasta on vastuutonta. Vanhemmat ovat tarpeeksi jo aiheuttaneet ongelmia teini-ikäiselle lapselleen. Nyt apn on viimeistään syytä kantaa vastuunsa eikä pakottaa lasta olemaan isänsä luona jos hän ei sitä halua. Käsittämätöntä itsekkyyttä ja omaan napaan tuijottelua aplta.

Mitähän nyt taas. Ihan ydinperheessäkin voi äidillä olla kuulkaas joku viikonloppumeno ja vanhemmat sopii, että isä hoitaa sen viikonlopun. Ei siihen ole teinillä mitään sanomista.

Ja mitäköhän ongelmia ne vanhemmat on lapselle aiheuttaneet? Tuskinpa mitään, ennemminkin pelastaneet lapsen siltä, että kotona olisi riitaisat tai toisilleen kylmät vanhemmat.