Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin jos estän miestä näkemästä naispuolisia kavereitaan?
23.01.2023 |
Niillähän on saattanut joskus olla vaikka jotain juttua. Mistä minä tiedän. Parempi olisi olla ottamatta riskiä mutta onko se epäreilua?
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Avaatko vähän tota sun logiikkaa koska itse en kyllä seuraa nyt lainkaan tätä "samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois".
Samasessa tutkimuksessa tutkittiin myös miehen varallisuuden vaikutusta hänen viehättävyytensä. Varallisuus nosti miesten viehättävyyttä naisten silmissä. Samaa vaikutusta ei havaittu sukupuolten ollessa toisinpäin. Jos tarkastelet maailmaa, niin tämä pitää paikkaansa. Miehillä taas vaikuttaa vahvasti naisen ulkonäkö joka ei todellakaan ole ongelmatonta sekään. Emme ole täydellisiä.
Mikä on tämä sama tutkimus? Annatko linkkiä tai nimeä?
En jaksa etsiä nyt. Muistaakseni olivat samassa tutkimuksessa, tässä voin olla myös väärässä. Usko jos haluat, minulle se on yhdentekevää. Saman asian voi todeta katsomalla ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?
On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.
Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.
Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?
Ei tietenkään ole ok estää toista tapaamasta ystäviään. Toisaalta outoa on kieltämättä sekin, jos miehellä on enemmän nais- kuin miespuolisia ystäviä. Tuntuu, että tällaisilla henkilöillä on tarve olla hieman erikoinen, vaikka nykyään ei kai sukupuolella ole mitään väliä. Kohtahan sen voi itse päättääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Avaatko vähän tota sun logiikkaa koska itse en kyllä seuraa nyt lainkaan tätä "samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois".
Samasessa tutkimuksessa tutkittiin myös miehen varallisuuden vaikutusta hänen viehättävyytensä. Varallisuus nosti miesten viehättävyyttä naisten silmissä. Samaa vaikutusta ei havaittu sukupuolten ollessa toisinpäin. Jos tarkastelet maailmaa, niin tämä pitää paikkaansa. Miehillä taas vaikuttaa vahvasti naisen ulkonäkö joka ei todellakaan ole ongelmatonta sekään. Emme ole täydellisiä.
Mikä on tämä sama tutkimus? Annatko linkkiä tai nimeä?
En jaksa etsiä nyt. Muistaakseni olivat samassa tutkimuksessa, tässä voin olla myös väärässä. Usko jos haluat, minulle se on yhdentekevää. Saman asian voi todeta katsomalla ulos.
No eivätpä olleet samassa tutkimuksessa, joten miksi sanot että oli samassa tutkimuksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On väärin, että olet suhteessa mieheen, joka antaa kohdella itseään parisuhteessa noin.
Käytännössähän tällaisessa estämisessä on kyse kumppanin elämän deletoimisesta. Tällä logiikalla ilmeisesti kaikki aiempaan elämään liittyvä tulee unohtaa, ja nyt alkaa vain ja ainoastaan yhteinen elämä.
Sillä kaikkihan liittyy kaikkeen ja toinen asia johtaa toiseen. Jos vastakkaista sukupuolta olevat kaverit ovat uhka viekoittelun takia, johon (ilmeisesti varsin yksinkertainen) kumppani jostain syystä helposti lankeaa, saattaa tämä reppana puoliso langeta myös katalan samaa sukupuolta olevan kaverin houkutuksiin. You never know. Puolison on parempi muuten myös irtisanoutua töistä, tai siis ap:n ja kaltaisten estää puolisoa käymästä töissä, koska siellä yleensä joutuu puhumaan ihmisille, sukupuolesta huolimatta, ja monesti töistä saa myös niitä kavereita. Sukulaistapaamiset tulee järjestää niin, että itselle ei sukua olevia vastakkaisen sukupuolen edustajia ei ole paikalla, muuten voi tupsahtaa vaikka mitä mieleen... Kaveripariskuntia voi olla, mutta heidänkin tapaamisessa tulee olla kaikille yhteiset pelisäännöt (mistä täällä ollaankin puhuttu), suosittuja näissä piireissä on esim. järjestely, jossa naiset ovat keittiössä ja miehet tv:n ääressä olohuoneessa. Makuuhuoneen sijaintia ei kavereille paljasteta. Pikainen tervehdys eteisessä silmiin katsomista varoen, sen jälkeen samoissa tiloissa oleskelua vältellään kaveripariskunnan vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Kaupassa, lenkillä ja pyykkituvassa tietenkin käydään yhdessä, muuten se vähän toope puoliso on jo heti riisumassa pöksyjään siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa. Miehesi haluaa vain päästä pökkimään niitä kaverinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Tässä tapauksessa naisen tulee kertoa tunteistaan. Mies sitten voi jättää sen flirtin pois ja ongelma on ratkaistu. Vanha parisuhde tulisi käsitellä pois ennen kuin alkaa uuteen, eikä viedä niitä mörköjä siihen seuraavaan suhteeseen. Ne möröt on edellisen suhteen mörköjä, älä hyvä ihminen kutsu niitä uuteen suhteeseen ja anna niiden pilata suhdetta. Miksi jonkun tulisi katkaista kaverisuhteet sen vuoksi mitä joku toinen mies on tehnyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Miehesi haluaa vain päästä pökkimään niitä kaverinaisia.
T: Sama kuvitteellinen mies. Manipuloin masterini tahdosta näitä keskusteluja, jotta masterini saa kontrollin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen vaimoni oli kaverini kun seurustelin yhden toisen kanssa.
Kaverini sai minut lopulta tajuamaan, että kuulun hänelle.
Voisin hyvin kuvitella itseni tällaiseen tilanteeseen. Ikäiseni naiset eivät yleensä syystä tai toisesta pidä minusta, joten jos alkaisin seurustella naisten kanssa kaveeraavan miehen kanssa, olisi hyvin mahdollista että joku näistä kaverista ihan vaan piruuttaan ottaisi mieheni kohteekseen ja käyttäisi kaikki keinot viedäkseen hänet minulta.
Siis et pysty luottamaan mieheen, mutta et kykene sitä itsellesi myöntämään, vaan syytät tästä muita naisia. Et ole kykeneväinen tasapainoiseen parisuhteeseen. Parisuhde sisältää aina riskin joka pitää ottaa, ja jos sitä ei ota, ei ole luottamusta ja parisuhde ei tule kestämään. Usko ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. T:Gurusi
En ole tuollaisessa tilanteessa joten en syytä ketään, mutta voisin kuvitella tuollaisen tilanteen kohdalleni. Olen ihminen jota naiset rakastavat puukottaa selkään, joten ratkaisuni olisi minimoida riskit ja valita mies, jolla ei ole naiskavereita. Se on just niin helppoa.
Ehkä olet vaan vähän outo ihminen. En tunne ketään, jolle tulisi mieleen epäillä että a)kaikki naiset koittaa iskeä miestäni ja b)eivät edes sen miehen upeuden takia, vaan aiheuttaakseen pahaa minulle.
Harvinaisen itsekeskeinen ajatusmaailma.
En epäile että kaikki naiset. Mutta jos miehellä olisi useampi sinkku naiskaveri, erittäin suurella todennäköisyydellä siellä joukossa olisi yksi joka yrittäisi iskeä. Ei olisi aiemmin ollut edes kiinnostunut miehestä mutta minun tultua kuvioihin yllättäin kiinnostuisikin. Believe me, tuollaisia naisia on.
Eikös tuosta ole ihan tehty tutkimus, että naiset kokevat miehen joka on parisuhteessa paljon kiinnostavammaksi ja jotkut jopa nimenomaan pyrkivät iskemään varattuja miehiä pönkittääkseen omaa itsetuntoa.
Ja jos on hetero ja viihtyy paljon vastakkaisen sukupuolen omaavan kaverin kanssa, niin riski tunteiden syntymiselle on aika korkea.
Kyllä, se on ns esivalinta. Siltikin tasapainoinen suhde rakentuu luottamukselle. Samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois.
Avaatko vähän tota sun logiikkaa koska itse en kyllä seuraa nyt lainkaan tätä "samalla logiikalla rikkaan miehen tulisi lahjoittaa varallisuutensa pois".
Samasessa tutkimuksessa tutkittiin myös miehen varallisuuden vaikutusta hänen viehättävyytensä. Varallisuus nosti miesten viehättävyyttä naisten silmissä. Samaa vaikutusta ei havaittu sukupuolten ollessa toisinpäin. Jos tarkastelet maailmaa, niin tämä pitää paikkaansa. Miehillä taas vaikuttaa vahvasti naisen ulkonäkö joka ei todellakaan ole ongelmatonta sekään. Emme ole täydellisiä.
Mikä on tämä sama tutkimus? Annatko linkkiä tai nimeä?
En jaksa etsiä nyt. Muistaakseni olivat samassa tutkimuksessa, tässä voin olla myös väärässä. Usko jos haluat, minulle se on yhdentekevää. Saman asian voi todeta katsomalla ulos.
No eivätpä olleet samassa tutkimuksessa, joten miksi sanot että oli samassa tutkimuksessa?
Niin ihmeellistä kuin se onkin, mutta muistelin sen olevan niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ok estää toista tapaamasta ystäviään. Toisaalta outoa on kieltämättä sekin, jos miehellä on enemmän nais- kuin miespuolisia ystäviä. Tuntuu, että tällaisilla henkilöillä on tarve olla hieman erikoinen, vaikka nykyään ei kai sukupuolella ole mitään väliä. Kohtahan sen voi itse päättääkin.
Mitä jos pera vaihtaakin sukupuolensa naiseksi? Silloin on piru irti! Saunotaan ja otetaan vähän hömpöttiä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Tässä tapauksessa naisen tulee kertoa tunteistaan. Mies sitten voi jättää sen flirtin pois ja ongelma on ratkaistu. Vanha parisuhde tulisi käsitellä pois ennen kuin alkaa uuteen, eikä viedä niitä mörköjä siihen seuraavaan suhteeseen. Ne möröt on edellisen suhteen mörköjä, älä hyvä ihminen kutsu niitä uuteen suhteeseen ja anna niiden pilata suhdetta. Miksi jonkun tulisi katkaista kaverisuhteet sen vuoksi mitä joku toinen mies on tehnyt?
Mutta entä jos mies ei halua jättää flirttiä pois, onhan se vain pelkkää flirttiä? Tai mies siirtää flirtin puhelinviestittelyyn ja piilottelee puhelinta? Onko se yhä henkistä väkivaltaa, että nainen kieltää miestä olemasta yhteydessä tähän naiseen?
Henkilö on voinut käsitellä pettämisen vaikka sata kertaa terapiassa, mutta traumoissa on se sellainen juttu, että vaikka kuinka paljon niitä käsittelee, niin ne muistot tulee aina elämään sun sisällä ja sitä traumaa muistuttavat tilanteet tuovat sen trauman aina ylös. Vai luuletko, että nuo sodassa olevat ihmiset nyt yhtäkkiä vaan voivat unohtaa, että siellä iski pommi sun vanhempien päälle ja katoit kun ne räjähtivät tuhansiksi palasiksi? Ja ettei esimerkiksi elokuvissa olevat samanlaiset kohtaukset tuo niitä muistoja ylös? Nimittäin kyllä tuovat vaikka kuinka olisi käynyt terapiassa puhumassa ja käsittelemässä asiasta.
Mielestäni tuollaisen parisuhteen pitäisi loppua ja ihmisten etsiä itselleen sopivammat kumppanit, jos kumpikaan ei ole tilanteessa onnellinen. Se miehen naisten kanssa flirttailua katsova puoliso ei tule ikinä siinä suhteessa olemaan onnellinen eikä varmaan mieskään, jos sen on pakko kaikkien kanssa flirttailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?
On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.
Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.
Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?
Miksi asian käsittely ei ole vaihtoehto? Esim huonon itsetunnon käsittely antaisi paljon parempia tuloksia suhteen tulevaisuuden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?
On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.
Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.
Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?
En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.
Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Tässä tapauksessa naisen tulee kertoa tunteistaan. Mies sitten voi jättää sen flirtin pois ja ongelma on ratkaistu. Vanha parisuhde tulisi käsitellä pois ennen kuin alkaa uuteen, eikä viedä niitä mörköjä siihen seuraavaan suhteeseen. Ne möröt on edellisen suhteen mörköjä, älä hyvä ihminen kutsu niitä uuteen suhteeseen ja anna niiden pilata suhdetta. Miksi jonkun tulisi katkaista kaverisuhteet sen vuoksi mitä joku toinen mies on tehnyt?
Mutta entä jos mies ei halua jättää flirttiä pois, onhan se vain pelkkää flirttiä? Tai mies siirtää flirtin puhelinviestittelyyn ja piilottelee puhelinta? Onko se yhä henkistä väkivaltaa, että nainen kieltää miestä olemasta yhteydessä tähän naiseen?
Henkilö on voinut käsitellä pettämisen vaikka sata kertaa terapiassa, mutta traumoissa on se sellainen juttu, että vaikka kuinka paljon niitä käsittelee, niin ne muistot tulee aina elämään sun sisällä ja sitä traumaa muistuttavat tilanteet tuovat sen trauman aina ylös. Vai luuletko, että nuo sodassa olevat ihmiset nyt yhtäkkiä vaan voivat unohtaa, että siellä iski pommi sun vanhempien päälle ja katoit kun ne räjähtivät tuhansiksi palasiksi? Ja ettei esimerkiksi elokuvissa olevat samanlaiset kohtaukset tuo niitä muistoja ylös? Nimittäin kyllä tuovat vaikka kuinka olisi käynyt terapiassa puhumassa ja käsittelemässä asiasta.
Mielestäni tuollaisen parisuhteen pitäisi loppua ja ihmisten etsiä itselleen sopivammat kumppanit, jos kumpikaan ei ole tilanteessa onnellinen. Se miehen naisten kanssa flirttailua katsova puoliso ei tule ikinä siinä suhteessa olemaan onnellinen eikä varmaan mieskään, jos sen on pakko kaikkien kanssa flirttailla.
Jos ei kyetä kompromissiin, niin ero on aivan luonnollinen ratkaisu ja molemmat menee kasvamaan koteihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ja jos ei kumppanille kelpaa niin sitten vaihtoon.
Että siis kun on kumppani, niin saa pomottaa mielin määrin :"ei sitten mitään tapailua entisten tuttujen kanssa!... AP on mahdoton puoliso. Tuolla menolla kumppani takuulla häipyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.
Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?
Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.
Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..
Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.
Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa?
Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?
Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.
Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt.
Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?
Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.
Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?
Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille.
Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?
Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.
Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät.
Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?
Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?
On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.
Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.
Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?
Miksi asian käsittely ei ole vaihtoehto? Esim huonon itsetunnon käsittely antaisi paljon parempia tuloksia suhteen tulevaisuuden kannalta.
Eikös se käsitellä siinä kun asiasta puhutaan. Naispuoliso ei tahdo että mies heittää flirttiä ystävänaisen kanssa. Mies joko suostuu siihen tai sanoo, että tahtoo jatkaa. Ja jos tahtoo jatkaa naisystävän kanssa, niin sitten naispuoliso eroaa miehestä.
Miksi sen naispuolison pitäisi katsella miestä joka heiluu jatkuvasti pettämisen rajoilla? Ja joillekkin flirtin heittäminen on pettämistä. Enemmän se on henkistä väkivaltaa minun mielestä sitä naispuolisoa kohtaan olla miehen jatkuvasti jonkun toisen naisen kanssa läheinen, antaa tälle seksuaalista (flirtti) huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana
Aina niissä seksuaalinen lataus vahvasti mukana, kun näkee nais"kavereita."
Mistä tiedät että aina seksuaalinen lataus entisten kanssa? Sulla omia kokemuksia selvästi.
Mikä on tämä sama tutkimus? Annatko linkkiä tai nimeä?