Lue keskustelun säännöt.
Nuori on tipahtanut kaikkien turvaverkkojen läpi, ei työkykyinen eikä opiskelukykyinen, mutta mikään taho ei ota koppia
21.01.2023 |
Diagnooseja on ja skitsofreniaa varmasti mietitään. Toimintakyky on 0.
Mikä avuksi. Ongelmat ovat vain kasaantuneet ja kasaantuneet. On autismia, add ta, sosiaalista pelkoa, paniikkihäiriötä, masennusta ja nyt vielä harhaluuloisuutta. Minkäänlaiseen oman elämän suunnitteluun ei kykene.
Miten eteenpäin?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmar kun olisivat aikanaan ottaneet sen "kopin", eikä sysännyt yhteiskunnan armoille, olisi tilanne eri. Mutta ei, aina on jonkun muun vika jos epäonnistuu kasvatuksessa.
"Epäonnistuu kasvatuksessa"... Typerästi sanottu, minusta tuo vanhempi on tehnyt paljon auttaakseen lastaan. Nyt hän kyselee vinkkejä hankalaan tilanteeseensa, joten olisi kiva kun et löisi lyötyä. 🙂 Paljon voimia ap:lle! Olette varmaan lääkityksiä kokeilleet add:hen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi on. Ketä ottais nykyää koppii. Some on kaiken pahan alku ja juuri. Vääristynyt kehokuva.
Hyvä lääke arbait maht free. Pitäs päästä töihin.
Vanhemman kanssa tunnin kävelylenkki joka aamu klo 7. Yksityisen tukihenkilön palkkaaminen. Konkreettinen suunnitelma pienin askelin. Lääkityksen ja elintapojen kuntoin saattaminen. Sos. puolen kontaktit.
Yhteys sosiaalitoimeen. Huoli-ilmoitus, jos lapsi ei ole muutoin yhteistyökykyinen. Sairaslomaa ja sitten kuntoutustukea hakemaan. Toimeentulotuki siksi aikaa, että kuntoutustuki lähtee rullaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensin osastojakso missä kunnon tutkimukset..nyt on vaan epäilyjä, sen jälkeen lääkitykset kuntoon ja niitten seuranta onko toivottu vaikutus. Sen jälkeen kun saa kunnon suht ok mihin voi mennä kauankin voi ruveta miettimään mitä tässä elämässä tekis.
Ap. tapauksessa kuitenkin positiivista, että on huolehtiva perhe tukena. Tunnen skitsofreenikon, jonka perhe on hyljännyt sairastuttuaan. Yhteiskunnankin mahdollisuudet auttaa on hyvin rajalliset ja mielenterveystyö pystyy hyvin vähään, se on lähinnä tilanteen arviointia ja kontrollia.
Mielenterveysongelmien kanssa itsenäistymisvaihe on hankalaa. Vaihe voi kestää huomattavan pitkään. Kokonaan itsenäiseksi ei tosin pääse, kun on aina sosiaalituista riippuvainen.
Pahimmillaan skitsofreniasairaus on kuin olisi päähenkilönä manaaja-kauhuelokuvassa. Ja lievemmillään kuin seikkailisi päähenkilönä the truman show-elokuvan kulisseissa. Näin tuttavani kuvaili sairauttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman kanssa tunnin kävelylenkki joka aamu klo 7. Yksityisen tukihenkilön palkkaaminen. Konkreettinen suunnitelma pienin askelin. Lääkityksen ja elintapojen kuntoin saattaminen. Sos. puolen kontaktit.
Menepä sinä hakemaan seitsemäksi joku sairas sängynpohjalta ja vie kävelylle. Nämä ovat itsekin sairaita, jotka vihaavat näin paljon.
Sossu täällä terve.
Mikä oli Nuotti-valmennuksen loppuraportissa se tulos ja suositukset jatkosta? Kyllä sitä jotenkin perustellaan jos ei voi saada sille jatkoa. Ja on yhteenveto valmennuksesta. Siitä voisi lähteä liikkeelle.
Ja se yksi vanhempi, jonka nuori on odottanut puoli vuotta sossusta sänkyä. Kyl toimeentulotukihakemukseen saa päätöksen aika nopsaan. Mikä tässä nyt on oikeesti se juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kohtaa palveluasuminen eli nykyisin nimitykseltään yhteisöllinen asuminen asumispalveluyksikössä olisi se järkevin vaihtoehto. En usko, että pelkkä tukiasuminen riittää. Yhteys sosiaalityöntekijään ja paikkaa järjestämään sillä perusteella, että ei pärjää yksin. Mutta kuten täällä tullut esille, ihmisen tarvitsee itse tulla vastaan, kukaan ei toista sängystä pysty nostamaan. Vanhemmat ja läheiset voivat olla tukena, mutta tekevät karhunpalveluksen, jos tekevät asioita toisen ihmisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Lisääntyneet rokotusmäärät lapsilla aiheuttavat valtavasti neurologisia ongelmia, milloin vanhemmat heräävät ja jättävät ottamatta lapsille rokotteet, vain pari on hyödyllisiä, muttei nekään tarpeellisia ja voivat aiheuttaa autoimmuunitauteja.
Kaikki tutkimukset osoittavat että rokottamattomat lapset ovat terveempiä ja älykkäämpiä kuin rokotetut. Tähän tulokseen tultiin kun vertailtiin CDC:n tilastoja ja vertaisarvioituja rokotetutkimuksia. Ap:n lapsikin oli varmaan täysin terve muutaman ensimmäisen vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuettua asumista ja työtoimintaa tuettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen sosiaalihuolto voisi toimia paremminkin. Ap hätähuuto on ilmeinen ja tarvitsisi pikaista apua ja saada lapsi tolpilleen. Terveydenhuollon pitäisi hoitaa lapsen ongelmat kuntoon asia kerrallaan ja saada lääkitys kohilleen. Myös tarpeen mukaan avustaa asumisessa ja kodin asioissa, kuten tykötarpeiston hommaamisessa. Tätä kaikkea varten siellä on palkattua henkilöstöä ja sosiaali ohjaajia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemistä voisi harkita.
On se nyt kumma jos oman kämpän tykötarpeistokin pitää meidän veronmaksajien maksaa? Kukin saa ostaa ihan omilla rahoillaan, prkl!!!
Voisit käyttää sivistyneempää kieltä, jos olet itse ns. normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, mitä oikeistopuolueiden kannattajien mielestä näille tapauksille pitäisi tehdä? Poistaa tuet ja laittaa ojaan asumaan? Työkykyinen hän ei selvästi ole.
Ei tietenkään minnekään ojaan vaam yksityisem yrityksen ylläpitämään tuetun asumisen/mielenterveyskuntoutujien tms. yksikköön.
T. Kokoomuslainen
Vierailija kirjoitti:
Ei hän kuntoudu tuosta ikinä. Sairasloman kautta kuntoutustuki ja eläke. Hän on liian moniongelmainen psyykeltään. Tuollaisia tapauksia ei lähdetä edes kuntouttamaan koska se veisi eliniän ja on rahan hukkaan laittamista, koska tulosta ei tule. Tavoite pitää olla hänelle toimiva arki ja turvatut tulot. Mitään työelämän haaveita on turha elätellä.
On se mahdollista. Itselläni on kymmenen vuoden takaa hankittu skitsofrenia diagnoosi, olin täysin vihannes(lääkkeiden takia). Nyt olen ollut 5 vuotta ilman lääkitystä sekä töissä. Minusta ei huomaan mitenkään asiaa, jos kadulla tulen vastaan. On vaatinut kovaa työtä ja lääketieteen opiskelua että tajusin mikä mulla oli. Nyt olen aivan jäätävän kovassa, varsinkin fyysisessä kunnossa.
Jos jaksaisi käydä töissä JA opiskella olisi kuin minä nuorena.
t.duunari
Näitä asuntoloita on laidasta laitaan. Kantsii miettii haluaako laittaa omaisen yksikköön jossa rahat kelpaa mutta ongelmia, kuten pershäröasukkaita ei heitetä v i t u k k a a n.
Kuka on niiiiin avuton ettei itse saa järjestettyä paria huonekaluja ihmisen kotiin?
Luulisi kunnon levon olevan tarpeen.
Olisi muuten kiva tietää mikä tähän kaikkeen johti.
Nämä avunantajat on töissä. He saa palkkaa. Ihan huolimatta siitä mikä on toiminnan taso.
Eräs vanhempansa auto-onnettomuudessa menettänyt mies asui asuntolassa ja "kaverina" tyyppi joka oli uhkaileva ja loukkasi yksityisyyttä.
Lopuksi tyyppi napsutteli sytkää ja uhkasi kaikenlaista.
Sossut, psykiatrit sun muu täysin turha porukka ei tehneet mitään.
En tiedä miten kävi. Tosi kultainen tää joka pakosti asui ihan oikean paskepään kanssa.
Terkkuja vaan mulkeroille jotka ylläpidätte tuollaista.
Luulisi että yks sänky kuuluu tuetun asumisen kauppaan. Siis jos asuttaisiin ihmisten maailmassa.
Onko ajatus että kaverit asuntolassa tekee kaiken?
On ihmisiä jolta menee mielenterveys tuossa vaiheessa.
Hakisin kyllä jo eläkettä tuolle nuorelle. Saa rauhassa toipua. Ja mieluusti jossain muualla, kun tuo ei toimi.
Varmaan tuntee itsensä hylätyksi ja arvottomaksi ja väsyneeksi.
Vasta n 25v alkaa ajatukset ja itsetunto olla ok.
Päätellen asioista jotain, kaikilla ei silloinkaan...
Sitä vaan rokotetaan ihmistä vaikka kuinka kauan. Rahaa tehdään, Hyi olkoot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ota koppia huonokäytöksistä, vapaastikasvatetuista uusavuttomista. Vanhemmat haloo..
Kaveri on autisti/skitsofreenikko, haloo!
Ja ei ole eläkkeellä jos nuo diagnoosit on tehnyt joku muu kun äiti? Haloo!
Vierailija kirjoitti:
Sossu täällä terve.
Mikä oli Nuotti-valmennuksen loppuraportissa se tulos ja suositukset jatkosta? Kyllä sitä jotenkin perustellaan jos ei voi saada sille jatkoa. Ja on yhteenveto valmennuksesta. Siitä voisi lähteä liikkeelle.
Ja se yksi vanhempi, jonka nuori on odottanut puoli vuotta sossusta sänkyä. Kyl toimeentulotukihakemukseen saa päätöksen aika nopsaan. Mikä tässä nyt on oikeesti se juttu?
Perustelu on ettei ole kelan mielestä oikea-aikaista, sillä nuori ei ole työkykyinen.
Kuvittelisin että työ jossa on paljon luonnossa olemista tuttujen ihmisten kanssa voisi toimia. Voisiko perhe auttaa perustamaan esim vaikka pienen maatila-tyyppisen firman? Tai jotain mistä nuori on itse kiinnostunut? Kaikkien ei tarvitse mennä samoja polkuja ja jollekkin voi vaikka asuminen lapissa tai kommuunissa tai vain muutaman päivän työ viikossa olla se juttu mikä pitää pään selvänä ja se on ihan ok vaikka ei olisikkaan pahoja sairauksia taustalla.