Lue keskustelun säännöt.
Nuori on tipahtanut kaikkien turvaverkkojen läpi, ei työkykyinen eikä opiskelukykyinen, mutta mikään taho ei ota koppia
21.01.2023 |
Diagnooseja on ja skitsofreniaa varmasti mietitään. Toimintakyky on 0.
Mikä avuksi. Ongelmat ovat vain kasaantuneet ja kasaantuneet. On autismia, add ta, sosiaalista pelkoa, paniikkihäiriötä, masennusta ja nyt vielä harhaluuloisuutta. Minkäänlaiseen oman elämän suunnitteluun ei kykene.
Miten eteenpäin?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täysi-ikäinen? Huoli-ilmoitus.
On täysi-ikäinen. Lasten ja nuorten psykalla oli asiakkaana, mutta ei sieltä sen valmiimpaa tullut.
Eihän niistä yleensä tulekaan.
Ns hoito on lääkkeitä ja lisää lääkkeitä. Mitään tukea, kuntoa ja toimintakykyä kohottavia keskusteluita ei ole. Käynnit psyk puolella on lähinnä kuulusteluja.
Omaisten pitää näissä tilanteissa olla itse kauhan aktiivisia ja kannatella näitä nepsy lapsia ja nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysi-ikäisyyden myötä kaikki asiat jäävät hoitamatta. Kaikki. Kirjeitä ei avata, sähköposteja ei lueta, puheluihin ei vastata jne.
Sitten haette holhouksen alle, eli hänelle omaa edunvalvojaa.
Siskoni oli skitsofreenikko, sairaus puhkesi 20-vuotiaana ja lähes 70-vuotiaaksi(menehtyi silloin) hänelle oli määrätty hyvä edunvalvoja joka hoiti raha-asiat, vuokrat ja laskut. Antoi kuukausitttain käyttörahaa.
Toimi hyvin käytäntö ja pysyi koti sekä asiat kunnossa.
Edunvalvonta tarkoittaa siis toisen henkilön talloudellisten asioiden hoitoa tilanteessa, missä henkilö itse ei siihen syystä tai toisesta kykene.
Sitä voi hakea itse läheiselleen ja perustella (tässä aapeen tapauksessa perusteet täyttyvät mielestäni koska sairaus aiheuttaa tarvetta edunvalvontaan asioiden hoidossa).
Jotkut alkavat itse läheisen edunvalvojaksi mutta se saattaa osoittautua kuormittavaksi ja läheinen saattaa purkaa ja kapinoida järjestelyä siihen omaiseen, eli usein parempi ettei omainen siihen ryhdy vaan että instanssi on ulkopuolelta määrätty asiantuntija ja valvoja.
Voi siis itse tehdä edunvalvontahakemuksen läheiselleen Digi- ja väestötietoviranomaiselle.
Kyse on siis pelkästään taloudellisesta asioiden hoidosta (vuokrat ja muut) . Pysyy ainakin katto pään päällä, ellei kykene hoitamaan juoksevia arjen asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysi-ikäisyyden myötä kaikki asiat jäävät hoitamatta. Kaikki. Kirjeitä ei avata, sähköposteja ei lueta, puheluihin ei vastata jne.
Sitten haette holhouksen alle, eli hänelle omaa edunvalvojaa.
Siskoni oli skitsofreenikko, sairaus puhkesi 20-vuotiaana ja lähes 70-vuotiaaksi(menehtyi silloin) hänelle oli määrätty hyvä edunvalvoja joka hoiti raha-asiat, vuokrat ja laskut. Antoi kuukausitttain käyttörahaa.
Toimi hyvin käytäntö ja pysyi koti sekä asiat kunnossa.
Edunvalvonta tarkoittaa siis toisen henkilön talloudellisten asioiden hoitoa tilanteessa, missä henkilö itse ei siihen syystä tai toisesta kykene.
Sitä voi hakea itse läheiselleen ja perustella (tässä aapeen tapauksessa perusteet täyttyvät mielestäni koska sairaus aiheuttaa tarvetta edunvalvontaan asioiden hoidossa).
Jotkut alkavat itse läheisen edunvalvojaksi mutta se saattaa osoittautua kuormittavaksi ja läheinen saattaa purkaa ja kapinoida järjestelyä siihen omaiseen, eli usein parempi ettei omainen siihen ryhdy vaan että instanssi on ulkopuolelta määrätty asiantuntija ja valvoja.
Voi siis itse tehdä edunvalvontahakemuksen läheiselleen Digi- ja väestötietoviranomaiselle.
Kyse on siis pelkästään taloudellisesta asioiden hoidosta (vuokrat ja muut) . Pysyy ainakin katto pään päällä, ellei kykene hoitamaan juoksevia arjen asioita.
Hakemuksessa siis yksinkertaisesti (esim just tuo skitsofrenia ja muu ja niiden vaikutus arkeen) kerrotaan millaisia ongelmia henkilöllä on asioiden hoidossa eli miksi tarvitsee niihin edunvalvojaa.
Hyvin monta häätö - ulosottokierrettä ehkäisty asianmukaisella edunvalvonnalla.
Oletko yksinhuoltaja? Voiko toinen vanhempi ottaa asian hoitoonsa? Saat aikaa järjestellä asioita. Laitoshoito?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen sosiaalihuolto voisi toimia paremminkin. Ap hätähuuto on ilmeinen ja tarvitsisi pikaista apua ja saada lapsi tolpilleen. Terveydenhuollon pitäisi hoitaa lapsen ongelmat kuntoon asia kerrallaan ja saada lääkitys kohilleen. Myös tarpeen mukaan avustaa asumisessa ja kodin asioissa, kuten tykötarpeiston hommaamisessa. Tätä kaikkea varten siellä on palkattua henkilöstöä ja sosiaali ohjaajia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemistä voisi harkita.
On se nyt kumma jos oman kämpän tykötarpeistokin pitää meidän veronmaksajien maksaa? Kukin saa ostaa ihan omilla rahoillaan, prkl!!!
Sosiaaliavustaja voi auttaa hommaamaan kodin hankintoja ja sossu voi tässä auttaa sen verran, että kaikki tarpeellinen tulee hommatuksi. Kyllä itse ainakin muistelisin, että pesukoneet, tv, sohva, sänky jne on saatu sossun piikkiin hommattua. Kyllä tää on hyvä systeemi ja rahaa riittää, jos se kohdennetaan oikein eli tarvitseville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme vastaavassa tilanteessa. Vaikea masennus, paniikkihäiriö, dissosaatiohäiriö. Kävi nuorten psykalla 12vuotiasta asti, useita epäonnistuneita lääkekokeiluja, osastohoitoa, itsemur ha yritys.
Kun täytti 18 siirtymisen aikuisten psykalle piti olla pikku juttu, ei ollutkaan. Lapsi jäi ilman hoitoa. Tai no lääkkeet on ja niiden takia lähinnä syö, tupakoi ja nukkuu.
Nyt kun hän on täysi-ikäinen hänen odotetaan hoitavan itse asiansa ja ottavan vastuun elämästä. Minä en odota, mutta yhteiskunta kyllä.
Mistä näitä nepsyjä nyt yhtäkkiä tulee niin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen sosiaalihuolto voisi toimia paremminkin. Ap hätähuuto on ilmeinen ja tarvitsisi pikaista apua ja saada lapsi tolpilleen. Terveydenhuollon pitäisi hoitaa lapsen ongelmat kuntoon asia kerrallaan ja saada lääkitys kohilleen. Myös tarpeen mukaan avustaa asumisessa ja kodin asioissa, kuten tykötarpeiston hommaamisessa. Tätä kaikkea varten siellä on palkattua henkilöstöä ja sosiaali ohjaajia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemistä voisi harkita.
On se nyt kumma jos oman kämpän tykötarpeistokin pitää meidän veronmaksajien maksaa? Kukin saa ostaa ihan omilla rahoillaan, prkl!!!
Sosiaaliavustaja voi auttaa hommaamaan kodin hankintoja ja sossu voi tässä auttaa sen verran, että kaikki tarpeellinen tulee hommatuksi. Kyllä itse ainakin muistelisin, että pesukoneet, tv, sohva, sänky jne on saatu sossun piikkiin hommattua. Kyllä tää on hyvä systeemi ja rahaa riittää, jos se kohdennetaan oikein eli tarvitseville.
Just joo, minä herään töihin joka aamu kello 6. Itse olen kaikki hankkinut. Jos ei itsellä ole varaa hankkia kodin huonekaluja niin olkoon sitten ilman. Minun raatamisella näköjään maksellaan kaikille kaikkia.
Vapaa-aikaan jotakin ohjattua tekemistä, esim. avointa olohuonetyyppistä. Jossain vaiheessa erityisammattitutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostakaa jokin pientila. Muutatte sinne. Ei nettiä, ei mitään telkkua. Ottakaa kanoja ja kissoja. Alkakaa viljellä jotain ihan omaksi iloksi. Tehkää itse polttopuut. Siinä sitä puuhaa keksii ajan kanssa lisää. Käykää kalalla ja istukaa nuotiolla. Vanhemmat voi käydä töissä muualla, nuori aikuinen tehkööt mitä tekee siellä pihassaan. Parempi se on työkyvyttömänä tuollaista elämää elää, kuin jossain kuppaisessa kaupungin pienessä vuokra-asunto läävässä taistella oman pään sisäisiä demoneja vastaan netin vyöryttäessä sontaa pään sisään lisää.
Vahva suositus! Pystytte siihen kyllä, jos tahtoa on! Elä odotakaan, että joku muu ratkaisee asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen sosiaalihuolto voisi toimia paremminkin. Ap hätähuuto on ilmeinen ja tarvitsisi pikaista apua ja saada lapsi tolpilleen. Terveydenhuollon pitäisi hoitaa lapsen ongelmat kuntoon asia kerrallaan ja saada lääkitys kohilleen. Myös tarpeen mukaan avustaa asumisessa ja kodin asioissa, kuten tykötarpeiston hommaamisessa. Tätä kaikkea varten siellä on palkattua henkilöstöä ja sosiaali ohjaajia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemistä voisi harkita.
On se nyt kumma jos oman kämpän tykötarpeistokin pitää meidän veronmaksajien maksaa? Kukin saa ostaa ihan omilla rahoillaan, prkl!!!
Sosiaaliavustaja voi auttaa hommaamaan kodin hankintoja ja sossu voi tässä auttaa sen verran, että kaikki tarpeellinen tulee hommatuksi. Kyllä itse ainakin muistelisin, että pesukoneet, tv, sohva, sänky jne on saatu sossun piikkiin hommattua. Kyllä tää on hyvä systeemi ja rahaa riittää, jos se kohdennetaan oikein eli tarvitseville.
Just joo, minä herään töihin joka aamu kello 6. Itse olen kaikki hankkinut. Jos ei itsellä ole varaa hankkia kodin huonekaluja niin olkoon sitten ilman. Minun raatamisella näköjään maksellaan kaikille kaikkia.
Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, joista 20 miljardia nyt työssäkäyvien palkoista, 3 miljardia verorahoista ja loput rahastosta.
2400 bruttopalkasta eläkemaksu on 180 euroa ja siitä 2,7 euroa menee sun omaan eläkkeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kun tutkinto tai tutkinnon osa vaativan erityisen tuen koulutuksessa...
Vierailija kirjoitti:
Vapaa-aikaan jotakin ohjattua tekemistä, esim. avointa olohuonetyyppistä. Jossain vaiheessa erityisammattitutkinto.
Yhteiskunta hoitakoon ja maksakoon, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysi-ikäisyyden myötä kaikki asiat jäävät hoitamatta. Kaikki. Kirjeitä ei avata, sähköposteja ei lueta, puheluihin ei vastata jne.
Puute on siinä, että sosiaalitoimi ei pysty painostamaan täysi-ikäisiä. Alaikäisille voidaan vielä sanella asiat siten, että uhataan huostaanotolla, mutta täysi-ikäistä ei voi ottaa huostaan. Edes täysi-ikäisen asuntoon ei voida mennä sisälle, koska täysi-ikäinen päättää itse, että keitä tapaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Minusta on tehty monta huoli-ilmoitusta, olen tavannut sossut toimistolla, ja seuraava tapaaminen on kodissani vastoin tahtoani.
Vielä muutama vuosi sitten ennen kuin huoli-ilmoitus otettiin käyttöön, aikuinen sai päättää ketä kotiinsa päästää. Nykyään ei saa.
Tuettu asuminen? Tuva-opinnot?
Toimintakyvyn arvio, psyk polilta apuja näihin. Huoli-ilmoitus sosiaalitoimeen? Vammaispalvelujen asiakkuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanopa itse mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä?
Yhteiskunnan pitää varmistaa, että ko henkilö saa kaiken lakisääteisen tuen, jos ei sitä itse osaa tai kykene hankkimaan. eri
Sama polku kuin muualta tänne tulleilla voisi tulla kysymykseen. Sosiaaliviranomaiset selvittäisivät mitä kaikkia tukea voi saada ja tekisivät hakijalle anomukset valmiiksi. Varatkaa aika sossuun.
Ei ne niitä tee koska osaamista ei ole. Olen sivusta katsonut 5 vuotta tilannetta oman aikuisen lapseni kohdalla eikä ne tiedä yhtään mitä tehdä. Nuorella on nyt tuettu asuminen toisen vanhempansa takia joka hoiti paikan hänelle. Nyt sossu on yrittänyt järjestää hänelle sänkyä asuntoon 6 kk. Vielä nukkuu sohvalla koska prosessi ei etene. Itse kohteella on oravan keskittymiskyky eikä mikään asia luonnistu. Pitäisi psykiatrin kirjoittaa sairaslomaa että saadaan eläkeprosessi alkuun. Psykiatrilla ei ole mitään aloitekykyä vaikka näkee että henkilö hölisee puuta heinää ja on mt ongelmainen. Pakko kai sinne on taas vanhempien tunkea sanomaan mitä pitää tehdä, niin ja ostaa se sänky. Sossujen rooli on hyvesingnaloida ja nostaa palkkaa, ei muuta. Turha joukko.
Etkö voi katsella ilmaisen sängyn vaikka Facebookin roskalavalta? Yhteiskunnanko kaikki pitää järjestää? Joku vastuu se on ihmisillä itselläänkin. Ei ihme jos lapsista tulee käsin kädettömiä kun ei vanhemmatkaan osaa yhtä sänkyä hommata!!!
Torissa on ilmaisia sänkyjä vaikka ja kuinka, niinkuin muitakin huonekaluja.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on se, että vanhempien on edelleen huolehdittava näistä täysi-ikäisistä nuorista, jotka eivät pärjää itsenäisesti. Niin taloudellisesti kuin muutenkin, ikävä kyllä.
Niinpä täysi-ikäinen nuoremme asuu kotona eikä saa tuloja mistään. Olemme järjestäneet terapian yksityispuolelta ja tuemme itse häntä arjen asioissa. Hirvittää, millainen tilanne olisi, jos emme tähän pystyisi, jos esim. oma taloudellinen tilanne olisi tosi huono. Ei kaikilla ole tähän mahdollisuutta, asioiden pitäisi silti jotenkin järjestyä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme vastaavassa tilanteessa. Vaikea masennus, paniikkihäiriö, dissosaatiohäiriö. Kävi nuorten psykalla 12vuotiasta asti, useita epäonnistuneita lääkekokeiluja, osastohoitoa, itsemur ha yritys.
Kun täytti 18 siirtymisen aikuisten psykalle piti olla pikku juttu, ei ollutkaan. Lapsi jäi ilman hoitoa. Tai no lääkkeet on ja niiden takia lähinnä syö, tupakoi ja nukkuu.
Nyt kun hän on täysi-ikäinen hänen odotetaan hoitavan itse asiansa ja ottavan vastuun elämästä. Minä en odota, mutta yhteiskunta kyllä.
Minkä verran aiot vanhempana auttaa häntä? Voiko ajatella, että kun lapsi aikuistuu ja jos ei ole terve niin yhteiskunta huolehtii vai pitääkö vanhemman huolehtia? Sama ongelma meillä on vanhusten kohdalla. Mihin tämä raja vedetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanopa itse mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä?
Yhteiskunnan pitää varmistaa, että ko henkilö saa kaiken lakisääteisen tuen, jos ei sitä itse osaa tai kykene hankkimaan. eri
Sama polku kuin muualta tänne tulleilla voisi tulla kysymykseen. Sosiaaliviranomaiset selvittäisivät mitä kaikkia tukea voi saada ja tekisivät hakijalle anomukset valmiiksi. Varatkaa aika sossuun.
Ei ne niitä tee koska osaamista ei ole. Olen sivusta katsonut 5 vuotta tilannetta oman aikuisen lapseni kohdalla eikä ne tiedä yhtään mitä tehdä. Nuorella on nyt tuettu asuminen toisen vanhempansa takia joka hoiti paikan hänelle. Nyt sossu on yrittänyt järjestää hänelle sänkyä asuntoon 6 kk. Vielä nukkuu sohvalla koska prosessi ei etene. Itse kohteella on oravan keskittymiskyky eikä mikään asia luonnistu. Pitäisi psykiatrin kirjoittaa sairaslomaa että saadaan eläkeprosessi alkuun. Psykiatrilla ei ole mitään aloitekykyä vaikka näkee että henkilö hölisee puuta heinää ja on mt ongelmainen. Pakko kai sinne on taas vanhempien tunkea sanomaan mitä pitää tehdä, niin ja ostaa se sänky. Sossujen rooli on hyvesingnaloida ja nostaa palkkaa, ei muuta. Turha joukko.
Sosiaalityöntekijä ei lähde sänkyjä ostelemaan ja tuomaan kenenkään kotiin. Maksusitoumuksen voi antaa. Itse pitäisi sinne kauppaan mennä, omaisen tai tukihenkilön kanssa jos tukihenkilö on. Arjen taitoja harjoiteltava, ei kaikille tehdä valmiiksi asioita.
Edunvalvonta tarkoittaa siis toisen henkilön talloudellisten asioiden hoitoa tilanteessa, missä henkilö itse ei siihen syystä tai toisesta kykene.
Sitä voi hakea itse läheiselleen ja perustella (tässä aapeen tapauksessa perusteet täyttyvät mielestäni koska sairaus aiheuttaa tarvetta edunvalvontaan asioiden hoidossa).
Jotkut alkavat itse läheisen edunvalvojaksi mutta se saattaa osoittautua kuormittavaksi ja läheinen saattaa purkaa ja kapinoida järjestelyä siihen omaiseen, eli usein parempi ettei omainen siihen ryhdy vaan että instanssi on ulkopuolelta määrätty asiantuntija ja valvoja.