Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (293)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Ennen vanhaan oli nelivuotinen kansakoulu, jonka jälkeen osa jatkoi oppikouluun ja osa kansalaiskouluun. Oppikoulu kesti viisi vuotta ja kansalaiskoulu kolme vuotta.
Se joka käytiin jos ei menty oppikouluun. Kaikki siis kävivät aluksi kansakoulua ja osa sitten jatkoi oppikoullun ja osa kansalaiskouluun.
Tämä loppui kun peruskoulu tuli kaikille yhteiseksi.
Se oli sellainen kaksivuotinen koulu, jonka kävivät ne, jotka eivät menneet oppikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Aika monille oppikoulun esteenä oli raha, ei oppimiskyky. Oppikoulu oli maksullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansalaiskouluksi sanottiin ainakin vielä 50-luvulla kahta viimeistä luokkaa entisessä kansakoulussa (7. ja 8. luokka). Kansakouluksi sanottiin 1. - 6. luokkia, joista 1. - 2. luokka olivat alakoulua, 3. - 6. luokka yläkoulua, jonka jälkeen siis kansalaiskoulu. Ennen nykyistä 9-luokkaista peruskoulua (ilmainen) kansakoulun 4. luokalta pyrittiin (pääsykoe) ns. oppikouluun, mikä oli vanhemmille maksullinen eli piti maksaa lukukausimaksut + opiskeluvälineet itse. Kansa- ja kansalaiskoulu olivat ilmaisia. Ns. oppikoulun 5 ensimmäistä vuotta käynyt oli suorittanut ns. keskikoulututkinnon, jonka jälkeen 6. - 8. luokka muodostivat lukion.
Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin koko maassa pohjoisesta alkaen asteittain vuodesta 1972 alkaen, ensimmäisenä se toteutettiin Lapin läänissä. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirtyivät pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa vuonna 1977.
Kansakoulu oli 1-6 luokat, neljänneltä luokalta pyrittiin yhteiskouluun l, oppikouluun.kuudennen kansakoulunvuoden jälkeen mentiin kansalaiskouluun 2-3 vuodeksi siitä sitten ammatilliseen kouluun.
Oppikoulu kesti 5 vuotta ja silloin oli keskikoulun käynyt.
Siitä voi jatkaa kolmen vuoden lukioon josta valmistui ylioppilaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kansakoulua käytiin luokat 1-6 ja sen jälkeen oli 2-3 -vuotinen kansalaiskoulu, näin ainakin suurimmassa osassa Suomea. Oppikouluun pyrittiin 4. luokan jälkeen.
Kansalaiskoulussa saatiin valmiuksia hyvään arkeen eli siellä oli paljon käytännön taitoja. Kansalaiskoulun jälkeen saattoi pyrkiä ammattikouluun.
Kansalaiskoulu oli se, minne meni ne jotka ei päässeet oppikouluun. Oppikoulu oli maksullinen, kansalaiskoulu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veli kävi kansalaiskoulun, koska inhosi koulua ja halusi äkkiä työelämään. Kyllä hän kävi 6 v kansakakoulua ja sitten 3 v kansalaiskoulun. Toinen veli kävi keskikoulun, joka oli oikeastaan pelkkää teoriaa, kansalaiskoulussa oli teoriaa vähemmän ja lisäksi käytännön aineita, kuten käsitöitä, puutarhanhoitoa ja kotitaloutta. Sanoisin, että peruskoulussa nämä kaksi koulua yhdistyy. Veljeni ei ollut tyhmä, eikä laiska, hän vaan ei tykännyt opiskelusta. Oikeastaan hän on ollut aina todella ahkera, mutta tykännyt tehdä fyysistä työtä. Kävi ammattikoulun, oli töissä joitakin vuosia ja perusti sitten yrityksen, jota on pyörittänyt nyt jo kymmeniä vuosia. Minun aikana olikin sitten jo peruskoulu.
Olen syntynyt 1964, ja se oli kotipaikkakunnallani viimeinen ikäluokka, joka jakaantui keski- ja kansalaiskoulun käyneisiin. Keskikouluun mentiin neljän kansakouluvuoden jälkeen. Muut kävivät kansakoulua kuusi vuotta ja jatkoivat sitten kolme vuotta kansalaiskoulussa. Joskus aiemmin oli riittänyt kaksi vuotta.
Peruskouluun siirryttiin eri puolilla maata eri tahdissa. Kokeilu aloitettiin Lapissa. Eräs sikäläinen kaverini, minua vanhempi, luonnehti itseään varhaiseksi koe-eläimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1964, ja se oli kotipaikkakunnallani viimeinen ikäluokka, joka jakaantui keski- ja kansalaiskoulun käyneisiin. Keskikouluun mentiin neljän kansakouluvuoden jälkeen. Muut kävivät kansakoulua kuusi vuotta ja jatkoivat sitten kolme vuotta kansalaiskoulussa. Joskus aiemmin oli riittänyt kaksi vuotta.
Peruskouluun siirryttiin eri puolilla maata eri tahdissa. Kokeilu aloitettiin Lapissa. Eräs sikäläinen kaverini, minua vanhempi, luonnehti itseään varhaiseksi koe-eläimeksi.
Se koe oli siinä matikanopetuksessa, kun kirjatkin olivat vasta monisteita, joukko-oppia!
https://areena.yle.fi/1-50166025
Vierailija kirjoitti:
Se joka käytiin jos ei menty oppikouluun. Kaikki siis kävivät aluksi kansakoulua ja osa sitten jatkoi oppikoullun ja osa kansalaiskouluun.
Tämä loppui kun peruskoulu tuli kaikille yhteiseksi.
Kansakoulun rinnalla oli heikkolahjaisille tarkoitettu apukoulu, joka sitten nimettiin peruskouluksi.
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Tai perheellä ei ollut rahaa. Keskikoulu ja lukio maksoivat, lukukausimaksu ja kirjat sekä ruoka. Plus matkat. Kaikki perheen kontolla.
Siksi juuri haluttiin kaikille yhteinen peruskoulu, että lahjakkuudet pääsisivät kouluun myös köyhistä perheistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960. Kävin kansakoulua neljä luokkaa.
Sen jälkeen pyrin ja pääsin oppikouluun. Sitä oli viisi luokkaa.
Ne jotka ei päässeet oppikouluun (joka äly tai raha ei riittänyt) menivät ilmaiseen keskikouluun. Sitäkin oli viisi luokkaa.
Ja sitten oli vielä ne, jotka jäivät sinne kansakouluun jäämään pari luokkaa kansalaiskoulua. Heillä ei siis ollut rahkeita edes sinne ilmaiseen keskikouluun.
Yleensä olivat sellaisia vähän hitaita isokokoisia maatalojen poikia. Yhtään tyttöä en siellä muista olleen.
Nykyään he varmaan saisi jonkin diagnoosin, esimerkiksi lukihäiriö tai adhd.
Ei keskikoulu ollut ilmainen ainakaan kotipaikkakunnallani. Oli lukukausimaksut, ja kirjat piti itse ostaa tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Tai perheellä ei ollut rahaa. Keskikoulu ja lukio maksoivat, lukukausimaksu ja kirjat sekä ruoka. Plus matkat. Kaikki perheen kontolla.
Siksi juuri haluttiin kaikille yhteinen peruskoulu, että lahjakkuudet pääsisivät kouluun myös köyhistä perheistä.
No ainakin meillä oli tarjolla stipendejä vähävaraisille. Oppikoulustakin sai esim ilmaiset kirjat ja ruoat hakemuksella.
Lukukausimaksuja ei todellakaan ollut. Maksaa piti matkat (jos ei oma kotikunta maksanut), kirjat ja ruoka.
Meillä se oppikoulu oli viereisessä kaupungissa, joten siellä asuville ne matkat ei tietenkään mitään maksaneet. Vieressä olevan maalaiskunnan oppilaat sai puolet matkakustannuksista kunnaltaan. Me jotka kuljimme vielä kauempaa, maksoimme sitten itse.
Alue: Aihe vapaa
Tietääkö kukaan?