Entä jos luokkayhteiskunta onkin normaalia kehitystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eikä sitä saa, jos on kesämökki, ei edes, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia. Onnea

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Tottakai pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä pitää saada asiallinen korvaus.

Mutta minä näkisin tuon roopeankkana muurien takana olemisen vähän laajemmassa mittakaavassa. Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. Maailman mittakaavassa asetelma ei ole ollenkaan tasa-arvoinen. 

Joo, mutta me emme voi kantaa koko maailmaa hartioillamme.

Ja jos alamme kantaa, voisimme myös todeta, että Suomessa ei tällä hetkellä ole köyhiä ollenkaan.

Se ei olisi totta, sillä köyhyys on aina suhteellinen käsite. Ihminen on köyhä suhteessa ympäristöönsä ja tuollainen asenne olisi heidän tilanteensa aliarvioimista.

Luulin, että keskustellaan luokkayhteiskunnassa, mutta tässä puhutaan puhtaasti tuloeroista. Ihmisten sivistystaso on romahtanut.

Filosofi Hegelin mukaan kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, on kehitystä. Se, että Antiikin Kreikan sivistys ja Antiikin Rooman teknologinen taito romahtivat, on vain kehitystä. 

Eläintieteilijä Darwin innostui Hegelin jutuista niin paljon, että sanoi, että ihminen on kehittynyt apinasta, ja että ihminen kehittyy jatkuvasti, vaikka se taantuisikin. 

Ja mitä tulee tomppeli Marxiin, niin on paras, että jätän sanomatta, mitä ajattelen tomppeleista. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Takaisin luokkayhteiskuntaan valuminen ei ole kehitystä, vaan taantumista. Suomi on ollut esim. 1900-luvun alkupuolella vielä todellinen luokkayhteiskunta. Siitä on menty eteenpäin, eli kehitystä on tapahtunut. Nytkö pitäisi alkaa katsoa peruutuspeiliin " vanhoja hyviä aikoja" haikaillen? Miksi helvetissä? Ei taantuminen ole tuonut ikinä minnekään mitään tavoittelemisen arvoista.

Entä, jos taannuttaisiin vain 1980-luvulle? Ymmärrettäisiin ja hyväksyttäisiin se, että lääkäri-juristi -perheellä on erilainen elintaso ja elämä kuin lähihoitaja-bussikuski -perheellä?

Ihmiset laittaa alapeukkua. Eivätkö ihmiset oikeasti ymmärrä, että se johtaa ongelmiin, jos lääkäri-juristi -perheellä ja bussikuski-lähihoitaja perheellä on sama elintaso. Se johtaa siihen, ettei ole kannustinta nähdä vaivaa asioiden eteen kuten opiskeluun ja työntekoon. Sama ongelma siinä, että työtön saa saman elintason kuin vaikka työssäkäyvä siivooja. Tai se että peruskoulun pääsee läpi oppimatta lukemaan ja laskemaan. Lahjakkaidenkaan ei tarvitse oppia sen enempää eikä yrittää, kun siitä ei seuraa mitään. Mitään ei edellytetä. Kaikki samalle viivalle. Ei hyötyä ahkeruudesta tai osaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa eikä sitä saa, jos on kesämökki, ei edes, vaikka tilillä 0 euroa ja lapsia. Onnea

Kerrostaloissa ollaan vastuussa naapureiden yhtiölainoista ja vuokra-asunnoista on ylitarjonta. Yes

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Aikuiskoulutustukea saa korkeintaan kaksi vuotta ja tarkoitin tässä ennenkaikkea nuoria opiskelijoita, jotka elävät opintotuella.

No onhan tämä maa selvästi luokkayhteiskunta, sitä ei vaan jostain syystä sanota ääneen. Raha menee rahan luo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on maailman mittakaavassa harvoja maita, joissa on suuri keskiluokka. Sotien jälkeinen jälleenrakennus ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen loivat hyvät puitteet kehittymiselle. Suomi nousi todella nopeasti köyhästä maatalousvaltaisesta maasta yhdeksi maailman kehittyneimpiä ja vauraimpia valtioita. Koko tämän jutun ydin on ollut sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, joiden ahkeruudella, innokkaalla luokkanousulla ja työllä tämä kaikki on rakennettu. Maatalojen ja työväestön tytöt ja pojat kouluttautuivat, lähtivät yliopistoihin, muuttivat kaupunkeihin ja keskiluokkaistuivat. 

Minä ajattelen niin, että vaikka tuo suurten ikäluokkien väestöpyramidi nyt loppupäässä vaatii ison satsauksen vanhustenhoitoon ja se maksaa paljon, niin se velka pitää ottaa ja pitkällä aikavälillä se velka kyllä saadaan maksetuksi takaisin. Suomessa on iso keskiluokka, joka hoitaa homman kotiin. 

Se tosiaan vaatii sen, että edelleenkin suurin osa ihmisistä käy töissä ja maksaa veroja. Minusta ei kannata maksaa juuri mitään tukia sellaisille, jotka pystyisivät elättämään itsensä myös työnteolla. En nyt tarkoita esimerkiksi sairaita tai työkyvyttömiä. Mutta esimerkiksi toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi, ja se pitäisi myös palauttaa sellaiseksi, eikä kuten nyt että maksetaan jatkuvasti joillekin toimeentulotukea. Ja asumistuki pitäisi poistaa kokonaan, koska se on aivan turha tulonsiirto valtiolta vuokranantajille. En usko, että asunnot jäisivät tyhjilleen ja ihmiset joutuivat kaduille, vaan kyllä vuokranantajat vuokraisivat mieluummin ne asunnot sellaisella hinnalla, minkä ihmiset pystyvät ilman tukia maksamaan, koska muutenhan he eivät saisi mitään. 

Pitemmän päälle tukien karsiminen toisi meille kaikille enemmän hyvinvointia. 

Mutta mitä sitten tekevät sellaiset, jotka olisivat teoriassa työkykyisiä, mutta eivät vain syystä tai toisesta onnistu löytämään sopivaa työpaikkaa? Heidän kai pitäisi hyväksyä tyynesti oma surkeutensa ja kuolla hiljaa pois, mutta osa varmasti katkeroituu ja päättää viedä muutaman muun mukana.

Tämä nyt voi kuulostaa vähän ikävältä, mutta ihan tilastojen mukaan aika moni työtön yllättäen työllistyy siinä vaiheessa kun ansiosidonnaiset on loppumassa. 

Pikemminkin tyhmältä. Tuollainen ilmiö on havaittavissa, mutta se koskee lopultakin vain hyvin pientä ihmisjoukkoa, eikä sillä voi perustella sitä, että kaikille työkykyisille olisi työpaikka odottamassa.

Tuolla asiaa on käsitelty lisää: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2022/12/05/ansiosidon…

Tuo oli valaiseva kirjoitus. Joka tapauksessa siis surin osa työttömistä työllistyy heti ansiosidonnaisen alkuaikana ja myös tuo loppupiikki on olemassa, vaikka se ei ole kovin suuri ilmiö.

Joka tapauksessa ansiosidonnaisen lyhentäminen 100 päivällä vuonna 2017 näkyy selkeästi työttömyysjaksojen lyhenemisenä. Ihmiset menevät mieluummin töihin vaikka entistä työtä huonommilla ehdoilla kuin jäävät työttömiksi ilman ansiosidonnaista. Kysymys on siitä, voiko työttömänä etsiä "sopivaa" työtä kovin pitkään vai pitääkö vain mennä johonkin töihin, mitä on sillä hetkellä tarjolla, ja vaihtaa sitten työpaikkaa, kun parempi työ tulee tarjolle. 

Tuo ei ole oma valinta ja eläkeläisille on kyllä rahaa maksaa eläkkeitä 33 miljardia.

Eläkeläisille ei ole mitään ilmaisia palveluita ja ansiosidonnaisen leikkaaminen johtaa siihen, että eläkeläiset jää valtion hoidettavaksi, heitä on miljoona kuusisataa tuhatta.

Ei ole edes bensarahaa käydä eläkeläisen luona.

Suomessa edes 90-vuotias syöpäsairas ei saa ilmaista kodin siivousta, mutta se on heidän itsensä ongelma sitten. Kotihoitaja ei siivoa, ei pese pyykkiä eikä kanna takkapuita sisälle.

No ei tietenkään, ei missään maailman maassa hoitajat ole siivoojia, eikä yhteiskunnan tehtävä ole maksaa kaikkia palveluja. Ne maksetaan omista säästöistä tai eläkkeistä. Mikä ihmeen ajatus ihmisillä on, että kaikki hoito ja palvelut pitäisi yhteiskunnan maksaa? - Ja sitten ei saisi tietenkään olla myöskään korkeat verot, eikä mitään menojakaan, ainakaan ansiosidonnaista, saisi leikata. 

Eikös se ole enemmän paluuta menneeseen eikä kehitystä eteenpäin jos palataan luokkayhteiskuntaan?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Tottakai pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä pitää saada asiallinen korvaus.

Mutta minä näkisin tuon roopeankkana muurien takana olemisen vähän laajemmassa mittakaavassa. Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. Maailman mittakaavassa asetelma ei ole ollenkaan tasa-arvoinen. 

Joo, mutta me emme voi kantaa koko maailmaa hartioillamme.

Ja jos alamme kantaa, voisimme myös todeta, että Suomessa ei tällä hetkellä ole köyhiä ollenkaan.

Se ei olisi totta, sillä köyhyys on aina suhteellinen käsite. Ihminen on köyhä suhteessa ympäristöönsä ja tuollainen asenne olisi heidän tilanteensa aliarvioimista.

Nimenomaan köyhyys on suhteellinen käsite. Sen vuoksi tämä: "Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. " pitää paikkansa vain, jos köyhyyttä EI ajatella suhteellisena käsitteenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisia luokkia. Mihin luokat perustuvat, vaihtelee eri tyyppisissä yhteiskunnissa.

Jos joku on sitä mieltä, että olen väärässä, ole hyvä, ja kerro esimerkki yhteiskunnasta, jossa ei ole minkäänlaisia "luokkia".

Suomi on aina ollut luokkayhteiskunta. Keskiluokan elämä eroaa työväenluokasta ja ero lavenee koko ajan. Ei siivoojan perheessä eletä kuten professorin perheessä. Keskiluokassakin on vissi ero ollaanko proffan kotona vaiko pankkitoimihenkilön. Elämä, arvot, tavat eroavat.

Arvot todellakin eroavat. Siivoojan perheessä arvostetaan kaikkia ihmisiä (myös kodittomia jne.) ja tohtorit opettavat lapsilleen kuinka siivoojat ovat alinta kastia. Tohtoreilla ei ole hyvät arvot, kuten rikkailla ei yleensäkään. Heidän arvonsa ovat muiden riistäminen tullakseen itse rikkaammaksi.

Punikki on korvattu työttömällä.  --

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on maailman mittakaavassa harvoja maita, joissa on suuri keskiluokka. Sotien jälkeinen jälleenrakennus ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen loivat hyvät puitteet kehittymiselle. Suomi nousi todella nopeasti köyhästä maatalousvaltaisesta maasta yhdeksi maailman kehittyneimpiä ja vauraimpia valtioita. Koko tämän jutun ydin on ollut sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, joiden ahkeruudella, innokkaalla luokkanousulla ja työllä tämä kaikki on rakennettu. Maatalojen ja työväestön tytöt ja pojat kouluttautuivat, lähtivät yliopistoihin, muuttivat kaupunkeihin ja keskiluokkaistuivat. 

Minä ajattelen niin, että vaikka tuo suurten ikäluokkien väestöpyramidi nyt loppupäässä vaatii ison satsauksen vanhustenhoitoon ja se maksaa paljon, niin se velka pitää ottaa ja pitkällä aikavälillä se velka kyllä saadaan maksetuksi takaisin. Suomessa on iso keskiluokka, joka hoitaa homman kotiin. 

Se tosiaan vaatii sen, että edelleenkin suurin osa ihmisistä käy töissä ja maksaa veroja. Minusta ei kannata maksaa juuri mitään tukia sellaisille, jotka pystyisivät elättämään itsensä myös työnteolla. En nyt tarkoita esimerkiksi sairaita tai työkyvyttömiä. Mutta esimerkiksi toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi, ja se pitäisi myös palauttaa sellaiseksi, eikä kuten nyt että maksetaan jatkuvasti joillekin toimeentulotukea. Ja asumistuki pitäisi poistaa kokonaan, koska se on aivan turha tulonsiirto valtiolta vuokranantajille. En usko, että asunnot jäisivät tyhjilleen ja ihmiset joutuivat kaduille, vaan kyllä vuokranantajat vuokraisivat mieluummin ne asunnot sellaisella hinnalla, minkä ihmiset pystyvät ilman tukia maksamaan, koska muutenhan he eivät saisi mitään. 

Pitemmän päälle tukien karsiminen toisi meille kaikille enemmän hyvinvointia. 

Mutta mitä sitten tekevät sellaiset, jotka olisivat teoriassa työkykyisiä, mutta eivät vain syystä tai toisesta onnistu löytämään sopivaa työpaikkaa? Heidän kai pitäisi hyväksyä tyynesti oma surkeutensa ja kuolla hiljaa pois, mutta osa varmasti katkeroituu ja päättää viedä muutaman muun mukana.

Tämä nyt voi kuulostaa vähän ikävältä, mutta ihan tilastojen mukaan aika moni työtön yllättäen työllistyy siinä vaiheessa kun ansiosidonnaiset on loppumassa. 

Pikemminkin tyhmältä. Tuollainen ilmiö on havaittavissa, mutta se koskee lopultakin vain hyvin pientä ihmisjoukkoa, eikä sillä voi perustella sitä, että kaikille työkykyisille olisi työpaikka odottamassa.

Tuolla asiaa on käsitelty lisää: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2022/12/05/ansiosidon…

Tuo oli valaiseva kirjoitus. Joka tapauksessa siis surin osa työttömistä työllistyy heti ansiosidonnaisen alkuaikana ja myös tuo loppupiikki on olemassa, vaikka se ei ole kovin suuri ilmiö.

Joka tapauksessa ansiosidonnaisen lyhentäminen 100 päivällä vuonna 2017 näkyy selkeästi työttömyysjaksojen lyhenemisenä. Ihmiset menevät mieluummin töihin vaikka entistä työtä huonommilla ehdoilla kuin jäävät työttömiksi ilman ansiosidonnaista. Kysymys on siitä, voiko työttömänä etsiä "sopivaa" työtä kovin pitkään vai pitääkö vain mennä johonkin töihin, mitä on sillä hetkellä tarjolla, ja vaihtaa sitten työpaikkaa, kun parempi työ tulee tarjolle. 

Tuo ei ole oma valinta ja eläkeläisille on kyllä rahaa maksaa eläkkeitä 33 miljardia.

Eläkeläisille ei ole mitään ilmaisia palveluita ja ansiosidonnaisen leikkaaminen johtaa siihen, että eläkeläiset jää valtion hoidettavaksi, heitä on miljoona kuusisataa tuhatta.

Ei ole edes bensarahaa käydä eläkeläisen luona.

Suomessa edes 90-vuotias syöpäsairas ei saa ilmaista kodin siivousta, mutta se on heidän itsensä ongelma sitten. Kotihoitaja ei siivoa, ei pese pyykkiä eikä kanna takkapuita sisälle.

No ei tietenkään, ei missään maailman maassa hoitajat ole siivoojia, eikä yhteiskunnan tehtävä ole maksaa kaikkia palveluja. Ne maksetaan omista säästöistä tai eläkkeistä. Mikä ihmeen ajatus ihmisillä on, että kaikki hoito ja palvelut pitäisi yhteiskunnan maksaa? - Ja sitten ei saisi tietenkään olla myöskään korkeat verot, eikä mitään menojakaan, ainakaan ansiosidonnaista, saisi leikata. 

Jos syöpäinen vanhus ei saa siivottua, niin syöpäisen vanhuksen paikka ei enää ole koti. Niin se vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Aikuiskoulutustukea saa korkeintaan kaksi vuotta ja tarkoitin tässä ennenkaikkea nuoria opiskelijoita, jotka elävät opintotuella.

Meillä on kuitenkin maksuton koulutus. Monissa maissa opiskelijat maksavat lisäksi lukukausimaksut. Opintolainan kanssa opintotuki ja opiskelija-alennukset antavat kutakuinkin siedettävän elintason, ja opiskelu on tilapäinen elämänvaihe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisia luokkia. Mihin luokat perustuvat, vaihtelee eri tyyppisissä yhteiskunnissa.

Jos joku on sitä mieltä, että olen väärässä, ole hyvä, ja kerro esimerkki yhteiskunnasta, jossa ei ole minkäänlaisia "luokkia".

Suomi on aina ollut luokkayhteiskunta. Keskiluokan elämä eroaa työväenluokasta ja ero lavenee koko ajan. Ei siivoojan perheessä eletä kuten professorin perheessä. Keskiluokassakin on vissi ero ollaanko proffan kotona vaiko pankkitoimihenkilön. Elämä, arvot, tavat eroavat.

Arvot todellakin eroavat. Siivoojan perheessä arvostetaan kaikkia ihmisiä (myös kodittomia jne.) ja tohtorit opettavat lapsilleen kuinka siivoojat ovat alinta kastia. Tohtoreilla ei ole hyvät arvot, kuten rikkailla ei yleensäkään. Heidän arvonsa ovat muiden riistäminen tullakseen itse rikkaammaksi.

Kuinka monta tohtoria mahdat tuntea? Minä tunnen useita, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eivät he ole lainkaan kuvailusi kaltaisia.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Suomi oli rauhallinen ja turvallinen maa siksi, että heikompiosaistenkaan ei tarvinnut ryhtyä ryöstelemään henkensä pitimiksi. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, ettei yhteiskunnan rahat enää riitä kaikkeen siihen, mitä pidetään edes välttämättömänä. 1980-luvulla välttämättömiä asioita oli vähemmän kuin nyt. Siloin riitti katto pään päälle, ruokaa, säätilaan sopivat vaatteet ja sairauksiin tarvittavat lääkkeet. Televisiot, puhelimet, videonauhurit, merkkivaatteet, maksulliset harrastukset yms eivät olleet välttämättömiä. Olihan meillä silloinkin rikkaita, keskiluokkaa, työväenluokkaa jne, mutta se ei ollut mikään ongelma.

Ei kai juuri kukaan nykyaikanakaan ryöstele henkensä pitimiksi vaan ihan muista syistä?

Kirjoitin näköjään epäselvästi, koska juuri tuota tarkoitin. Nykyisin ryöstellään siksi, että halutaan kaikenlaista muuta, mitä ei kasarilla pidetty edes tarpeellisena.  Enää ei riitä, että on katto pään päällä, ruokaa, säänmukaiset vaatteet ja sairauksiin tarvitavat lääkkeet. Pitää olla paljon enemmän eikä yhteiskunnalla riitä rahat kaikkeen sellaiseen. 

No silloin 80-luvulla ainakin oli sairauksiin lääkkeet. Osattiin hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaakin. Toisin kuin nyt, jolloin tyroksiinin eli synteettisen 4 pitäisi sopia ihan kaikille. Vaan kun ei sovi. Kyllä silloin oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtava keskiluokka on ihan hyvä idea ja tykkään siitä että Suomessa asia on juuri näin ollut pitkään. Ihannetilanteessa keskiluokasta tippuu pois vain jos on sairas, köyhä tms. ja muuten erot ovat pieniä. Elämäntapatyöttömiä ei ole. Piskuinen eliittikin saa puolestani porskuttaa porhoina ja uiskennella rahoissaan, kunhan heikoimmista pidetään huolta ja ketään ei käytetä orjatyövoimana.

Piti sanoa *sairas, väliaikaisesti opiskeleva/tahtomattaan työtön ja siksi köyhä tms.

Väliaikainen opiskelu ei tiputa ketään keskiluokasta. Aikuiskoulutustuki on sitä varten. Sairauskaan ei välttämättä tiputa, sairauseläkkeeseen vaikuttaa riippuu paljonko on ehtinyt opiskella ja rakentaa työuraa ennen sairastumista ja millainen ansioiden odote olisi ollut ilman sairastumista. Toki hyvästä työurasta on voinut jäädä myös säästöjä tai omistusasunto, jotka lopulta vähentävät köyhyyttä.

Aikuiskoulutustukea saa korkeintaan kaksi vuotta ja tarkoitin tässä ennenkaikkea nuoria opiskelijoita, jotka elävät opintotuella.

Meillä on kuitenkin maksuton koulutus. Monissa maissa opiskelijat maksavat lisäksi lukukausimaksut. Opintolainan kanssa opintotuki ja opiskelija-alennukset antavat kutakuinkin siedettävän elintason, ja opiskelu on tilapäinen elämänvaihe. 

Kyllä, olen samaa mieltä että opiskelijoilla on asiat hyvin. Mutta kyllä he silti menevät väliaikaisesti makaronia mussuttaen ja pihistellen eli ovat (taloudellisesti) keskiluokan elämäntavan tavoittamattomissa, elleivät vanhemmat kustanna kaikkea.

En säälittele heitä laisinkaan. Tai siis meitä, sillä olen itsekin opiskelija.

Ja opiskelujen jälkeenhän usein on tiedossa paremmat ajat, kun pääsee osaksi työelämää, lisäksi ympärillä kaveritkin ovat samassa tilanteessa, joten pihistely ei tunnu niin raskaalta.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret luokkaerot eivät ole kenenkään etu. Raha tuo onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen asti ja ei ole kivaa olla roopeankkana paksujen muurien takana peläten ryöstelijöitä. Kuitenkin pitää olla olo, että asetelma on suurinpiirtein oikeudenmukainen eli pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä saa asiallisen korvauksen, kaikki ei valu veroina muiden taskuun.

En halua luokkayhteiskuntaa, mutten tasapäistämistäkään. Haluan kultaisen keskitien.

Tottakai pitkästä koulutuksesta ja ahkerasta työstä pitää saada asiallinen korvaus.

Mutta minä näkisin tuon roopeankkana muurien takana olemisen vähän laajemmassa mittakaavassa. Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. Maailman mittakaavassa asetelma ei ole ollenkaan tasa-arvoinen. 

Joo, mutta me emme voi kantaa koko maailmaa hartioillamme.

Ja jos alamme kantaa, voisimme myös todeta, että Suomessa ei tällä hetkellä ole köyhiä ollenkaan.

Se ei olisi totta, sillä köyhyys on aina suhteellinen käsite. Ihminen on köyhä suhteessa ympäristöönsä ja tuollainen asenne olisi heidän tilanteensa aliarvioimista.

Nimenomaan köyhyys on suhteellinen käsite. Sen vuoksi tämä: "Me täällä Suomessa ollaan tavallaan kaikki vähän noita roopeankkoja muurien takana ja yritetään suojautua maailman köyhiltä, jotka mielellään tulisivat tänne ryöstelemään. " pitää paikkansa vain, jos köyhyyttä EI ajatella suhteellisena käsitteenä. 

Kyse on pikemminkin siitä, mitä katsot kuuluvan ympäristöösi. Kosmopoliitti katsoo varmasti laajemmin kuin sellainen, joka on viettänyt elämänsä perähikiällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisia luokkia. Mihin luokat perustuvat, vaihtelee eri tyyppisissä yhteiskunnissa.

Jos joku on sitä mieltä, että olen väärässä, ole hyvä, ja kerro esimerkki yhteiskunnasta, jossa ei ole minkäänlaisia "luokkia".

Suomi on aina ollut luokkayhteiskunta. Keskiluokan elämä eroaa työväenluokasta ja ero lavenee koko ajan. Ei siivoojan perheessä eletä kuten professorin perheessä. Keskiluokassakin on vissi ero ollaanko proffan kotona vaiko pankkitoimihenkilön. Elämä, arvot, tavat eroavat.

Arvot todellakin eroavat. Siivoojan perheessä arvostetaan kaikkia ihmisiä (myös kodittomia jne.) ja tohtorit opettavat lapsilleen kuinka siivoojat ovat alinta kastia. Tohtoreilla ei ole hyvät arvot, kuten rikkailla ei yleensäkään. Heidän arvonsa ovat muiden riistäminen tullakseen itse rikkaammaksi.

Kuinka monta tohtoria mahdat tuntea? Minä tunnen useita, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Eivät he ole lainkaan kuvailusi kaltaisia.

Eivät välttämättä kovin rikkaitakaan, muutoin kuin akateemisessa sivistyksessä :)

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Suomi oli rauhallinen ja turvallinen maa siksi, että heikompiosaistenkaan ei tarvinnut ryhtyä ryöstelemään henkensä pitimiksi. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, ettei yhteiskunnan rahat enää riitä kaikkeen siihen, mitä pidetään edes välttämättömänä. 1980-luvulla välttämättömiä asioita oli vähemmän kuin nyt. Siloin riitti katto pään päälle, ruokaa, säätilaan sopivat vaatteet ja sairauksiin tarvittavat lääkkeet. Televisiot, puhelimet, videonauhurit, merkkivaatteet, maksulliset harrastukset yms eivät olleet välttämättömiä. Olihan meillä silloinkin rikkaita, keskiluokkaa, työväenluokkaa jne, mutta se ei ollut mikään ongelma.

Kyllä yhteiskunnan rahat riittää, verotuskin on maailman kärkeä. Kyse on siitä, että verorahoja käytetään yhä enemmän muuhun kuin hyvinvointiin. Esim. sairaanhoito, Suomi käyttää siihen vähemmän suhteessa BKT:seen, kuin monet muut Oecd-maat, silti verotus on huippukorkealla.

Samoin Suomi käyttää liikenteeltä perittyjä veroja paljon vähemmän tienkorjaukseen, uusiin teihin, rataverkkoon yms. infraan kuin esim. Ruotsi - Suomessa peritään tieliikenteen veroja 8,5 mrd. vuodessa, Ruotsi perii vain miljardin enemmmän (9,5mrd) vuodessa, vaikka siellä on 2-kertainen väestö, ja silti se palauttaa takaisin infraan tuostakin summasta 5,5 miljardia, kun Suomi palauttaa 1,5 mrd. Suomi hassaa siis 7,5 mrd. johonkin muuhun tarkoitukseen noita perimiään veroja ja kaiken huipuksi Suomi perii tieliikenteeltä lähes saman verran puolta pienemmällä väestöllä. Ruotsalaisille siis paljon suurempi vastine pienemmällä maksulla!

Tapahtuu siis 2-kertainen huijaus - 1) Suomella peritään lähes sama summa pienemmällä väestöllä, 2) summasta palautetaan tiestöön ja muuhun infraan vain murto-osa verrattuna Ruotsiin.

Suomalaisia viilataan rajusti linssiin!