Miten nykyään raskaana olevat naiset on niin sairaita?

Miten sä toteutat tuon yötyön käytännössä? Mun mukulat on heränneet käytännössä samaan aikaan, kun yleensä pääsee yötyöstä. Missä välissä sä nukut? Pari tuntia ennen työvuoroa, kun lasten toinen vanhempi tulee kotiin?

Jännää että mulle parikin lapsetonta ihmistä jaksoi hokea, että raskaus ei ole sairaus! En ollut heille mistään vaivoistani edes puhunut, mutta kyllä minusta melkein 4 kuukautta kestävä päivittäinen oksentelu tuntui sairaudelta.

Vierailija kirjoitti:

57, höpö höpö. Omat iso vanhemmat ja iso-isovanhemmat oli mitä avoimempia ja iloisia ihmiä, kyllä ihan kaikesta puhuttiin.

Sitä he aina sanoivat että nykyään on äideillä helppoa kun on pyykkikoneet ja tiskikoneet, ennen ei jäänyt aikaa murehtia pikkujuttuja, nyt niiden pikkujuttujen takia erotaan.

Omien vanhempien ja isovanhempien aikaan se pyykinpesu ja ruuanlaitto ja siivoaminen oli naisten työ. Nykyään naisten odotetaan tekevän sen 8 tuntia vieraille ja sen lisäksi pitäisi hoitaa pyykit ja tiskit. Sanoisin, että koneiden apu on ihan kohtuullinen helpotus nykynaisille.

Äitiys on vaativaa hommaa ihan kaikissa tilanteissa. Ja tilanteita on monia. Itse olen ollut pitkään lasten kanssa kotona, nyt kun he ovat aikuisia ja omillaan niin olisi minun aika paikkailla kotivuosien tuomaa aukkoa eläketurvassani. Välillä nuorena tekemäni iso taloudellinen päätös hirvittää, en silti vaihtaisi noita vuosia sillä tiedolla mikä minulla nyt on. Virikehoitoa ei tuolloin tainnut saada kuin poikkeustapauksissa ja itsellä lapset menivät kätevästi samalla sabluunalla pienen ikäeron vuoksi. Jos on tarkoitus palata äitiys/vanhempainvapaan jälkeen suoraan töihin on mietittävä miten isompien lapsien arki sujuvimmin jatkuu. Ja kyllä vanhemman pitää myös miettiä sitä isompaa kuvaa miten oma työura ja elämä rakentuu, ja siihen reunaehdot tulee yhteiskunnasta, ei perheiden sisältä.

62, meillä lapset herää 9 aikaan, olen ehtinyt nukkua noin 2h. Sitten nukutaan päikkärit päivällä 2h ja nukun illalla ennen töihin menoa 2h. Työni on sellaista että saan ihan luvalla nukkua/torkkua myös, mutta joskus jos on kaaos ei ole edes taukoja.

Viikonloppuna nukun univelkaa pois enemmän.

Olen ihminen joka on aina nukkunut hyvin vähän.

Olen pirteä ja teen lasten kanssa paljon asioita sekä harrastan myös itse.

Palstalla ei ole naisvihaa.

64, mummoni oli ompelija ja hän kävi muualla töissä ja hoiti kodin.

Toki käsittämätöntä, miksi pitää hankkia useampi lapsi, jos niiden kanssa ei pärjää, mutta raskaana olevan puolustukseksi on TODELLA paljon asioita, joita et saa tai jaksa tehdä. Tyyliin yksinkertaisimpien ruokien ja lääkkeiden syöminen on kiellettyä. 

En tajua miksi ottaisin esikoisen pois paikasta, jossa on kaikki hänen tutut kaverit ja saa seuraa, aktiviteetteja ja oppii uutta, että hän voisi tylsistyä isomahaisen äitinsä kanssa ja myöhemmin taistella vauvan kanssa huomiosta kotona. Lisäksi menettäisin hyvän päiväkotipaikan tai jatkaisin maksamista 400e/kk ilman hoitoa. Ja kaikki vauvat ei tosiaankaan nuku suurimman osan päivästä tai nätisti lepää sylissä.

71, sä olet äiti, sun tehtävä on kasvattaa sun oma lapsi, miksi sä tylsistyttäisit sun oman lapsen ? Ja saat hänelle tunnekieroutumat siitä kun vauva syntyy olet sen kanssa kotona. Ei ne lapset siellä päiväkodissa oikeasti saa mitään laadukasta kasvatusta, mutta ei näemmä kotonakaan.....

Vierailija kirjoitti:

Toki käsittämätöntä, miksi pitää hankkia useampi lapsi, jos niiden kanssa ei pärjää, mutta raskaana olevan puolustukseksi on TODELLA paljon asioita, joita et saa tai jaksa tehdä. Tyyliin yksinkertaisimpien ruokien ja lääkkeiden syöminen on kiellettyä. 

Mulla oli myös loppuraskaudesta joku hermo niin pinteessä, että jalka petti aina välillä alta ja seisominen oli tosi kivuliasta. (Silti hoidin lapset kotona. Mut mä koen olleeni vielä tosi hyväkuntoinen raskausaikana, kun toi oli ainoa vaiva ja sekin aika lyhytaikainen. Mut sanotaanko näin, että olihan se vähän mielenkiintoista kulkea puolitoistavuotiaan esikoisen perässä tuollaisen vaivan kanssa.)

Itsehän aion jatkaa esikoisen viemistä päivähoitoon aamupäiväksi silloinkin, kun hoidan mammalomalla pikkusisarusta. Perustelut:

- Esikoinen saa päivähoidossa virikkeitä, mitä en kykene samalla tavalla kotona hänelle vauvan takia antamaan.

- Esikoinen oppii päivähoidossa sosiaalisia taitoja ja saa ikäistään seuraa, mikä on hyvöksi jänen kasvulleen ja kejitykselleen.

- Minä saan toivon mukaan pienen hetken omaa aikaa vaunulenkin, siivoamisen tai ruoanlaiton muodossa ja olen täten jaksavampi ja iloisempi äiti ja vaimo perheelleni.

- En näe tässä järjestelyssä huonoja puolia.

Vierailija kirjoitti:

62, meillä lapset herää 9 aikaan, olen ehtinyt nukkua noin 2h. Sitten nukutaan päikkärit päivällä 2h ja nukun illalla ennen töihin menoa 2h. Työni on sellaista että saan ihan luvalla nukkua/torkkua myös, mutta joskus jos on kaaos ei ole edes taukoja.

Viikonloppuna nukun univelkaa pois enemmän.

Olen ihminen joka on aina nukkunut hyvin vähän.

Olen pirteä ja teen lasten kanssa paljon asioita sekä harrastan myös itse.

Tuollainen uni ei ole palauttavaa. Et saa kirkkaampaa kruunua, kun kupsahdat ennen aikojaan.

😂😂😂😂 saa ikäistään seuraa , ja sehän se kehittää ja kasvattaa. Sen kyllä huomaa lapsista ketkä on ollut päiväkodissa.

Useimmat raskaana olevathan käyvät päivisin ansiotyössä. Miten siinä vanhempia sisaruksia hoitaa ilman päiväkodin apua, kun lasten isä ei suostu hoitovapaalle?

Vierailija kirjoitti:

Oli aivan varmasti ennenkin, silloin ei vaan viety hoitoon ja sinniteltiin kotona. Sitten kun lapsia oli enemmän hoitivat isommat lapset pienempiä.

Niinpä, ennen oli näin.

Vierailija kirjoitti:

Itsehän aion jatkaa esikoisen viemistä päivähoitoon aamupäiväksi silloinkin, kun hoidan mammalomalla pikkusisarusta. Perustelut:

- Esikoinen saa päivähoidossa virikkeitä, mitä en kykene samalla tavalla kotona hänelle vauvan takia antamaan.

- Esikoinen oppii päivähoidossa sosiaalisia taitoja ja saa ikäistään seuraa, mikä on hyvöksi jänen kasvulleen ja kejitykselleen.

- Minä saan toivon mukaan pienen hetken omaa aikaa vaunulenkin, siivoamisen tai ruoanlaiton muodossa ja olen täten jaksavampi ja iloisempi äiti ja vaimo perheelleni.

- En näe tässä järjestelyssä huonoja puolia.

Mä taas olin sillä lailla laiska, että pääsin paljon helpommalla, kun ei tarvinnut esikoista viedä hoitoon ja hakea hoidosta minkään aikataulun mukaan, vaan pystyttiin joustavasti elämään elämäämme. Toki mun kuopus oli helppo vauva (ainakin esikoiseen verrattuna), ja esikoinen vasta puolitoistavuotias kuopuksen syntyessä. Kuopus kulki paljon mukana kantoliinassa. Muistelen niitä aikoja ihan lämmöllä, ainakin sitä, mitä niistä muistan (hehe).

Tämä on varmasti epäsuosittu mielipide, mutt yksi iso tekijä on oikeasti se, että jokapuolella luodaan mielikuvaa, että raskaus on kamalaa eikä mitään jaksa silloin. Siitä tulee sitten mielikuvia raskaana oleville, että en jaksa ja on vaivoja. Mieli on tosi vahva ja oma suhtautuminen pieniin vaivoihin vaikuttaa siihen, pysyvätkö vaivat pieninä vai suurenevatko ne.

75, kaikki ei ole samanlaisia, sorry. Olen energinen ja uneni lyhyt sellainen on syvää unta, firsbeat laitte kotona. Ei kannata laittaa ihmisiä samaan muottiin kun meitä on erilaisia. Tapani toimia ei varmasti monelle sovikaan, mutta minulle se sopii, ja ennenkaikkea haluan itse kasvattaa omia lapsiani kun minulla on siihen mahdollisuus.

Paljon näkee kyllä vanhemmilta ihan vastuunpakoilua, mutta oksensin alkuraskaudessa 4 kk jatkuvasti ja pakko sanoa, että mulla ei olisi silloin voimat riittäneet 2-vuotiaan kotihoitoon. Lapsi olisi todellakin hyötynyt siitä, että olisi edes joskus joku vienyt puistoon, kun itse olin pää pöntössä.