Entä jos luokkayhteiskunta onkin normaalia kehitystä?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Tottakai pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä pitää saada asiallinen korvaus.

Mutta minä näkisin tuon roopeankkana muurien takana olemisen vähän laajemmassa mittakaavassa. Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. Maailman mittakaavassa asetelma ei ole ollenkaan tasa-arvoinen. 

Joo, mutta me emme voi kantaa koko maailmaa hartioillamme.

Ja jos alamme kantaa, voisimme myös todeta, että Suomessa ei tällä hetkellä ole köyhiä ollenkaan.

Se ei olisi totta, sillä köyhyys on aina suhteellinen käsite. Ihminen on köyhä suhteessa ympäristöönsä ja tuollainen asenne olisi heidän tilanteensa aliarvioimista.

Nimenomaan köyhyys on suhteellinen käsite. Sen vuoksi tämä: "Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. " pitää paikkansa vain, jos köyhyyttä EI ajatella suhteellisena käsitteenä. 

Kyse on pikemminkin siitä, mitä katsot kuuluvan ympäristöösi. Kosmopoliitti katsoo varmasti laajemmin kuin sellainen, joka on viettänyt elämänsä perähikiällä. 

Todennäköisesti se suomalaisittain köyhä ei ole samalla tavalla liihotellut ympäri maapalloa, kuin nämä "tiedostavammat" keskiluokan ja rikkaiden edustajat ;)

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Tottakai pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä pitää saada asiallinen korvaus.

Mutta minä näkisin tuon roopeankkana muurien takana olemisen vähän laajemmassa mittakaavassa. Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. Maailman mittakaavassa asetelma ei ole ollenkaan tasa-arvoinen. 

Joo, mutta me emme voi kantaa koko maailmaa hartioillamme.

Ja jos alamme kantaa, voisimme myös todeta, että Suomessa ei tällä hetkellä ole köyhiä ollenkaan.

Se ei olisi totta, sillä köyhyys on aina suhteellinen käsite. Ihminen on köyhä suhteessa ympäristöönsä ja tuollainen asenne olisi heidän tilanteensa aliarvioimista.

Nimenomaan köyhyys on suhteellinen käsite. Sen vuoksi tämä: "Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. " pitää paikkansa vain, jos köyhyyttä EI ajatella suhteellisena käsitteenä. 

Kyse on pikemminkin siitä, mitä katsot kuuluvan ympäristöösi. Kosmopoliitti katsoo varmasti laajemmin kuin sellainen, joka on viettänyt elämänsä perähikiällä. 

Tuo on varmasti ihan totta. Kosmopoliitin mielestä suomalainen köyhä on Roope Ankka. Toisaalta kosmopoliitin mielestä suomalainen varakaskin voi olla köyhä, riippuu mihin hän vertaa.

Vierailija kirjoitti:

No onhan tämä maa selvästi luokkayhteiskunta, sitä ei vaan jostain syystä sanota ääneen. Raha menee rahan luo.

Suomessa raha menee rahan luo hyvin harvoin. Suurin osa ihmisistä elää ansiotuloilla ja vain erittäin pieni vähemmistö saa paljon pääomatuloja. Verrattuna lähes mihin tahansa muuhun Euroopan maahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eikä sitä saa, jos on kesämökki, ei edes, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia. Onnea

Siis mitä ihmettä? Eihän väliaikainen opiskelu tai sairastuminen tarkoita että pitäisi tippua toimeentulotuelle. Eikä tietenkään yhtiölainoja voi maksaa toimeentulotuesta, sehän on selvä että ei yhteiskunnan rahoilla voi hankkia itselleen omaisuutta, kuten omistusasuntoa. Eikä ihminen ole varaton, jos on kesämökki, joten toimeentulotuen edellytykset eivät silloin täyty. - Ja mitä tekemistä näillä asioilla on luokkayhteiskunnan kanssa, mistä tässä piti keskustella? 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Suomi oli rauhallinen ja turvallinen maa siksi, että heikompiosaistenkaan ei tarvinnut ryhtyä ryöstelemään henkensä pitimiksi. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, ettei yhteiskunnan rahat enää riitä kaikkeen siihen, mitä pidetään edes välttämättömänä. 1980-luvulla välttämättömiä asioita oli vähemmän kuin nyt. Siloin riitti katto pään päälle, ruokaa, säätilaan sopivat vaatteet ja sairauksiin tarvittavat lääkkeet. Televisiot, puhelimet, videonauhurit, merkkivaatteet, maksulliset harrastukset yms eivät olleet välttämättömiä. Olihan meillä silloinkin rikkaita, keskiluokkaa, työväenluokkaa jne, mutta se ei ollut mikään ongelma.

Kyllä yhteiskunnan rahat riittää, verotuskin on maailman kärkeä. Kyse on siitä, että verorahoja käytetään yhä enemmän muuhun kuin hyvinvointiin. Esim. sairaanhoito, Suomi käyttää siihen vähemmän suhteessa BKT:seen, kuin monet muut Oecd-maat, silti verotus on huippukorkealla.

Samoin Suomi käyttää liikenteeltä perittyjä veroja paljon vähemmän tienkorjaukseen, uusiin teihin, rataverkkoon yms. infraan kuin esim. Ruotsi - Suomessa peritään tieliikenteen veroja 8,5 mrd. vuodessa, Ruotsi perii vain miljardin enemmmän (9,5mrd) vuodessa, vaikka siellä on 2-kertainen väestö, ja silti se palauttaa takaisin infraan tuostakin summasta 5,5 miljardia, kun Suomi palauttaa 1,5 mrd. Suomi hassaa siis 7,5 mrd. johonkin muuhun tarkoitukseen noita perimiään veroja ja kaiken huipuksi Suomi perii tieliikenteeltä lähes saman verran puolta pienemmällä väestöllä. Ruotsalaisille siis paljon suurempi vastine pienemmällä maksulla!

Tapahtuu siis 2-kertainen huijaus - 1) Suomella peritään lähes sama summa pienemmällä väestöllä, 2) summasta palautetaan tiestöön ja muuhun infraan vain murto-osa verrattuna Ruotsiin.

Suomalaisia viilataan rajusti linssiin!

Oikeassa olet. Mä ajattelin niin, että me ei voida jatkuvasti vain kiristää verotusta, jotta yhteiskunnan rahat riittäisivät kaikkeen. Eikä tehdä loputtomiin lisää velkaakaan. Hyvinvointiyhteiskunta ei toimi niin, että työssäkäyvä maksajaluokkakin alkaa tarvita yhteiskunnan tukia selvitäkseen asumiskuluistaan, sähkölaskuistaan jne. Sellainen systeemi ei kannusta edes yrittämään yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Filosofi Hegelin mukaan kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, on kehitystä. Se, että Antiikin Kreikan sivistys ja Antiikin Rooman teknologinen taito romahtivat, on vain kehitystä. 

Eläintieteilijä Darwin innostui Hegelin jutuista niin paljon, että sanoi, että ihminen on kehittynyt apinasta, ja että ihminen kehittyy jatkuvasti, vaikka se taantuisikin. 

Ja mitä tulee tomppeli Marxiin, niin on paras, että jätän sanomatta, mitä ajattelen tomppeleista. 

Älä. Marxilla ihan hyviä ajatuksia mm. henkisestä pääomasta. Ja liittyy luokkayhteiskuntaan mitä suurimmassa määrin. 

Jokainen on vastuussa myös itse siitä miksi tai mihin suuntaan kehittyy. Itse olen kehittynyt yhäti tasa-arvoisemmaksi ihmiseksi missä ei jakoja ole. Joten vastaan aplle, ettei ole normaalia kaikille luokka jaot.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen on vastuussa myös itse siitä miksi tai mihin suuntaan kehittyy. Itse olen kehittynyt yhäti tasa-arvoisemmaksi ihmiseksi missä ei jakoja ole. Joten vastaan aplle, ettei ole normaalia kaikille luokka jaot.

Mä taas ajattelen toisin. Mun mielestä on ihan oikein, että sillä, joka kiipeää korkeimmalle mäntyyn, on parhaat näköalat. Mä en itse viitsi kiivetä, mulle riittää ihan hyvin näköalat matalammiltakin oksilta. 

Luokkayhteiskunta on kilpailuun, ahneuteen ja kaunaan perustuva yhteiskunta, jossa osa ihmisistä nähdään itseä vähempiarvoisina.

Tulevaisuuden yhteiskunnat taas tulevat perustumaan keskinäiselle kunnioitukselle, yhteistyölle, välittämiselle ja veljeydelle.

Poissa ovat kateus ja kilpailu.

Koko nykyisen yksilökeskeisen ja keskinäiseen kilpailuun sekä ahneuteen perustuvan yhteiskunnallisen ajattelumallin on muututtava. Muutos lähtee jo lasten harrastusmaailmasta. Jokaisen on ymmärrettävä henkilökohtaisesti, että suuressa kuvassa muiden hyvinvointi ja onni ovat myös minun hyvinvointiani ja onneani. Kun ympäristöni voi hyvin, minäkin voin hyvin. Hyvyys ja onnellisuus säteilee jokaisesta ulospäin ja leviää yksilöstä toiseen, perheestä toiseen, naapurustosta toiseen. Valitettavasti aivan samoin on ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyydenkin kanssa.

Tulevaisuuden yhteiskunnissa henkisesti kehittyneet yksilöt hyväksyvät pienet tuloerot täysin omasta asemastaan riippumatta. Edistyneemmät yksilöt eivät enää pyri persoonallisesti hyötymään vähemmän kehittyneistä kanssaihmisistään, vaan päinvastoin tuntevat isällistä/äidillistä halua auttaa, tukea ja opastaa hitaammin kehittyneitä. He kokevat kunnia-asiakseen kantaa enemmän yhteistä vastuuta terveillä ja vahvoilla harteillaan.

Älykäs ihminen ymmärtää silloin, että on kykenevä pienemmin henkilökohtaisin ponnistuksin tekemään pidemmän työpäivän vastuullista ja mielenkiintoista työtään kuin hänen yksinkertaisempi naapurinsa hänen fyysisesti raskasta, mutta yksitoikkoista työtään. Älykäs ymmärtää, että ponnistuksen määrä on sama, vaikka sisältö ja tuotos onkin eri, siksi hän hyväksyy palkkausten samankaltaisuuden ja työaikojen eroavaisuudet. Sama ajattelumalli pätee myös koulutuksiin.

Edistyneemmät yksilöt kokevat siis iloa voidessaan omalla toiminnallaan helpottaa heikompiosaisten taakkaa sekä saadessaan toimia positiivisena esimerkkinä muille. Tulevaisuuden yhteiskunnissa on kunnia-asia kantaa yhteisvastuuta ja uhrata yksilöllistä etuaan yhteisen hyvän puolesta, monellakin tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika kivikautista ajattelua se, että vain vahvin selviää ja menestyy?

Eikös se ole kehitystä, että kaikista pidetään huolta?

Menestyjät haluaa aina, että heikommista ei välitetä, mutta eivät tajua, että heikommista voi tulla rikollisia. Niitä rikollisia, joiden takia menestyjät joutuu muuttamaan erillisille, aidatuille alueille ja hankkimaan henkivartijat.

Jotkut ei osaa ajatella nokkaansa pidemmälle.

Ei sekään ole hyvä, että omilla teoilla ei ole vaikutusta ja kaikki saavat saman riippumatta ahkeruudesta. Luokkayhteiskunta ei tarkoita sitä, että heikoimpien pitäisi kuolla nälkään ja kylmään vaan se voisi näkyä esim. eriytyneillä asuinalueilla. Jos ahkeroimalla ja tekemällä kovasti töitä, pääsisi asuinalueelle, jossa ei ole sosiaalista asuintuotantoa, motivoisi se todella voimakkaasti.

Onhan niitä jo nyt. Minkä takia luulet, että keskiluokka muuttaa pois Helsingistä kehyskuntiin? Kun muuttaa omakotialueelle jonnekin nurmijärvelle niin ei ole vieressä sosiaalista asuntotuotantoa, ja omakotialueen kouluun tulee vain sen alueen lapset. Eikä sinne tarvita mitään julkista liikennettä, junia tai metroja, koska kaikilla on auto. 

Vierailija kirjoitti:

Takaisin luokkayhteiskuntaan valuminen ei ole kehitystä, vaan taantumista. Suomi on ollut esim. 1900-luvun alkupuo,,, vanhoja hyviä aikoja" haikaillen? Miksi helvetissä? Ei taantuminen ole tuonut ikinä minnekään mitään tavoittelemisen arvoista.

N. 1976....1992 oli  meillä hyvinvointimaa.  N. 1992 tuli  lama ja maamme meni suohon lopullisesti. Vain pienelle joukolle kävi säkää ja menestyivät., nykyisen syntyvystasomme aikana ei maahamme voi  mitenkään

palauttaa menetettyä hyvinvoinnin kautta. Riistävien luokkien voitto johti siihen että käynnissa olevan

sukupuuttokehityksemme  etenemisen ansiosta maamme kansallinen olemassaolo päättyy historiallisesti lyhyessä ajassa.

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on kilpailuun, ahneuteen ja kaunaan perustuva yhteiskunta, jossa osa ihmisistä nähdään itseä vähempiarvoisina.

Tulevaisuuden yhteiskunnat taas tulevat perustumaan keskinäiselle kunnioitukselle, yhteistyölle, välittämiselle ja veljeydelle.

Poissa ovat kateus ja kilpailu.

Koko nykyisen yksilökeskeisen ja keskinäiseen kilpailuun sekä ahneuteen perustuvan yhteiskunnallisen ajattelumallin on muututtava. Muutos lähtee jo lasten harrastusmaailmasta. Jokaisen on ymmärrettävä henkilökohtaisesti, että suuressa kuvassa muiden hyvinvointi ja onni ovat myös minun hyvinvointiani ja onneani. Kun ympäristöni voi hyvin, minäkin voin hyvin. Hyvyys ja onnellisuus säteilee jokaisesta ulospäin ja leviää yksilöstä toiseen, perheestä toiseen, naapurustosta toiseen. Valitettavasti aivan samoin on ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyydenkin kanssa.

Tulevaisuuden yhteiskunnissa henkisesti kehittyneet yksilöt hyväksyvät pienet tuloerot täysin omasta asemastaan riippumatta. Edistyneemmät yksilöt eivät enää pyri persoonallisesti hyötymään vähemmän kehittyneistä kanssaihmisistään, vaan päinvastoin tuntevat isällistä/äidillistä halua auttaa, tukea ja opastaa hitaammin kehittyneitä. He kokevat kunnia-asiakseen kantaa enemmän yhteistä vastuuta terveillä ja vahvoilla harteillaan.

Älykäs ihminen ymmärtää silloin, että on kykenevä pienemmin henkilökohtaisin ponnistuksin tekemään pidemmän työpäivän vastuullista ja mielenkiintoista työtään kuin hänen yksinkertaisempi naapurinsa hänen fyysisesti raskasta, mutta yksitoikkoista työtään. Älykäs ymmärtää, että ponnistuksen määrä on sama, vaikka sisältö ja tuotos onkin eri, siksi hän hyväksyy palkkausten samankaltaisuuden ja työaikojen eroavaisuudet. Sama ajattelumalli pätee myös koulutuksiin.

Edistyneemmät yksilöt kokevat siis iloa voidessaan omalla toiminnallaan helpottaa heikompiosaisten taakkaa sekä saadessaan toimia positiivisena esimerkkinä muille. Tulevaisuuden yhteiskunnissa on kunnia-asia kantaa yhteisvastuuta ja uhrata yksilöllistä etuaan yhteisen hyvän puolesta, monellakin tasolla.

Hyvä kirjoitus! Minä myös uskon, että joskus tulevaisuudessa ei tarvita rahaa ollenkaan ja palkka työstä ei ole pääasia, vaan kortensa kekoon kantaminen.

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Se, että sinä  ja kaikki läheisesi olette keskinkertaisia keskiluokkaisia, ei tarkoita, etteikö muita yhteiskuntaluokkia olisi. Suomessa on niin iso keskiluokka, että iso osa keskiluokkaisista ei tiedä muiden yhteiskuntaluokkien olemassaolosta mitään. Suuri keskiluokka on hyvä asia yhteiskunnan toimivuuden kannalta, mutta reaalimaailmassa ei ole sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikki kuuluisivat keskiluokkaan.

Mun isä tunnettiin kovana työmiehenä. Hautajaisissakin tultiin kertomaan miten helvetin kova työmies olikaan. Olihan se. En koskaan oppinut tuntemaan isääni kovan työnteon takia, mutta 2012 jouluna totesi ettei työnteko enää kannata. Tämä oli radikaali toteamus äärivasemmistolaiselta työmieheltä. Työnteko ei enää kannata ja älä sinäköön poika haaskaa elämääsi muiden rikastuttamiseen. Keskity lapsiisi. Palkat nykyään on vain pari hunttia enemmän kuussa mitä tuista saa.

Normaalia? Erikoinen sanavalinta. Mutta se nyt on varmaa, että luokkayhteiskunta ei ole kehitystä vaan taantumista. Ja me täällä ollaan oltu kehityksen parhaassa kärjessä, onhan se surullista jos luisutaan taaksepäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika kivikautista ajattelua se, että vain vahvin selviää ja menestyy?

Eikös se ole kehitystä, että kaikista pidetään huolta?

Menestyjät haluaa aina, että heikommista ei välitetä, mutta eivät tajua, että heikommista voi tulla rikollisia. Niitä rikollisia, joiden takia menestyjät joutuu muuttamaan erillisille, aidatuille alueille ja hankkimaan henkivartijat.

Jotkut ei osaa ajatella nokkaansa pidemmälle.

Ei sekään ole hyvä, että omilla teoilla ei ole vaikutusta ja kaikki saavat saman riippumatta ahkeruudesta. Luokkayhteiskunta ei tarkoita sitä, että heikoimpien pitäisi kuolla nälkään ja kylmään vaan se voisi näkyä esim. eriytyneillä asuinalueilla. Jos ahkeroimalla ja tekemällä kovasti töitä, pääsisi asuinalueelle, jossa ei ole sosiaalista asuintuotantoa, motivoisi se todella voimakkaasti.

Onhan niitä jo nyt. Minkä takia luulet, että keskiluokka muuttaa pois Helsingistä kehyskuntiin? Kun muuttaa omakotialueelle jonnekin nurmijärvelle niin ei ole vieressä sosiaalista asuntotuotantoa, ja omakotialueen kouluun tulee vain sen alueen lapset. Eikä sinne tarvita mitään julkista liikennettä, junia tai metroja, koska kaikilla on auto. 

Entä jos haluaa asua kaupungissa keskiluokkaisella kerrostaloalueella ok palveluiden ja yhteyksien äärellä muiden keskiluokkaisten kerrostaloasujien kanssa? Entä jos haluaa lapsensa tutustuvan pihapiirissä lapsiin, joiden kotona kouluttautuminen ja työssäkäynti ei ole vieraita asioita? Miksi tästä on tehty epärealistinen toive ja vaihtoehtona on vain sietää ja kestää tai muuttaa Nurmijärven perukoille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on kilpailuun, ahneuteen ja kaunaan perustuva yhteiskunta, jossa osa ihmisistä nähdään itseä vähempiarvoisina.

Tulevaisuuden yhteiskunnat taas tulevat perustumaan keskinäiselle kunnioitukselle, yhteistyölle, välittämiselle ja veljeydelle.

Poissa ovat kateus ja kilpailu.

Koko nykyisen yksilökeskeisen ja keskinäiseen kilpailuun sekä ahneuteen perustuvan yhteiskunnallisen ajattelumallin on muututtava. Muutos lähtee jo lasten harrastusmaailmasta. Jokaisen on ymmärrettävä henkilökohtaisesti, että suuressa kuvassa muiden hyvinvointi ja onni ovat myös minun hyvinvointiani ja onneani. Kun ympäristöni voi hyvin, minäkin voin hyvin. Hyvyys ja onnellisuus säteilee jokaisesta ulospäin ja leviää yksilöstä toiseen, perheestä toiseen, naapurustosta toiseen. Valitettavasti aivan samoin on ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyydenkin kanssa.

Tulevaisuuden yhteiskunnissa henkisesti kehittyneet yksilöt hyväksyvät pienet tuloerot täysin omasta asemastaan riippumatta. Edistyneemmät yksilöt eivät enää pyri persoonallisesti hyötymään vähemmän kehittyneistä kanssaihmisistään, vaan päinvastoin tuntevat isällistä/äidillistä halua auttaa, tukea ja opastaa hitaammin kehittyneitä. He kokevat kunnia-asiakseen kantaa enemmän yhteistä vastuuta terveillä ja vahvoilla harteillaan.

Älykäs ihminen ymmärtää silloin, että on kykenevä pienemmin henkilökohtaisin ponnistuksin tekemään pidemmän työpäivän vastuullista ja mielenkiintoista työtään kuin hänen yksinkertaisempi naapurinsa hänen fyysisesti raskasta, mutta yksitoikkoista työtään. Älykäs ymmärtää, että ponnistuksen määrä on sama, vaikka sisältö ja tuotos onkin eri, siksi hän hyväksyy palkkausten samankaltaisuuden ja työaikojen eroavaisuudet. Sama ajattelumalli pätee myös koulutuksiin.

Edistyneemmät yksilöt kokevat siis iloa voidessaan omalla toiminnallaan helpottaa heikompiosaisten taakkaa sekä saadessaan toimia positiivisena esimerkkinä muille. Tulevaisuuden yhteiskunnissa on kunnia-asia kantaa yhteisvastuuta ja uhrata yksilöllistä etuaan yhteisen hyvän puolesta, monellakin tasolla.

Hyvä kirjoitus! Minä myös uskon, että joskus tulevaisuudessa ei tarvita rahaa ollenkaan ja palkka työstä ei ole pääasia, vaan kortensa kekoon kantaminen.

Kyllä. Naiset ei työttömiä joutilaita katsele ja ei lisäännytä. Ne jotka lisääntyy on vasemmistolaiset. He eivät laskelmoi tuista saatavaa kannattavuutta vs työstä saatavaa. Tapahtuu automaattinen jalostus jossa oikeistolainen aines karsiintuu pois ja jäljelle jää lisääntyvä ilmaistyövoima.

Täytyy olla melkoinen kusipää jos oma hyvinvointi on kunnollista hyvinvointia vain, jos se on parempaa kuin muilla. Ihmettelen miten tässä maassa, jota pidetään edistyksellisenä monesti näissä asioissa, on niin paljon ylimielisiä ihmisiä, jotka luulevat itsestään ihan liikaa. Saisi nämä lumihiutaleet sulaa.

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta on kilpailuun, ahneuteen ja kaunaan perustuva yhteiskunta, jossa osa ihmisistä nähdään itseä vähempiarvoisina.

Tulevaisuuden yhteiskunnat taas tulevat perustumaan keskinäiselle kunnioitukselle, yhteistyölle, välittämiselle ja veljeydelle.

Poissa ovat kateus ja kilpailu.

Koko nykyisen yksilökeskeisen ja keskinäiseen kilpailuun sekä ahneuteen perustuvan yhteiskunnallisen ajattelumallin on muututtava. Muutos lähtee jo lasten harrastusmaailmasta. Jokaisen on ymmärrettävä henkilökohtaisesti, että suuressa kuvassa muiden hyvinvointi ja onni ovat myös minun hyvinvointiani ja onneani. Kun ympäristöni voi hyvin, minäkin voin hyvin. Hyvyys ja onnellisuus säteilee jokaisesta ulospäin ja leviää yksilöstä toiseen, perheestä toiseen, naapurustosta toiseen. Valitettavasti aivan samoin on ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyydenkin kanssa.

Tulevaisuuden yhteiskunnissa henkisesti kehittyneet yksilöt hyväksyvät pienet tuloerot täysin omasta asemastaan riippumatta. Edistyneemmät yksilöt eivät enää pyri persoonallisesti hyötymään vähemmän kehittyneistä kanssaihmisistään, vaan päinvastoin tuntevat isällistä/äidillistä halua auttaa, tukea ja opastaa hitaammin kehittyneitä. He kokevat kunnia-asiakseen kantaa enemmän yhteistä vastuuta terveillä ja vahvoilla harteillaan.

Älykäs ihminen ymmärtää silloin, että on kykenevä pienemmin henkilökohtaisin ponnistuksin tekemään pidemmän työpäivän vastuullista ja mielenkiintoista työtään kuin hänen yksinkertaisempi naapurinsa hänen fyysisesti raskasta, mutta yksitoikkoista työtään. Älykäs ymmärtää, että ponnistuksen määrä on sama, vaikka sisältö ja tuotos onkin eri, siksi hän hyväksyy palkkausten samankaltaisuuden ja työaikojen eroavaisuudet. Sama ajattelumalli pätee myös koulutuksiin.

Edistyneemmät yksilöt kokevat siis iloa voidessaan omalla toiminnallaan helpottaa heikompiosaisten taakkaa sekä saadessaan toimia positiivisena esimerkkinä muille. Tulevaisuuden yhteiskunnissa on kunnia-asia kantaa yhteisvastuuta ja uhrata yksilöllistä etuaan yhteisen hyvän puolesta, monellakin tasolla.

Tuo voi toteutua vain siinä tapauksessa, että ihmiset luopuvat materialismista. Tällä hetkellä tuntuu materialismi näkyvän jo päiväkoti-ikäisissä lapsissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisia luokkia. Mihin luokat perustuvat, vaihtelee eri tyyppisissä yhteiskunnissa.

Jos joku on sitä mieltä, että olen väärässä, ole hyvä, ja kerro esimerkki yhteiskunnasta, jossa ei ole minkäänlaisia "luokkia".

Suomi on aina ollut luokkayhteiskunta. Keskiluokan elämä eroaa työväenluokasta ja ero lavenee koko ajan. Ei siivoojan perheessä eletä kuten professorin perheessä. Keskiluokassakin on vissi ero ollaanko proffan kotona vaiko pankkitoimihenkilön. Elämä, arvot, tavat eroavat.

Hei täältä proffan kotoa. Lattialla makaavat koirat, takassa palaa tuli, ikkunalla paljon viherkasveja. Jalassa villasukat, päällä villatakki. Elämä ja koti hyvin maalaista, varmasti pankkihenkilön koti paljon kaupunkilaisempi. En oikein ymmärrä näitä luokitteluja. Ihmisten arvot niin erilaisia, eivät mene yhteen enää nykyään koulutuksen tai perheen "luokan" mukaan.