Miten nykyään raskaana olevat naiset on niin sairaita?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ennen kakaroita hoiti puoli kylää ja ne jopa nakattii isovanhemmille. Mitä nämä mammat sillon teki kun moni olllut edes töissä.

Suomessa ei ole ikinä ollut kunnollista kotiäitikulttuuria. Eli kyllä, mammat olivat kylläkin töissä, pelloilla yms.

Ihan hirveä ketju. "Paremmat" katkerat akat haukkuu ja arvostelee.

Sain esikoiseni 20 vuotiaana, olin hyvin hoikka  ja  neuvolassa pelättiin syönkö mitään. Iskiahermo kipeytyi niin että kuljin ontumalla  ja sitten alkoi raju pahoinvointi joka lopulta vei sairaalaan, paino tippui viidestäkymmenestäviidestä kilosta neljäänkymmeneenkiloon ja sanottiin jo että menetän lapsen. 

Sen sijaan kun sain toisen lapseni  hiukan pyöreämpänä 38vuotiaana, olin elämäni kunnossa.  Tein töitä kahvilassa ja  ajoin pyörällä, kunnes maha tuli tielle. 

Ettö ihan hölynpölyä että nuoruus muka takaisi helpon odotuksen! Itsehän meinasin etten enää lapsia tee kun oli niin hirveää.

Vierailija kirjoitti:

No, olen vajaa 40 ja kyllä minunkin äitini oli minua odottaessaan saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. Tuskin oli ainoa. Siis se määrätty lepo saattaa olla ihan oikeaa lepoa, vuodelepoa, jolloin pienen lapsen hoito luonnollisesti ei onnistu.

Mä synnyin 1980 ja äiti oli sairaalassa pari vikaa kuukautta koska esikoinen kuoli la jälkeen terveenä kohtuun. Mä kävin töissä, hoidin kodin, vauvaojen hankinnat, kasailin sänkyjä jne jne. Syntymän jälkeen äiti ei ollutkoskaan yksin, sai apua siskolta ja mun isältä ja omalta äidiltäänkin. Mä sain alkaa 5pv sektiosta tehdä nirmaaleja kotihommia täysiä eikä saatu edes imetystä toimimaan. :( Jouduin pumpata kun vauva nukkui ja tiskata pullot ja pumput ja siivota, pyykätä ym. Miehen panos oli tulla klo 19 himaan ja syödä ja lukea lehtiä. Puheet oli toista ennen vauvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapset saatiin keskimäärin paljon nuorempana. Siinä syy. Sain itse esikoiseni vasta 37-vuotiaana ja oli raskausaikana iän vuoksi kremppaa. Jos olisin ollut raskaana 20-vuotiaana, kuten ennen oli tapana, niin tottakai olisin välttynyt raskausaikana ikään liittyviltä krempoilta. Nainen voi kyllä tulla raskaaksi vanhemmalla iällä, osa helpostikin. Mutta fakta on, että naisen keho ei silloin kestä raskauden aiheuttamaa rasitusta kovin helposti.

Olin raskaana yli 40 v. Pari viimeistä kuukautta oli kaikenlaista vaivaa, joka häiritsi. Sitä ennen hyvä olo. Tein keskiraskasta fyysisistä työtä. Nuoret kai myös oksentelevat enemmön, tai en ole varma. Minä en voinut pahoin.

Minkälainen ihminen alapeukuttaa sitä, että jonkun raskaus meni hyvin?

Vielä siitä, että ennen saatiin lapset nuorina. Isoisoisoäitini meni naimisiin yli kolmikymppisenä ja sai muistaakseni kolme tai neljä lasta, joista kuopuksen, isoisoisäni reilusti yli nelikymppisenä. Tämä oli ihan tavallista, että niitä lapsia saatiin alta parikymppisestä yli nelikymppiseen parin vuoden välein. Tietysti monella tämä katkesi siihen, että kuoli nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Siitäkö ne pahoinvoinnit, supistukset ja liitoskivut johtuu?

Toi supustelukin on sellaista että monet juoksee paniikissa ihan normaaleista harjoitussupistuksista lääkäriin ja sit ollaan saikulla kun "niin supistaa".

Varsinkin ensisynnyttäjä ei välttämättä tiedä harjoitussupistuksien ja ns. oikeiden eroa.

Olen pahoillani, että sinua ketuttaa, että äiti on huolissaan syntymättömästä lapsesta. Eivät raskaana olevat turhaan saikuttele, vaan kyse on ihan puhtaasta huolesta, että synnytys on käynnistymässä ennenaikaisesti. Et taida ymmärtää, mitä tällainen huoli ja stressi tekee äidille sekä vauvalle? T. Vela

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetellyt vähän samaa. Raskauden takia saa helposti saikkua. T: 41v kuopuksen synnyttänyt sairaalloisen ylipainoinen terve nainen

Mä en saanut vaikka pahan anemian takua tosi huonossa kunnossa. En oikeasti pysynyt hereillä, töissäkin jouduin levätä pitkällään sohvalla.

Ei lääkärit lasketaan naisten anemiaa sairaudeksi vaan ominaisuudeksi.

Ei niin mutta olin kaukana työkuntoisesta. Lapsikin syntyi anemiassa.

joidenkin äitien puheista olen ollut kuulevani sen,että elämän pitäis olla lähes samanlaista synnytyksen jälkeen kuin ennen lapsia,mutta eihän se ole näin...lapseton sinkkuelämä on sen jälkeen muisto vain ja se lapsi on nyt siinä ja hoidettavana sen 18 v. ja huoli siitä on senkin jälkeen ihan koko elämän :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Siitäkö ne pahoinvoinnit, supistukset ja liitoskivut johtuu?

Toi supustelukin on sellaista että monet juoksee paniikissa ihan normaaleista harjoitussupistuksista lääkäriin ja sit ollaan saikulla kun "niin supistaa".

Varsinkin ensisynnyttäjä ei välttämättä tiedä harjoitussupistuksien ja ns. oikeiden eroa.

Olen pahoillani, että sinua ketuttaa, että äiti on huolissaan syntymättömästä lapsesta. Eivät raskaana olevat turhaan saikuttele, vaan kyse on ihan puhtaasta huolesta, että synnytys on käynnistymässä ennenaikaisesti. Et taida ymmärtää, mitä tällainen huoli ja stressi tekee äidille sekä vauvalle? T. Vela

Ihan kuule täältä palstaltakin on saanut lukea miten pelkästään raskauden takia saikutetasn vaan koska voidaan. Taidat olla uusi täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman! Moni ystävät on tehnyt lapset parin vuoden ikäerolla ja laittanut esikoisen päiväkotiin, että voivat olla rauhassa kotona vauvan kanssa. Olen siitä ollut syvästi järkyttynyt.. ymmärtäisin jos esikoinen olisi 5-6 että kävisi osapäivää tai eskaria, mutta eiii kun 2-3v 10h hoidossa, että voi itse vauvan kanssa nukkua ja kölliä. Sitten jatkuva valitus miten rankkaa kaikki on, eikä lapsiakaan saa nukkumaan iltaisin ilman miestä.

Itsellä ei käynyt mieleenkään laittaa esikoista päiväkotiin 😯 jäin mielelläni kaikkien lasten kanssa kotiin. Mutta tämä oli yli 10v sitten

Se mies on ihan yhtä paljon niiden lasten vanhempi kuin äitikin. Miksi ei saisi odottaa että hoitaa osuutensa?

Siis kyse on siitä ettei _saa_ niitä lapsia nukkumaan yksin ilman miestä. Kuulemma liian vaikeaa kahta lasta nukuttaa samaan aikaan. Siksi toinen on päiväkodissa.

Se voi olla todella vaikeaa. Lapset nukkuu eri aikaan ja esikoinen tuli kiusallaan hyppimään sänkyyn kun yritin nukuttaa vauvaa eikä alle 2v tajua ohjeita vielä kummoisesti.

Vierailija kirjoitti:

joidenkin äitien puheista olen ollut kuulevani sen,että elämän pitäis olla lähes samanlaista synnytyksen jälkeen kuin ennen lapsia,mutta eihän se ole näin...lapseton sinkkuelämä on sen jälkeen muisto vain ja se lapsi on nyt siinä ja hoidettavana sen 18 v. ja huoli siitä on senkin jälkeen ihan koko elämän :)

Mut siis eihän tämä ole niiden äitien syy varsinaisesti vaan just tän yhteiskunnassa vallalla olevan puheen, että raskaus ei ole sairaus ja äidin kuuluu lapsen synnyttyä pitää huolta itsestään ja harrastaa ja äitien kuuluu mennä takaisin töihin ja kantaa yhteiskutavastuunsa ja kuinka ihailtavaa on, että perhevapaa-aikana kirjoittaa väikkärin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Siitäkö ne pahoinvoinnit, supistukset ja liitoskivut johtuu?

Toi supustelukin on sellaista että monet juoksee paniikissa ihan normaaleista harjoitussupistuksista lääkäriin ja sit ollaan saikulla kun "niin supistaa".

Varsinkin ensisynnyttäjä ei välttämättä tiedä harjoitussupistuksien ja ns. oikeiden eroa.

Olen pahoillani, että sinua ketuttaa, että äiti on huolissaan syntymättömästä lapsesta. Eivät raskaana olevat turhaan saikuttele, vaan kyse on ihan puhtaasta huolesta, että synnytys on käynnistymässä ennenaikaisesti. Et taida ymmärtää, mitä tällainen huoli ja stressi tekee äidille sekä vauvalle? T. Vela

Ihan kuule täältä palstaltakin on saanut lukea miten pelkästään raskauden takia saikutetasn vaan koska voidaan. Taidat olla uusi täällä.

Ihan kuule raskauden takia voi olla pahojakin kipuja, jotka estävät fyysisen työn. Kyllä ihmisiä saikuttaa senkin takia, että aivasti kerran tai vähän nenä vuotaa (tätä jopa suositellaan), niin miksi ei sen takia, että on liikuntakyvytön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapset saatiin keskimäärin paljon nuorempana. Siinä syy. Sain itse esikoiseni vasta 37-vuotiaana ja oli raskausaikana iän vuoksi kremppaa. Jos olisin ollut raskaana 20-vuotiaana, kuten ennen oli tapana, niin tottakai olisin välttynyt raskausaikana ikään liittyviltä krempoilta. Nainen voi kyllä tulla raskaaksi vanhemmalla iällä, osa helpostikin. Mutta fakta on, että naisen keho ei silloin kestä raskauden aiheuttamaa rasitusta kovin helposti.

Olin raskaana yli 40 v. Pari viimeistä kuukautta oli kaikenlaista vaivaa, joka häiritsi. Sitä ennen hyvä olo. Tein keskiraskasta fyysisistä työtä. Nuoret kai myös oksentelevat enemmön, tai en ole varma. Minä en voinut pahoin.

Minkälainen ihminen alapeukuttaa sitä, että jonkun raskaus meni hyvin?

Vielä siitä, että ennen saatiin lapset nuorina. Isoisoisoäitini meni naimisiin yli kolmikymppisenä ja sai muistaakseni kolme tai neljä lasta, joista kuopuksen, isoisoisäni reilusti yli nelikymppisenä. Tämä oli ihan tavallista, että niitä lapsia saatiin alta parikymppisestä yli nelikymppiseen parin vuoden välein. Tietysti monella tämä katkesi siihen, että kuoli nuorena.

Eiköhän tämä alapeukutus johtunut lähinnä siitä, et yhden ihmisen kokemusta ei voi yleistää, ja tuosta täysin turhasta arvailusta lopussa. (Itse en peukuttanut kumpaankaan suuntaan.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Siitäkö ne pahoinvoinnit, supistukset ja liitoskivut johtuu?

Toi supustelukin on sellaista että monet juoksee paniikissa ihan normaaleista harjoitussupistuksista lääkäriin ja sit ollaan saikulla kun "niin supistaa".

Varsinkin ensisynnyttäjä ei välttämättä tiedä harjoitussupistuksien ja ns. oikeiden eroa.

Olen pahoillani, että sinua ketuttaa, että äiti on huolissaan syntymättömästä lapsesta. Eivät raskaana olevat turhaan saikuttele, vaan kyse on ihan puhtaasta huolesta, että synnytys on käynnistymässä ennenaikaisesti. Et taida ymmärtää, mitä tällainen huoli ja stressi tekee äidille sekä vauvalle? T. Vela

Ihan kuule täältä palstaltakin on saanut lukea miten pelkästään raskauden takia saikutetasn vaan koska voidaan. Taidat olla uusi täällä.

Ihan kuule raskauden takia voi olla pahojakin kipuja, jotka estävät fyysisen työn. Kyllä ihmisiä saikuttaa senkin takia, että aivasti kerran tai vähän nenä vuotaa (tätä jopa suositellaan), niin miksi ei sen takia, että on liikuntakyvytön?

Niin? Sanoin monet, en kaikki. Oikeasti asian takia on asia erikseen. Mutta tais kolahtaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Siitäkö ne pahoinvoinnit, supistukset ja liitoskivut johtuu?

Toi supustelukin on sellaista että monet juoksee paniikissa ihan normaaleista harjoitussupistuksista lääkäriin ja sit ollaan saikulla kun "niin supistaa".

Varsinkin ensisynnyttäjä ei välttämättä tiedä harjoitussupistuksien ja ns. oikeiden eroa.

Olen pahoillani, että sinua ketuttaa, että äiti on huolissaan syntymättömästä lapsesta. Eivät raskaana olevat turhaan saikuttele, vaan kyse on ihan puhtaasta huolesta, että synnytys on käynnistymässä ennenaikaisesti. Et taida ymmärtää, mitä tällainen huoli ja stressi tekee äidille sekä vauvalle? T. Vela

Ihan kuule täältä palstaltakin on saanut lukea miten pelkästään raskauden takia saikutetasn vaan koska voidaan. Taidat olla uusi täällä.

Ihan kuule raskauden takia voi olla pahojakin kipuja, jotka estävät fyysisen työn. Kyllä ihmisiä saikuttaa senkin takia, että aivasti kerran tai vähän nenä vuotaa (tätä jopa suositellaan), niin miksi ei sen takia, että on liikuntakyvytön?

Niin? Sanoin monet, en kaikki. Oikeasti asian takia on asia erikseen. Mutta tais kolahtaa?

Heh. Ei kolahtanut juurikaan. Mutta kyllä olin saikulla pahan iskiaskivun takia jonkun aikaa raskauden puolivälissä. Enkä tosiaan kokenut olevani "ilman syytä". Ilman syytä koin olevani silloin, kun tiesin, että flunssainen olo johtui allergiasta, mutta lähes pakotettiin olemaan kotona koronapelossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapset saatiin keskimäärin paljon nuorempana. Siinä syy. Sain itse esikoiseni vasta 37-vuotiaana ja oli raskausaikana iän vuoksi kremppaa. Jos olisin ollut raskaana 20-vuotiaana, kuten ennen oli tapana, niin tottakai olisin välttynyt raskausaikana ikään liittyviltä krempoilta. Nainen voi kyllä tulla raskaaksi vanhemmalla iällä, osa helpostikin. Mutta fakta on, että naisen keho ei silloin kestä raskauden aiheuttamaa rasitusta kovin helposti.

Olin raskaana yli 40 v. Pari viimeistä kuukautta oli kaikenlaista vaivaa, joka häiritsi. Sitä ennen hyvä olo. Tein keskiraskasta fyysisistä työtä. Nuoret kai myös oksentelevat enemmön, tai en ole varma. Minä en voinut pahoin.

Kirjoitin korkeamman iän vaikutuksesta keskimääräisellä tasolla. Tietenkin on poikkeuksia molempiin suuntiin. Et voi itsestäsi tehdä yleistystä koskemaan äitejä keskimäärin.

Sinä itse se kyllä perustelit omaa huonoa vointiasi iällä ja lisäksi yleistit sen koskemaan kaikkia "nykyäitejä". Et esittänyt mitään tutkimusta perusteluna, vaan ainoastaan teit itsestäsi yleistyksen.

Olet väärässä siinä, että ennen äidit olisivat olleet nuorempia ja siinä, että ennen äidit olisivat olleet (nuoruudesta johtuen) parempikuntoisia. Kyllä ennen olivat kaikki ihmiset sairaampia ja synnytyksissä ja raskauksissa paljon komplikaatioita ja synnyttämään joutui usein vaihdevuosiin asti. Lisäksi ennen ehkäisyä synnyttämään joutui parin vuoden välein, joka sekään ei kuntoa välttämättä kohentanut. Tietysti useampi kuoli nuorena, että se vähensi iäkkäitä synnyttäjiä, mutta ei sitä nyt ehkä voi käyttää perusteluna hyvälle kunnolle.

Synnyin vuonna -80. Äitini oli terve, normaalipainoinen 26-vuotias. Raskaus ja synnytys meni hyvin. Hän oli viikon sairaalassa synnytyksen jälkeen. Vauva eli minä oli yöt toisessa huoneessa hoitajien vahdittavana.

Itse sain lapsen ollessani 35, minulla on eräs perussairaus, lisäksi sain raskausmyrkytyksen ja jouduttiin tekemään sektio. Ennen sektiota olin viikon sairaalassa raskausmyrkytyksen vuoksi aika huonossa kunnossa. Silti jouduin synnytyksen (sektion) jälkeen jo kahden päivän päästä kotiin, vaikka raskausmyrkytyskään ei ollut kunnolla parantunut. Vauva oli koko ajan vieressäni synnyttäneiden osastolla eli en saanut hetkeäkään levätä sektion jälkeen. Enkä saanut mitään apuja kotiin.

Oli varmaan aika erilaista palata vauvan kanssa kotiin viikon sairaalassa täydellä palvelulla levänneenä ja teeveenä kuin tuo minun kokemus, että hetkeäkään ei saanut sairaalassakaan levätä ja joutui todella aikaisin vielä sairaana vauvan kanssa ilman apuja kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapset saatiin keskimäärin paljon nuorempana. Siinä syy. Sain itse esikoiseni vasta 37-vuotiaana ja oli raskausaikana iän vuoksi kremppaa. Jos olisin ollut raskaana 20-vuotiaana, kuten ennen oli tapana, niin tottakai olisin välttynyt raskausaikana ikään liittyviltä krempoilta. Nainen voi kyllä tulla raskaaksi vanhemmalla iällä, osa helpostikin. Mutta fakta on, että naisen keho ei silloin kestä raskauden aiheuttamaa rasitusta kovin helposti.

Olin raskaana yli 40 v. Pari viimeistä kuukautta oli kaikenlaista vaivaa, joka häiritsi. Sitä ennen hyvä olo. Tein keskiraskasta fyysisistä työtä. Nuoret kai myös oksentelevat enemmön, tai en ole varma. Minä en voinut pahoin.

Kirjoitin korkeamman iän vaikutuksesta keskimääräisellä tasolla. Tietenkin on poikkeuksia molempiin suuntiin. Et voi itsestäsi tehdä yleistystä koskemaan äitejä keskimäärin.

Sinä itse se kyllä perustelit omaa huonoa vointiasi iällä ja lisäksi yleistit sen koskemaan kaikkia "nykyäitejä". Et esittänyt mitään tutkimusta perusteluna, vaan ainoastaan teit itsestäsi yleistyksen.

Olet väärässä siinä, että ennen äidit olisivat olleet nuorempia ja siinä, että ennen äidit olisivat olleet (nuoruudesta johtuen) parempikuntoisia. Kyllä ennen olivat kaikki ihmiset sairaampia ja synnytyksissä ja raskauksissa paljon komplikaatioita ja synnyttämään joutui usein vaihdevuosiin asti. Lisäksi ennen ehkäisyä synnyttämään joutui parin vuoden välein, joka sekään ei kuntoa välttämättä kohentanut. Tietysti useampi kuoli nuorena, että se vähensi iäkkäitä synnyttäjiä, mutta ei sitä nyt ehkä voi käyttää perusteluna hyvälle kunnolle.

Höh. En perustellut itselläni sitä, että synnyttäjät on nykyään keskimäärin vanhempia kuin ennen. En perustellut tuota asiaa millään, koska oletin, että kaikki tietävät tämän tilastollisen faktan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lapset saatiin keskimäärin paljon nuorempana. Siinä syy. Sain itse esikoiseni vasta 37-vuotiaana ja oli raskausaikana iän vuoksi kremppaa. Jos olisin ollut raskaana 20-vuotiaana, kuten ennen oli tapana, niin tottakai olisin välttynyt raskausaikana ikään liittyviltä krempoilta. Nainen voi kyllä tulla raskaaksi vanhemmalla iällä, osa helpostikin. Mutta fakta on, että naisen keho ei silloin kestä raskauden aiheuttamaa rasitusta kovin helposti.

Olin raskaana yli 40 v. Pari viimeistä kuukautta oli kaikenlaista vaivaa, joka häiritsi. Sitä ennen hyvä olo. Tein keskiraskasta fyysisistä työtä. Nuoret kai myös oksentelevat enemmön, tai en ole varma. Minä en voinut pahoin.

Minkälainen ihminen alapeukuttaa sitä, että jonkun raskaus meni hyvin?

Vielä siitä, että ennen saatiin lapset nuorina. Isoisoisoäitini meni naimisiin yli kolmikymppisenä ja sai muistaakseni kolme tai neljä lasta, joista kuopuksen, isoisoisäni reilusti yli nelikymppisenä. Tämä oli ihan tavallista, että niitä lapsia saatiin alta parikymppisestä yli nelikymppiseen parin vuoden välein. Tietysti monella tämä katkesi siihen, että kuoli nuorena.

Eiköhän tämä alapeukutus johtunut lähinnä siitä, et yhden ihmisen kokemusta ei voi yleistää, ja tuosta täysin turhasta arvailusta lopussa. (Itse en peukuttanut kumpaankaan suuntaan.)

Ohessa linkki tutkimukseen, jonka mukaan raskauspahoinvoinnin määrä laskee, kun äidille tulee lisää ikää. Kuten muistelin kuulleeni ja kuten arkikokemus kertoo. Se on kuitenkin vain yksi vaikuttava tekijä.

https://lopujo.fi/raskauspahoinvointi/esiintyvyys-ja-riskitekijat/

Vierailija kirjoitti:

Synnyin vuonna -80. Äitini oli terve, normaalipainoinen 26-vuotias. Raskaus ja synnytys meni hyvin. Hän oli viikon sairaalassa synnytyksen jälkeen. Vauva eli minä oli yöt toisessa huoneessa hoitajien vahdittavana.

Itse sain lapsen ollessani 35, minulla on eräs perussairaus, lisäksi sain raskausmyrkytyksen ja jouduttiin tekemään sektio. Ennen sektiota olin viikon sairaalassa raskausmyrkytyksen vuoksi aika huonossa kunnossa. Silti jouduin synnytyksen (sektion) jälkeen jo kahden päivän päästä kotiin, vaikka raskausmyrkytyskään ei ollut kunnolla parantunut. Vauva oli koko ajan vieressäni synnyttäneiden osastolla eli en saanut hetkeäkään levätä sektion jälkeen. Enkä saanut mitään apuja kotiin.

Oli varmaan aika erilaista palata vauvan kanssa kotiin viikon sairaalassa täydellä palvelulla levänneenä ja teeveenä kuin tuo minun kokemus, että hetkeäkään ei saanut sairaalassakaan levätä ja joutui todella aikaisin vielä sairaana vauvan kanssa ilman apuja kotiin.

Itsekin jouduin nukkumaan vauvasta erossa vielä -94. Valvoin yön ja odotin että klo tulee 7 että saan vauvani viereeni. No en saanut kun piti vielä odotella pesut ja muut.