Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."
24.01.2023 |
Äidinkielenään suomea puhuva oppilas (8luokka) kysyi mitä tämä tarkoittaa. Hän ei koskaan ollut kuullut sanaa vuotuinen, eikä pystynyt päättelemään sanan merkitystä.
Oppilaiden sanavarasto heikkenee ihan järkyttävää tahtia. Seuraavien sanojen merkitys ei ole ollut kaikille yläkoululaisille selvä: silmu, siemen, ravinto, niemi, varsi, runko, tyvi.... Kaikkien näiden sanojen ihmettelijöiden äidinkieli on suomi.
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa niistä, joilla on todella suppea sanavarasto, ei tule kyllä aikuisenakaan lukemaan mitään. Heillä ei ole työkaluja lukemiseen.
En ymmärrä, mitä nämä kaikki ns. lukutaidottomat ihmiset alkavat tehdä työkseen aikuisena. Nykyään on enää todella vähän sellaisia käytännön töitä, joissa ei tarvitse osata lukea ja ymmärtää tekstejä.
Puhumattakaan siitä, että pitäisi ymmärtää jotain lukemaansa, kun lähdetään äänestämään ja vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään. Ja sitten Kelan paperit esim. opiskelijan tuet, vakuutuspaperit, kauppakirjat, erilaiset sopimukset esim. määräaikainen sopimus, lainat esim. opintolaina jne. Näihinhän pääsee käsiksi heti 18-vuotiaana, viimeistään kotoa muutettuaan.
Jos ei ymmärrä tekstiä, on syy-seuraussuhteen ymmärtäminen varmasti myös haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.
Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
Yliopistoonkin tullaan vajavaisella kielitaidolla ja tyylitajulla. Joidenkin opiskelijoiden on todella vaikea karsia puhekielisyyksiä ja karkeita kielioppivirheitä, kun harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista. Jotkut myös vähättelevät, kun opettajana korjaan kieltä. He ovat sitä mieltä, että eihän tämä ole mitään äidinkielen opiskelua. Kielenhuollolle on toki oma kurssinsa, mutta se ei paljon auta. Myös kyky lukea kirjoja on heikentynyt - jotkut eivät edes haluaisi lukea ja tenttiä kirjoja, vaan kaikki pitäisi luennoida tai järjestää kivoina harjoituskursseina tai vähintäänkin ohjattuina lukupiireinä. Eikä luennoilla haluta/osata tehdä muistiinpanoja, vaan mangutaan ne powerpointit - joissa kuitenkin on vain tiivistys eli paljon olennaista menee ohi, koska opettajan suullisesti esittämästä ei kyetä hahmottamaan olennaista ja merkitsemään sitä muistiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
On paljon perheitä, joissa lapsille ei lueta ja joissa vanhempia pitäisi syyllistää monestakin asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
Näissä tapahtuu kahtiajakautumista niin, että perheet, joissa luetaan, he myös hankkivat kirjoja ja käyvät kirjastossa. Ja sitten se toinen ääripää, joka ei kirjaan vapaaehtoisesti koske. Varsinkin poikien lukemista pitäisi tukea. Vielä ainakin maaseuduilla elää sellainen Jörrikkä-kulttuuri, jossa miehen ei tarvitse osata lukea muuta kuin kaupassa käydessä lööpit.
Ihan sama. Suomi maksaa maataloustukien ja niihin verratien muotojen muodossa 6 miljardia euroa vuodessa eli 6 000 000 000e vuodessa. Jos tällä rahalla ei voi elättää suomalaisia niin kyse on ditatuurista. Tänne voidaan ihan hyvin palkata ukrainalaisia ja antaa heille vuokralle peltoa ja suomen menot ovat sen jälkeen 0 e
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltasatuja ei todellakaan lueta lähes jokaisessa kodissa, mutta monessa kodissa lapsi menee nukkumaan kännykkä tai tabletti kädessään.
Tiesin sen kyllä, että Suomen sijoitus Pisa-tuloksissa on laskenut ja se asia aiheuttaa minussa suorastaan surua ja ahdistusta. Häpeänkin sitä.
Ja tämä aloittajan kertoma uutinen pahentaa oloani. Joskus en olisi voinut edes kuvitella noin outoa tilannetta! Pakkohan se on nyt uskoa.
En ole työelämässä eikä minulla ole edes lapsia mutta onko mitään mitä minä voisin tehdä?
Minua ei haittaa eduskunnan pohdittavana oleva trans-laki tai epäselvät sukupuoli-indentiteetit,
ilmastonmuutos, Ukrainan sotakaan, ei edes vihaamani rap-"musiikki", niin paljon kuin tämä.
Eikun hetkinen! Nyt pyörrän pyhät sanani: Räp ja äidinkielen taidottomuus liittyvät yhteen.
Missä on se ase jolla voin ampua päähäni suunnattoman suuren reiän?
Niin paljon rupesi nyt v...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
Näissä tapahtuu kahtiajakautumista niin, että perheet, joissa luetaan, he myös hankkivat kirjoja ja käyvät kirjastossa. Ja sitten se toinen ääripää, joka ei kirjaan vapaaehtoisesti koske. Varsinkin poikien lukemista pitäisi tukea. Vielä ainakin maaseuduilla elää sellainen Jörrikkä-kulttuuri, jossa miehen ei tarvitse osata lukea muuta kuin kaupassa käydessä lööpit.
Maaseudullako? Kun melkein joka kyläkoululla oli kirjastot ahkerassa käytössä ja miehet ahkeria lukijoita.
Nykyään ei tietysti missään lueta enää kirjoja ja se iletään sanoa jopa ääneen, ihan kuin asiassa ei olisi mitään hävettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuotuinen on mielestäni omituinen sana. Eikös sen pitäisi olla vuosittainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
Nyt tulee tältä viimeiseltä kommentoijalta kyllä niin paksua sontaa, että...
En tiedä mitä noita väitteitä tuosta rupeaisi ensiksi alas ampumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä ilmiö, jos nykyään lapset eivät lue kirjoja, mutta samaan aikaan, vaikka ikäluokasta on yhä vähemmän lapsia ja nuoria, kirjastojen lastenkirjojen lainaukset lisääntyvät vuosi vuodelta. Samaan aikaan myös myyntimäärät. Ja lastenkirjat ovat nykyään merkittävä osa kirjakauppojen myyntiä.
Mihin nämä kirjat päätyvät, jos niitä lapset eivät lue?
Vierailija kirjoitti:
Eikun hetkinen! Nyt pyörrän pyhät sanani: Räp ja äidinkielen taidottomuus liittyvät yhteen.
Ne liittyvät yhteen, mutta päinvastaisella tavalla kuin tässä tarkoitetaan: räp on monessa tapauksessa paras ja toimivin käytössä oleva keino opettaa äidinkieltä muuten toivottomille tapauksille.
Juttua aiheesta: https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/aleksis-salusjarvi-hallituksen-leikk…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.
Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.
Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja
myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.
Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.
Näissä tapahtuu kahtiajakautumista niin, että perheet, joissa luetaan, he myös hankkivat kirjoja ja käyvät kirjastossa. Ja sitten se toinen ääripää, joka ei kirjaan vapaaehtoisesti koske. Varsinkin poikien lukemista pitäisi tukea. Vielä ainakin maaseuduilla elää sellainen Jörrikkä-kulttuuri, jossa miehen ei tarvitse osata lukea muuta kuin kaupassa käydessä lööpit.
Miksi ilmiö ei näy päiväkodeissa. Suurin osa päiväkotien kirjoista on lapsille ennestään tuttu ja useimmille niitä on kotona luettu.
Olisi kiva saada tutkittua tietoa, kuinka monessa perheessä ei lueta lapsille kirjoja.
Itse en ole tavannut yhtään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Iltasatuja ei todellakaan lueta lähes jokaisessa kodissa, mutta monessa kodissa lapsi menee nukkumaan kännykkä tai tabletti kädessään.
Lähde tai löytyykö jotain tutkimusta. Kiitos.
Vai onko pelkkää mutua?
Lapset kyllä.pitävät kirjoista ja lukemisesta, kun heille tarjoaa siihen ajan ja paikan.
Vierailija kirjoitti:
Tiesin sen kyllä, että Suomen sijoitus Pisa-tuloksissa on laskenut ja se asia aiheuttaa minussa suorastaan surua ja ahdistusta. Häpeänkin sitä.
Ja tämä aloittajan kertoma uutinen pahentaa oloani. Joskus en olisi voinut edes kuvitella noin outoa tilannetta! Pakkohan se on nyt uskoa.
En ole työelämässä eikä minulla ole edes lapsia mutta onko mitään mitä minä voisin tehdä?
Minua ei haittaa eduskunnan pohdittavana oleva trans-laki tai epäselvät sukupuoli-indentiteetit,
ilmastonmuutos, Ukrainan sotakaan, ei edes vihaamani rap-"musiikki", niin paljon kuin tämä.
Eikun hetkinen! Nyt pyörrän pyhät sanani: Räp ja äidinkielen taidottomuus liittyvät yhteen.
Missä on se ase jolla voin ampua päähäni suunnattoman suuren reiän?
Niin paljon rupesi nyt v...
Tää on epäsuosittu mielipide mutta monet räppärit ovat tosi taitavia kielen kanssa. Keksivät hienoja riimejä ja vertauskuvia. Tietysti monet ovat vaan samaa kiroilu ja huo ra diipadaapaa mutta joukkoon mahtuu paljon taitaviakin. Ja ainakin minun tuntemani räppärit ovat kirjaston suurkuluttajia, lukevat paljon esimerkiksi runoutta ja ammentavat sieltä juttuja.
Alue: Aihe vapaa
Ei siellä töissä mitään romaaneja lueta!