Miten nykyään raskaana olevat naiset on niin sairaita?

Lupa pitäisi olla lapsen hankintaan ja ei alle 3v hoitoon kuin omalla kustannuksella eikä yhtään yhteiskunnan piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

62, meillä lapset herää 9 aikaan, olen ehtinyt nukkua noin 2h. Sitten nukutaan päikkärit päivällä 2h ja nukun illalla ennen töihin menoa 2h. Työni on sellaista että saan ihan luvalla nukkua/torkkua myös, mutta joskus jos on kaaos ei ole edes taukoja.

Viikonloppuna nukun univelkaa pois enemmän.

Olen ihminen joka on aina nukkunut hyvin vähän.

Olen pirteä ja teen lasten kanssa paljon asioita sekä harrastan myös itse.

Tuollainen uni ei ole palauttavaa. Et saa kirkkaampaa kruunua, kun kupsahdat ennen aikojaan.

Mä ajattelin, että molemmillekin vanhemmille tosi kuromittavaa, kun ei työajan ulkopuolella juurikaan voi jakaa lastenhoidon taakkaa. Paitsi silloin viikonloppuna, jolloin varmaan kaikilla muilla paitsi lapsilla on univelkaa.

Ja tosiaan tollainen 2+2+2 tuntia unta lähinnä valoisaan aikaan on kyllä sellainen setti, että jos tää pitää paikkansa, niin huhhuh.

Suomalainen terveydenhoito ei ole yhtään kiinnostunut äidistä, lapsesta vähän. Mä sain esikoisen kanssa pahan anemian ja niin kovat liitoskivut, että lopussa en pystynyt enää kävellä. Sekään ei kiinnostanut ketään. Olin sen varassa että isä toi mulle ruoat kaupasta kerran viikossa ja kaikki vauvan tavarat tuli postitse.

Toka raskaus oli onneksi vähän helpompi mutta kävellä voin niin vähän että esikoinen kävi pphlla syntymään asti. Tähän oli syynä se, ettei häntä olisi voinut pitää 3vk kotona ja yhtäkkiä tuupata pphlle synnytyksen koittaessa kun tiedossa oli että silloin oli pakko turvautua pphhon. Syntymän jälkeen oli 6kk kotona ja alkoi käydä 2pv vk pkssa.

Mun kuopus sairasti astmaa ja refluksia ja sairasreli valtavasti. Ulkoiluun oli pakkasraja.

Välillä esikoinen pääsi kunnolla ulkoilemaan vasta kun isänsä tuli iltakuudelta töistä.

Päivähoitoonkaan häntä ei voinut laittaa koska olisi kantanut kaikki pöpöt sieltä sitten kotiin.

Onneksi oli iso talo, omalle aidatulle pihalle saattoi laskea niib että kuopus pysyi sisällä

Ja alhaalla oli iso leikkihuone jossa kiipeillä ja telmiä vaikkei ulos päössytkään.

Mutta olihan tuo aika sellaista pelkkää survivalia.

En koe taakaksi lapsieni hoitoa lainkaan. Ja en koe myöskään tarvetta puolustella tapaamme hoitaa lapsia ja elää elämääni. Ei tämä ole yhtään kuormittavaa kyllä mihinkään suuntaan. Niin kuin sanoin, harvalle sopii, minulle sopii. Viikonloppuna nukun putkeen 6-7h mikä on minulle ihan riittävä. Meidän elämä ja onnellinen sellainen🙂

Vierailija kirjoitti:

Paljon näkee kyllä vanhemmilta ihan vastuunpakoilua, mutta oksensin alkuraskaudessa 4 kk jatkuvasti ja pakko sanoa, että mulla ei olisi silloin voimat riittäneet 2-vuotiaan kotihoitoon. Lapsi olisi todellakin hyötynyt siitä, että olisi edes joskus joku vienyt puistoon, kun itse olin pää pöntössä.

Kuule niin tein minäkin, sillä erotuksella, että kotona oli 2- ja 4-vuotiaat. Asuimme vielä ulkomailla, eli tukiverkkoja ei ollut. Oli päiviä, jolloin istuin vielä puolilta päivin yöpuvussa nojatuolissa ja sanoin nelivuotiaalle, että ottakaa paahtoleipää keittiöstä.

Laihduin koko alkuraskauden ajan, ja kun menin lääkärille (siellä ei ollut neuvolasysteemiä, vaan omalääkäri), oli lääkäri vihainen ja kysyi, miksen ollut aiemmin tullut. Totesin vaan, etten minä sairas ole, minä olen raskaana. Lääkäri kirjoitti sitten minulle sairaslomaa vaikka olin kotiäiti :D. No oli siitä se hyöty, että se vaikutti aikanaan äitiyspäivärahaan, koska olisin kuulemma muuten ollut töissä.

Lapsista tuli ihan normaaleja ja täysjärkisiä, vaikka muutama kuukausi meni vähän vähemmällä leikittämisellä, se oli sitten isän tehtävä iltaisin. Olin kuitenkin läsnä koko ajan, sillä silloin ei ollut kännyköitä!

Vierailija kirjoitti:

Niin ennen myös lapset osasi tehdä asioita hyvinkin nuorena, nykyään on vaipat jopa 3 vuotiaalla ja vahingossakaan ei lasta voida opettaa vaan kohdellaan kuin aivotonta lelua.

Ihan oikeasti, MIKSI lapsi pitää viedä hoitoon kun äiti on itse kotona? Lapsi vie hoitopaikan sellaisen ihmisen lapselta joka käy töissä.

Miten nykyajan äiti on sitten läsnä lapselleen kun lapsi on hoidossa ja itse makaa kotona?

Minä olen sen ajan lapsia, että olen käyttänyt harsovaippoja muovikääreellä. Ehkä silloin oppi nuorena vaipattomaksi, en muista. Tuskinpa muuten oltiin etevämpiä. Pikkusisarus oli huonouninen ja kiinni äidissä. Äiti oli hyvin kiinni hänessä. Isoäiti hoiti minua tosi paljon ja muutkin sukulaiset.

Lapset leikkivät keskenään pihalla noin neljävuotiaasta. Nykyään semmoista ei oikein suvaita. Seitsemänvuotiaana käytiin kaverin kanssa kahdestaan uimahallissa. Kymmenen vanhana uitiin kaiken kesää ja soudeltiin. Ne oli niitä aikoja.

Aina, ihan aina on pidetty nuorempaa sukupolvea huonompana lastenkasvattajina vaikka tällä hetkellä vanhemmat on paljon valveutuneempia asiassa kuin aiemmat sukupolvet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ennen kakaroita hoiti puoli kylää ja ne jopa nakattii isovanhemmille. Mitä nämä mammat sillon teki kun moni olllut edes töissä.

Kyllä erittäin monilla isovanhemmat asuivat satojen kilometrien päässä, joten ei ihan helppo ollut nakata lapsia isovanhemmille.

Monet saivat lapsensa niin nuorina, että ne isovanhemmat olivat vielä työelämässä.

Minunkin lasten ainoa terve mummo oli 48 v, kun esikoiseni syntyi.

Samaa ikäluokkaa oli moni muu mummo.

Lisään vielä niistä raskausajan vaivoista. Niitä varmaan saattoi olla, mutta niitä pidettiin asiaan kuuluvina eikä tehty numeroa joka vihlaisusta.

Itse tein vielä yötyötä 3 viikkoa ennen toisen lapseni syntymää.

Moni äiti teki yötöitä, koska halusi hoitaa esikoisensa kotona.

Hyvä, että nykään on toisin, mutta ei se ole niitä aikaisempia lapsia pilannut.

Ennen lapset nakattiin isovanhemmille vaikka he asuivat kaukana. Minäkin olin alle kouluikäisenä siellä viikkoja putkeen. Kuusi viikkoa oli pisin aika, vanhemmat kävi kerran sinä aikana katsomassa. Minun mummolassa asui enon perhe, vahdin 2- ja 3-vuotiaita serkkujani ulkona ja pesin käsin heidän pyykkejään ja tiskasin käsin astiat tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon näkee kyllä vanhemmilta ihan vastuunpakoilua, mutta oksensin alkuraskaudessa 4 kk jatkuvasti ja pakko sanoa, että mulla ei olisi silloin voimat riittäneet 2-vuotiaan kotihoitoon. Lapsi olisi todellakin hyötynyt siitä, että olisi edes joskus joku vienyt puistoon, kun itse olin pää pöntössä.

Kuule niin tein minäkin, sillä erotuksella, että kotona oli 2- ja 4-vuotiaat. Asuimme vielä ulkomailla, eli tukiverkkoja ei ollut. Oli päiviä, jolloin istuin vielä puolilta päivin yöpuvussa nojatuolissa ja sanoin nelivuotiaalle, että ottakaa paahtoleipää keittiöstä.

Laihduin koko alkuraskauden ajan, ja kun menin lääkärille (siellä ei ollut neuvolasysteemiä, vaan omalääkäri), oli lääkäri vihainen ja kysyi, miksen ollut aiemmin tullut. Totesin vaan, etten minä sairas ole, minä olen raskaana. Lääkäri kirjoitti sitten minulle sairaslomaa vaikka olin kotiäiti :D. No oli siitä se hyöty, että se vaikutti aikanaan äitiyspäivärahaan, koska olisin kuulemma muuten ollut töissä.

Lapsista tuli ihan normaaleja ja täysjärkisiä, vaikka muutama kuukausi meni vähän vähemmällä leikittämisellä, se oli sitten isän tehtävä iltaisin. Olin kuitenkin läsnä koko ajan, sillä silloin ei ollut kännyköitä!

Saatko sä tästä oikeasti mielestäsi hyvä äiti -pisteitä, että nelivuotias huolehti kaksivuotiaasta, jotta sä voit sanoa, että sinäkään et tarvinnut mitään apua ollessasi raskaana?

Vierailija kirjoitti:

Eilen sain tietää, että joka toisella 20-vuotiaalla on jo vähintään yksi välilevy rappeutunut.  Kyllä nämä meidän mukulat on sairaita ja heikkoja. 

Minulla on ollut alle 30-vuotiaana jo kulumaa useammassa paikassa. Syynä kilpaurheilu 15-22-vuotiaana. Ei ne kulumat ja rappeumat aina ole sen aiheuttamia, että ei oltaisi hyvässä kunnossa.

Ennen kunta auttoi äitejä enemmän kuin ennen. Muistan kun meilläkin kodinhoitaja tuli auttamaan monesti.  Nykyään on kiven alla saada mitään tukea perheeseen jos lapsi ei ole päivähoidossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ennen myös lapset osasi tehdä asioita hyvinkin nuorena, nykyään on vaipat jopa 3 vuotiaalla ja vahingossakaan ei lasta voida opettaa vaan kohdellaan kuin aivotonta lelua.

Ihan oikeasti, MIKSI lapsi pitää viedä hoitoon kun äiti on itse kotona? Lapsi vie hoitopaikan sellaisen ihmisen lapselta joka käy töissä.

Miten nykyajan äiti on sitten läsnä lapselleen kun lapsi on hoidossa ja itse makaa kotona?

Minä olen sen ajan lapsia, että olen käyttänyt harsovaippoja muovikääreellä. Ehkä silloin oppi nuorena vaipattomaksi, en muista. Tuskinpa muuten oltiin etevämpiä. Pikkusisarus oli huonouninen ja kiinni äidissä. Äiti oli hyvin kiinni hänessä. Isoäiti hoiti minua tosi paljon ja muutkin sukulaiset.

Lapset leikkivät keskenään pihalla noin neljävuotiaasta. Nykyään semmoista ei oikein suvaita. Seitsemänvuotiaana käytiin kaverin kanssa kahdestaan uimahallissa. Kymmenen vanhana uitiin kaiken kesää ja soudeltiin. Ne oli niitä aikoja.

Minä olen syntynyt 1960-luvulla ja jo kaksivuotiaasta alkaen olin pihalla isompien lasten mukana. Isoveljeni on minua vuoden vanhempi ja hänelle oli annettu käsky katsoa minun perään - siis kolmevuotiaalle. Äitini kertoi, että kerran olin juonut vettä ojasta ja parin kerran kieltämisen jälkeen hän oli antanut minulle selkään, kun olin juonut kuravettä kielloista huolimatta. Kuusivuotiaana pyöräilin maantien laitaa veljen kanssa kahdestaan muutaman kilometrin päähän uimaan, minä en tietenkään osannut uida eikä tainnut velikään. Onnistuuko nykyaikana noin hyvä lastenhoito? Yhdestä kylän perheestä kaksi lapsista hukkui.

Ihmetellyt vähän samaa. Raskauden takia saa helposti saikkua. T: 41v kuopuksen synnyttänyt sairaalloisen ylipainoinen terve nainen

Oliko niin että joka kolmas raskaana oleva on lihava?

Eipä oo tainnut vielä koskaan äidit olla niin yksin kuin nykyään. Ennen oli koko kylä tukena, isovanhemmat samassa pihapiirissä, kodinhoitajat, kylä täynnä muitakin lapsia. Mä olin pienen lapsen kanssa ihan yksin lukuunottamatta kerran viikossa perhekerhossa käyntiä. Kavereilla ei ollut lapsia, suku 300 km päässä. Olin onnellinen kun lapsi sai ikäistään seuraa kun pääsi hyvään hoitopaikkaan ja minä töihin. Sieltä niitä kavereita löytyi myös vapaa-ajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman! Moni ystävät on tehnyt lapset parin vuoden ikäerolla ja laittanut esikoisen päiväkotiin, että voivat olla rauhassa kotona vauvan kanssa. Olen siitä ollut syvästi järkyttynyt.. ymmärtäisin jos esikoinen olisi 5-6 että kävisi osapäivää tai eskaria, mutta eiii kun 2-3v 10h hoidossa, että voi itse vauvan kanssa nukkua ja kölliä. Sitten jatkuva valitus miten rankkaa kaikki on, eikä lapsiakaan saa nukkumaan iltaisin ilman miestä.

Itsellä ei käynyt mieleenkään laittaa esikoista päiväkotiin 😯 jäin mielelläni kaikkien lasten kanssa kotiin. Mutta tämä oli yli 10v sitten

Se mies on ihan yhtä paljon niiden lasten vanhempi kuin äitikin. Miksi ei saisi odottaa että hoitaa osuutensa?

Siis kyse on siitä ettei _saa_ niitä lapsia nukkumaan yksin ilman miestä. Kuulemma liian vaikeaa kahta lasta nukuttaa samaan aikaan. Siksi toinen on päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetellyt vähän samaa. Raskauden takia saa helposti saikkua. T: 41v kuopuksen synnyttänyt sairaalloisen ylipainoinen terve nainen

Siis mitä???

2,5 miljoonaa suomalaista on ylipainoisia ja joka neljäs aikuinen on läski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman! Moni ystävät on tehnyt lapset parin vuoden ikäerolla ja laittanut esikoisen päiväkotiin, että voivat olla rauhassa kotona vauvan kanssa. Olen siitä ollut syvästi järkyttynyt.. ymmärtäisin jos esikoinen olisi 5-6 että kävisi osapäivää tai eskaria, mutta eiii kun 2-3v 10h hoidossa, että voi itse vauvan kanssa nukkua ja kölliä. Sitten jatkuva valitus miten rankkaa kaikki on, eikä lapsiakaan saa nukkumaan iltaisin ilman miestä.

Itsellä ei käynyt mieleenkään laittaa esikoista päiväkotiin 😯 jäin mielelläni kaikkien lasten kanssa kotiin. Mutta tämä oli yli 10v sitten

Se mies on ihan yhtä paljon niiden lasten vanhempi kuin äitikin. Miksi ei saisi odottaa että hoitaa osuutensa?

Siis kyse on siitä ettei _saa_ niitä lapsia nukkumaan yksin ilman miestä. Kuulemma liian vaikeaa kahta lasta nukuttaa samaan aikaan. Siksi toinen on päiväkodissa.

Taaperolla ja vauvalla on eri unirytmi eli käytännössä toinen on hereiklä kun toinen nukkuu.

Ja se hereillä oleva sitten herättää sen nukkuvan.