Kolmannekselle 20-45-vuotiaista traumaattinen kokemus ensimmäisestä synnytyksestä on syy olla hankkimatta lisää lapsia

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Suunnitellun sektion riskit ovat aika pienet. Sen sijaan epäonnistuneissa alatiesynnytyksissä ja hätäsektioissa on riskejä sekä äidin että lapsen kannalta. Vaikka aina puhutaan hengen säilymisestä, niin itse nostaisin tapetille enemmän pysyvät vauriot, jotka synnytyksestä ovat jääneet. Ei ole mitenkään auvoisaa elämää, jos joutuu esimerkiksi elämään ilman pidätyskykyä.

Tämä epäkohta kannattaisi korjata. Yhä useampi valitsee kokonaan lapsettoman elämän, mutta ne yhden lapsen saaneet voisivat jopa halutakin useamman lapsen. Saataisiin syntyvyysluvut paremmiksi.

Synnytysväkivalta.... 😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Synnytysväkivalta.... 😂😂😂😂😂😂

Kyllä, naura vaan, se on ihan todellinen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Siitä voitaisiin aloittaa että me ensimmäisessä synnytyksessä vaikeasti traumatisoituneet saisimme sektion ilman taistelua. Minä kysyin lääkäriltä synnytyksen jälkeen saanko seuraavaan sektion ja hän vastasi että sitä ei voi luvata. Joten meidän lapsiluku jäi yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Suunnitellun sektion riskit ovat aika pienet. Sen sijaan epäonnistuneissa alatiesynnytyksissä ja hätäsektioissa on riskejä sekä äidin että lapsen kannalta. Vaikka aina puhutaan hengen säilymisestä, niin itse nostaisin tapetille enemmän pysyvät vauriot, jotka synnytyksestä ovat jääneet. Ei ole mitenkään auvoisaa elämää, jos joutuu esimerkiksi elämään ilman pidätyskykyä.

Tämä. Minä sairastuin raskauden ja synnytyksen jälkeen (hormoneista, ei synnytyksestä johtuen) vaikeaan kipusairauteen. Kärsin päivittäisistä kivuista. En olisi sairastunut, jos en olisi koskaan ollut raskaana. Mietin, tällaisiako kipuja täynnä on elämä seuraavat 60 vuotta, jos vanhaksi elää.

Tyhmille naisille tulee yllätyksenä että vauva syntyy heidän maailmannavastaan.

Heidän maailmannapansa saattaa kärsiä eikä olekaan mikään maailmannapa. Siinå syy.

Luullaan olevansa enemmän kuin ihmisiä

Itsellä onneksi jo aikuiset lapset.

N43

Vierailija kirjoitti:

Minulle synnytys ei ollut traumaattinen kokemus, mutta vauva-aika oli. Sairastuin itse vaikeasti, puolisolla oli synnytyksen jälkeinen masennus ja vauva kärsi allergioista, refluksista ja koliikista kuukausitolkulla. Apua ja tukea ei saatu, vaikka sitä pyydettiin. 

Minusta on kumma, ettei apua järjesty edes tällaisissa tilanteissa. Sitten ihmetellään, miksi lapsiluku jää yhteen ja ihmiset ovat ihan poikki, kun edes sairaana ei saa apua.

Minulla oli "helppo ja nopea" alatiesynnytys. Ei kävisi silti mielessäkään tämän perusteella todeta, että kaikilla olisi.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmille naisille tulee yllätyksenä että vauva syntyy heidän maailmannavastaan.

Heidän maailmannapansa saattaa kärsiä eikä olekaan mikään maailmannapa. Siinå syy.

Luullaan olevansa enemmän kuin ihmisiä

Itsellä onneksi jo aikuiset lapset.

N43

Olet hirveä ihminen. Käyvätkö lapsesi koskaan katsomassa sinua nykyään?

Eiköhän tuo osoita että olisi vain aika alkaa kuunnella synnyttäjiä, eikä mitätöidä heidän huonoja kokemuksia synnäriltä. Jos niitä vauvoja vielä tähän maahan halutaan. Haukkumalla ja lällättelemällä niitä ei tule yhtään enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Siitä voitaisiin aloittaa että me ensimmäisessä synnytyksessä vaikeasti traumatisoituneet saisimme sektion ilman taistelua. Minä kysyin lääkäriltä synnytyksen jälkeen saanko seuraavaan sektion ja hän vastasi että sitä ei voi luvata. Joten meidän lapsiluku jäi yhteen.

Ihan tosissaanko raskaana oleva nainen pakotetaan Suomessa synnyttämään alatietse, jos asian nostaa joka käänteessä puheeksi eikä anna periksi?

Voin kuvitella, millaista kätilöillä olisi saattaa minun lastani maailmaan, mikäli maksaisin siinä synnytyspöydällä jalat harallaan pakotettuna. Ihan vahingossa saattaisi muutamaan kertaan kantapää löytää lähimmän nenän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Suunnitellun sektion riskit ovat aika pienet. Sen sijaan epäonnistuneissa alatiesynnytyksissä ja hätäsektioissa on riskejä sekä äidin että lapsen kannalta. Vaikka aina puhutaan hengen säilymisestä, niin itse nostaisin tapetille enemmän pysyvät vauriot, jotka synnytyksestä ovat jääneet. Ei ole mitenkään auvoisaa elämää, jos joutuu esimerkiksi elämään ilman pidätyskykyä.

Tämä on Suomessa tabu.

Suunniteltu sektio on todellakin vauvalle kaikkein turvallisin tapa syntyä. Ja vammautumisen riski synnytyksessä on minimaalinen. 

Äideille suunniteltu sektio on likimain yhtä turvallinen mitä alatiesynnytys. Lisäksi pysyvien vaurioiden riski on todella paljon pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Siitä voitaisiin aloittaa että me ensimmäisessä synnytyksessä vaikeasti traumatisoituneet saisimme sektion ilman taistelua. Minä kysyin lääkäriltä synnytyksen jälkeen saanko seuraavaan sektion ja hän vastasi että sitä ei voi luvata. Joten meidän lapsiluku jäi yhteen.

Ihan tosissaanko raskaana oleva nainen pakotetaan Suomessa synnyttämään alatietse, jos asian nostaa joka käänteessä puheeksi eikä anna periksi?

Voin kuvitella, millaista kätilöillä olisi saattaa minun lastani maailmaan, mikäli maksaisin siinä synnytyspöydällä jalat harallaan pakotettuna. Ihan vahingossa saattaisi muutamaan kertaan kantapää löytää lähimmän nenän.

En tiedä miten helppoa tai vaikeaa se olisi ollut, koska en uskaltanut enää raskautua, jonka jälkeen sektiota olisi voinut ruveta kyselemään. Myöhäistä se sitten on enää jos on raskaana ja vastaus onkin ei. Tai ei jaksa kauheaa härdelliä että sektion saisi. Olen liian helposti ylipuhuttavissa, en luottanut omaan kykyyni laittaa nyrkkiä pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taistelin itselleni suunnitellun sektion kahdesti ja menisin vaikka huomenna uudestaan, niin turvallista ja kivutonta se oli. Ja tiedän monta äitiä, joille suunniteltu sektio painajaismaisen kidutusalatien jälkeen on ollut korjaava kokemus ja sen vuoksi uskaltanut tehdä lisää lapsia kunhan saa synnyttää sektiolla. Naisten omaa määräämisoikeutta ja oikeutta sektioon oman tahdon perusteella pantataan yhä ja se varmasti näkyy synnytyslukemissa. Suunnitellut sektiot tulevat halvemmaksi kuin yksikin alatiessä vammautunut, mutta eloon jäänyt lapsi - ja näitä syntyy Suomessa useita. Asiasta ei vaan puhuta "ettei äidit pelästy" koska me naisethan ollaan sellaisia hysteerisiä ja ohjattavissa olevia pikkurouvia, eikös niin. Naiset, vaatikaa suunniteltu sektio jos alatie pelottaa! Ne menevät pääsääntöisesti erinomaisen hyvin toipumisineen ja ne komplikaatiot joilla tykätään etukäteen perustella liittyvät kiireellisiin ja hätäsektiohin, joka on yleensä persiilleen mennyt alatiesynnytysyritys..

Olen samaa mieltä, että naisten pitäisi saada itse päättää synnytystapansa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sektio olisi Suomessa vapaasti valittavissa ja sektioiden prosentuaalinen osuus asettuisi sinne, missä se on muissa länsimaissa, joissa se on vapaasti valittavissa, niin äitejä kuolisi synnytyksissä tilastollisesti noin 5 vuodessa nykyisen 0-1 sijaan. Lapsilla kyllä sektio varmasti vähentää vammautumisen ja kuoleman riskiä, vaikka sitten jotain allergiariskejä nostaisikin. Itse tosiaan ehkä kallistun sille linjalle, että valinnan pitäisi olla äidin oma, vaikka pistäähän se toki mietteliääksi, että nykyinen holhouspolitiikka on säästänyt vuosien varrella suuren määrän nuorten ihmisten henkiä.

Siitä voitaisiin aloittaa että me ensimmäisessä synnytyksessä vaikeasti traumatisoituneet saisimme sektion ilman taistelua. Minä kysyin lääkäriltä synnytyksen jälkeen saanko seuraavaan sektion ja hän vastasi että sitä ei voi luvata. Joten meidän lapsiluku jäi yhteen.

Ihan tosissaanko raskaana oleva nainen pakotetaan Suomessa synnyttämään alatietse, jos asian nostaa joka käänteessä puheeksi eikä anna periksi?

Voin kuvitella, millaista kätilöillä olisi saattaa minun lastani maailmaan, mikäli maksaisin siinä synnytyspöydällä jalat harallaan pakotettuna. Ihan vahingossa saattaisi muutamaan kertaan kantapää löytää lähimmän nenän.

Ei tietenkään pakoteta. Käsittämättömän kuukausia kestävän kettuilun, manipuloinnin ja syyllistämisen kohteeksi kyllä joudut. Harva sitä hormonihöyryissään jaksaa. Minä jaksoin, mutta helppoa se ei ollut. Parhaimmillaan minulle tuli loppuvaiheessa kaksi lääkäriä ja kaksi hoitajaa yhtäaikaa selittämään, kuinka vaikea ihminen ja potilas olen vaatimuksieni kanssa. 

Sektio on paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys. Siis euroina yhteiskunnalle. Sote-menoissa halutaan koko ajan lisää säästöjä ja lisää menoleikkauksia. Kun kaikessa halutaan säästää on turha toivoa, että sektioon pääsisi yhtään helpommin.

Oma kokemus neuvolasta ja synnytys- ja naistentaudeilta on todella negatiivinen. Esimerkiksi, kun sain kolmannen keskenmenon, kysyin sairauslomasta. Lääkäri totesi, ettei näe syytä miksi hän kirjoittaisi minulle sairauslomaa. Itkin sairaalankäytävällä kivuissa ja väsyneenä. Lopulta hän suostui pari päivää kirjoittamaan. Yhden keskenmenon takia jouduin sairaalaan. Oksensin kivuissani huoneessa. Yksi hoitaja kertoi mitä tapahtuu milloinkin ja huolehti riittävästä kipulääkityksestä. Muut hoitajat kohtelivat tylysti ja kipulääkettä joutui pyytämään useasti ennen kuin sitä sai ja silti sai odottaa pitkään.

Ensimmäinen synnytys oli karsea kokemus ja meni neljä vuotta ennen kuin uskalsin uudestaan lähteä siihen rumbaan. Ensimmäisen synnytyksen aikana minut ja tuntemukseni kyseenalaistettiin koko ajan. Kerroin, että lapsivesi on tihkunut. Hoitaja väitti ettei ole, vaikka ei edes tutkinut. Synnytyssaliin en päässyt ennen kuin alko verta tulla. Siihen saakka olin tuntikausia ollut osastolla huoneessa, jossa oli toinen pariskunta. Synnytyssalissa ramppasi koko ajan porukkaa eikä kukaan kertonut mitä tapahtuu. Ponnistusvaiheessa tuli yhtäkkiä huone täyteen väkeä. Oletan, että lääkäriopiskelijoita, vaikka kukaan ei sanonut asiasta mitään. Synnytyksen jälkeen osastolla oli ne perusjutut, jotka on täälläkin mainittu. Ruoka piti itse hakea, et saanut levätä, kun vauva ei nukkunut kuin pieniä pätkiä, suihkuun ei päässyt, kipulääkkeitä pantattiin jne. Imetyksestä vouhkattiin, mutta imetysohjaus oli sitä, että hoitaja törkkäsi rinnan vauvan suuhun ja meni pois. 

Toinen synnytys oli kokemuksena hyvä, sitten kun vihdoin suostuttiin ottamaan vastaan ja uskomaan, että olen oikeasti synnyttämässä. Vielä kaksi tuntia ennen vauvan syntymää minulle kerrottiin, että lääkäri tulee kohta katsomaan tilanteen ja päästää kotiin. Vauva ehti syntyä ennen kuin saatiin edes lääkäri paikalle. En malta olla kertomatta, että kaksi ystävääni ovat synnyttäneet lapsensa kotiin, kun synnäriltä oli sitkeästi väitetty ettei tarvitse tulla.

Olen ollut sairaalassa myös muiden syiden takia ja se on ollut aivan erilaista! Kivuista ei ole tarvinnut kärsiä, vointia kysellään ja muutenkin kohdellaan ihmisenä. Minulla todettiin eräs perussairaus eikä missään vaiheessa lääkäri kyseenalaistanut vointiani ja tuntemuksiani. 

Olen nyt iässä, jolloin nykyään aletaan hankkimaan lapsia. Olen vakaassa parisuhteessa ja olemme keskustelleet lastenhankinnasta. Meillä periaatteessa olisi mahdollisuus ja kiinnostusta hankkia parikin lasta lisää. Olemme kuitenkin päätyneet siihen, ettei lapsia tule enempää juuri näiden todella huonojen kokemusten vuoksi. Ajatus siitä, että menet taas neuvolaan kytättäväksi, josta et saa tosiasiassa apua, kun sitä toivot, synnyttäminen vieläkin kiireisemmässä ja ikävässä ilmapiirissä, puhumattakaan kaikesta mitä asiaan kuuluu... Ei, ei kiitos enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Sektio on paljon kalliimpi kuin alatiesynnytys. Siis euroina yhteiskunnalle. Sote-menoissa halutaan koko ajan lisää säästöjä ja lisää menoleikkauksia. Kun kaikessa halutaan säästää on turha toivoa, että sektioon pääsisi yhtään helpommin.

Raha on iso syy. Toisekseen, sektio vaatii riittävästi henkilökuntaa. Synnytyksen "voi" hoitaa kiireessä vähemmälläkin henkilömäärällä, kun vedotaan siihen, että muut työntekijät ovat toisessa synnytyksessä kiinni.

Sektiorahat on tarkoitettu vale yhäri kaapulaisille joilla silvotut wwitut,