Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin jos estän miestä näkemästä naispuolisia kavereitaan?
23.01.2023 |
Niillähän on saattanut joskus olla vaikka jotain juttua. Mistä minä tiedän. Parempi olisi olla ottamatta riskiä mutta onko se epäreilua?
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Niin, olet vastannut eri kysymykseen. Sinun vastaus ei selvästikkään miellyttänyt itseäsi, siksi et vastannut. Puhut nyt pelisäännöistä, mutta tässä tapauksessa niitä pelisääntöjä ei ole tehty. Estäminen tarkoittaa yksipuolista pelisääntöjen määrittelyä. Jos on yhdessä asiasta sovittu, eli kaksi ihmistä on tehnyt sopimuksen, se on sopimista eikä estämistä. Nyt näyttää siltä että haluat puhua ihan toisita asioista ja ehdotan että teet parisuhteen pelisäännöistä ja niiden SOPIMISESTA ihan oman ketjun.
Eli tapaus tässä on se, että parisuhteessa henkilö kertoo omat pelisääntönsä. Onko tässä sinun kuvitteellisessa parisuhteessa se toinen osapuoli jotenkin vähäjärkinen, ettei kykene keskustelemaan sen kumppanin kanssa näistä uusista säännöistä ja omaa mielipidettä asiaan, vai mikä idea tässä sun jutussa on?
Jos kumppani kertoo uudet pelisäännöt, niistä keskustellaan koska no ollaan parisuhteessa. Ne pelisäännöt voi muuttua parisuhteen edetessä. Siinä keskustellaan. Jos ne säännöt eivät käy, niin erotaan.
Mitä tässä asiassa nyt et oikein ymmärrä?
Ap puhuu ESTÄMISESTÄ. Eli tässä ap ei kykene keskustelemaan parisuhteen pelisäännöistä. Siinä on se ero. Parantelen tuota olkiukkoasi vastaamaan tilannetta.
Ap on tässä osapuoli ja jotenkin vähäjärkinen, ettei kykene keskustelemaan sen kumppanin kanssa näistä uusista säännöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on onko joskus ollut säpinää? Sehän kertoo vain, että haluja on päästy toteuttamaan eikä niistä tullut sen enempää. Pöljintä olla eksistä mustasukkainen, ne on ne joista matka jatkui.
Eikä se mies kaverisuhdetta pettämiseen tarvitse jos sen haluaisi tehdä, naisia on maailma täynnä. Itse en alkaisi siihenkään, jos toisen normaaleihin ihmissuhteisiin aletaan puuttua niin se on ero silloin.
Seuraavaksi äiti on liian jotain ja yhteydet pitää katkaista, sitten paras ystävä yllyttää ei sellaista voi nähdä, jne uusia kierroksia, kunnes jäljellä on vain Yksi ja Ainoa ihana ei-yhtään-ahdistava Rakkaus.
Suurin osa pettäjätarinoista lähtee kyllä ihan siitä, että se pettäjä on ollut yhteydessä kaveriin, työkaveriin tai eksään. Kannattaa avata vähän silmiä ja lukea aiheesta.
Pettäminen harvoin itseasiassa tapahtuu jonkun randomin kanssa ja on huomattavasti yleisempää, että se tapahtuu jonkun lähipiirissä olevan henkilön kanssa, jonka kanssa on jatkuvasti yhteydessä.
Eli ainoa tapa varmistaa uskollisuus suhteessa on kieltäminen? Ehkä myös kyttääminen, koska mistä sitä muuten tietää, kenen kanssa toinen on viestitellyt tai jutellut?
Ainoa oikea tapa on tehdä yhteiset pelisäännöt ja noudattaa niitä. Jokaiselle pariskunnalle pelisäännöt ovat erilaiset. Tiedän tapauksia, jotka ihan vapaasti välillä katsovat toistensa puhelimia ja mitä he ovat viestitelleet kavereitten kanssa, toiset taas on sitä mieltä että toisen puhelimeen ei ikinä saa koskea tai viestejä katsoa. Ei kumpikaan noista ole vääränlaisia parisuhteita jos ne sopii juuri niille ihmisille.
Ja eikös se kuitenkin kerro aika paljon siitä miten paljon voi siihen kumppaniin luottaa jos yhteiset pelisäännöt on sovittu ja kumppani sitten rikkoo ne säännöt.
Mielestäni sairasta olisi pakottaa henkilöt sellaisiin suhteisiin jossa heillä ei ole hyvä olla ja jossa heidän pelisäännöt parisuhteille on ihan vastakkaiset. Ihan sama kumpi siinä taipuu, joku sellaisessa suhteessa kuitenkin kärsii.
Olen miettinyt, että olisin varmaan samanlainen parisuhteessa. Minulla kun ei ole vastasukupuolen kavereita joita tapaisin, joten olisihan se aika hermoja raastavaa jos kumppanilla sitten olisi. Olisi siis varmaan parempi jos kumppani olisi samanlainen kuin itse.
Ei todella.
Itse olen ratkaissut asian jo vuosia sitten, ostamalla miehelle GPS koirapannan maastokartalla, jossa vilkkuu kaikki naiset ja tytöt, jotka edes yrittävät tulla 10m lähemmäksi.
Ja tietysti kaulapanta pitää olla miehen kaulassa turvalukolla ja vain siihen avain siihen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Niin, olet vastannut eri kysymykseen. Sinun vastaus ei selvästikkään miellyttänyt itseäsi, siksi et vastannut. Puhut nyt pelisäännöistä, mutta tässä tapauksessa niitä pelisääntöjä ei ole tehty. Estäminen tarkoittaa yksipuolista pelisääntöjen määrittelyä. Jos on yhdessä asiasta sovittu, eli kaksi ihmistä on tehnyt sopimuksen, se on sopimista eikä estämistä. Nyt näyttää siltä että haluat puhua ihan toisita asioista ja ehdotan että teet parisuhteen pelisäännöistä ja niiden SOPIMISESTA ihan oman ketjun.
Eli tapaus tässä on se, että parisuhteessa henkilö kertoo omat pelisääntönsä. Onko tässä sinun kuvitteellisessa parisuhteessa se toinen osapuoli jotenkin vähäjärkinen, ettei kykene keskustelemaan sen kumppanin kanssa näistä uusista säännöistä ja omaa mielipidettä asiaan, vai mikä idea tässä sun jutussa on?
Jos kumppani kertoo uudet pelisäännöt, niistä keskustellaan koska no ollaan parisuhteessa. Ne pelisäännöt voi muuttua parisuhteen edetessä. Siinä keskustellaan. Jos ne säännöt eivät käy, niin erotaan.
Mitä tässä asiassa nyt et oikein ymmärrä?
Ap puhuu ESTÄMISESTÄ. Eli tässä ap ei kykene keskustelemaan parisuhteen pelisäännöistä. Siinä on se ero. Parantelen tuota olkiukkoasi vastaamaan tilannetta.
Ap on tässä osapuoli ja jotenkin vähäjärkinen, ettei kykene keskustelemaan sen kumppanin kanssa näistä uusista säännöistä.
Millä tavalla AP estää? Siis uhkaako hän aseella vai minkä takia kumppani ei voi sanoa, ettei käy ja erotaan?
Ei ihan oikeasti kukaan voi oikeastaan estää ketään tekemästä mitään parisuhteessa. Ja jos joku väkivallalla uhkaa estääkseen sinua tekemästä niin silloin pitää katkaista välit ja mennä turvakotiin. Muussa tapauksessa voi keskustella ja jos päätöstä ei saada tehtyä, niin erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä ne nytkin ihan vaan ystävinä nussivat äänekkäästi ja sen jälkeen naureskelevat apn yksinkertaisuudelle.
Ihmisellä, jolla on tuollainen ajatusmaailma, on varmasti ihan hirveän paha olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Avaatko vähän tota sun logiikkaa koska itse en kyllä seuraa nyt lainkaan tätä "samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Mutta entä jos mies tapaa naisen jonka kanssa haluaa olla ystävä. Minimoilla riskin että näin käy, sinun tulee pysyä sinkkuna. Vain niin voit saada terveen ja kestävän parisuhteen kun luovut kontrollista. T:Gurusi
Näistä asioista keskustellaan tietenkin ennen kun ryhdytään suhteeseen.
Varmaankin jättäisin miehen, jos päättäisi alkaa hengaamaan jonkun toisen naisen kanssa. Sama lopputulos olisi joka tapauksessa, jos jäisin odottelemaan heidän suhteensa kehittymistä. Jokaisella on oikeus valita seuransa, ei vain miehellä vaan myös minulla.
Oletko sitä mieltä että mies pettää aina ellet toimi noin? Jos jokaisella on oikeus valita seuransa, niin eväät sen tässä tapauksessa mieheltä, sillä hän ei voi valita seuraansa eli sinua ja ystävää. Jos haluat huvän ja terveen parisuhteen, ajakaa yksillä rattailla. T: Gurusi
Ei välttämättä petä mutta riski on liian suuri. Jos en halua naisen kanssa kaveeraavaa miestä, eikö minulla ole oikeus etsiä sellainen? Varmasti on paljonkin naisia joille on täysin ok, jos miehellä on naispuoleinen bestis tai lauma kaverinaisia ympärillä. Minä en ole sellainen ja teen sen varmasti selväksi jo ennen kuin suhde alkaa. Jos mies alkaa kaveeraamaan naisen kanssa, silloin hän on ihan tietoisesti valinnut menettää minut.
Sinulla on oikeutesi. Yritin vain saada sinut välttämään sudenkuopat elämäsi tiellä ja epäonnistuin. Muista minua vanhana. T: Gurusi
Leikkaa nyt ainakin kivekset pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Jos ne on aidosti yhdessä sovittu, niin siitä vaan. Usein on noissa tilanteissa vaan sama kuin avoimissa suhteissakin usein: Toinen latelee ehdot ja toinen niihin pakon edessä myöntyy. Tasapuolisia äärisuhteita on noin 5-10%. Muut toimii kunnes ei, lähes aina se pakkosopu kääntyy eroon jossain vaiheessa.
Sivusta olen yhtäkin tällaista "yhteistä" päätöstä seurannut, jossa mies lopetti yhteydenpidon pariin pitkäaikaiseen naispuoliseen ystäväänsä. Ei vaikuta onnelliselta, eikä päätös vaikuta oikeasti tasapuoliselta. Erouutista odotellessa.
Juuri noin. On niitäkin ihmisiä, jotka alistuvat digitaaliseen väkivaltaan, koska eivät ymmärrä vaatia tasa-arvoista, väkivallatonta parisuhdetta. Kukaan ei enää pidä normaalina fyysistä väkivaltaa, kukaan ei puolustele, että kyllä pariskunta voi keskenään sopia, että on ihan ok murjoa toista välillä turpaan, jos hän itse siihen kerran suostuu. Mutta henkinen ja digitaalinen väkivalta tuntuu olevan joillekin ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Ei todella.
Itse olen ratkaissut asian jo vuosia sitten, ostamalla miehelle GPS koirapannan maastokartalla, jossa vilkkuu kaikki naiset ja tytöt, jotka edes yrittävät tulla 10m lähemmäksi.
Ja tietysti kaulapanta pitää olla miehen kaulassa turvalukolla ja vain siihen avain siihen..
Tiedän, että tuo on vitsillä kirjoitettu, mutta tiedän myös että jollain on ihan fetissi tuohon (usein miehillä), että nainen on kontrolloiva ja pitää laitta kaulapanta kaulaan.
Et hei, ei ehkä suurimmalle osalle toimi mutta on niitä erikoisia pariskuntia, jossa se on ihan sellainen nautinnollinenkin asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarma, huonolla itsetunnolla varustettu ihminen pyrkii kontrolloimaan kumppaniaan. Kyllä, huono idea. Lopeta suhde jos et halua luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Avaatko vähän tota sun logiikkaa koska itse en kyllä seuraa nyt lainkaan tätä "samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois".
Samasessa tutkimuksessa tutkittiin myös miehen varallisuuden vaikutusta hänen viehättävyytensä. Varallisuus nosti miesten viehättävyyttä naisten silmissä. Samaa vaikutusta ei havaittu sukupuolten ollessa toisinpäin. Jos tarkastelet maailmaa, niin tämä pitää paikkaansa. Miehillä taas vaikuttaa vahvasti naisen ulkonäkö joka ei todellakaan ole ongelmatonta sekään. Emme ole täydellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Narsisteille on tyypillistä että he rajoittavat kumppaniensa elämää. En väitä että tässä keskustelijat ovat narsisteja, mutta piirteet ovat korostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä ne nytkin ihan vaan ystävinä nussivat äänekkäästi ja sen jälkeen naureskelevat apn yksinkertaisuudelle.
Ihmisellä, jolla on tuollainen ajatusmaailma, on varmasti ihan hirveän paha olla.
Se olen minä! Olen kuvitteellinen mies, joka on olemassa vain tukemaan henkistä väkivaltaa käyttävän naisen agendaa. Minulla ei ole oloa, olen vain.
Ei välttämättä petä mutta riski on liian suuri. Jos en halua naisen kanssa kaveeraavaa miestä, eikö minulla ole oikeus etsiä sellainen? Varmasti on paljonkin naisia joille on täysin ok, jos miehellä on naispuoleinen bestis tai lauma kaverinaisia ympärillä. Minä en ole sellainen ja teen sen varmasti selväksi jo ennen kuin suhde alkaa. Jos mies alkaa kaveeraamaan naisen kanssa, silloin hän on ihan tietoisesti valinnut menettää minut.