Hyvätuloinen sinkkunainen - Helsingin deittimarkkinat olemattomat
Otsikko provokatiivinen, sori siitä.
En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta Helsingin miestarjonta akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle (ylin tulodesiili) ja varakkaalle sinkkunaiselle on luokattoman huonoa mikäli nainen haluaa tasoisensa miehen. Koulutettuja miehiä ei löydy juuri mistään ja ne vähät koulutetut miehet
- ovat kiinnostuneita ennemminkin yksinkertaisista naisista kuin tasoisistaan yliopistokoulutetuista,
- ovat olleet varattuja opiskeluajoistaan asti tai muutoin löytäneet jo puolisonsa tai
- pyörittävät useita naisia samanaikaisesti.
Olen käynyt muutamilla onnettomilla deiteillä, joilla kaikilla miehen kiinnostus on ennemmin tai myöhemmin lopahtanut kertoessani ammattini. Tämä on onnetonta; missä Helsingissä korkeastikoulutettuja miehiä voi tavata?
-kolmeakymmentä lähestyvä nainen Bulevardin eteläpuolelta
Kommentit (1217)
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ihme jos puolison tärkeimmät puolet on koulutus ja raha! Aika kylmä ajatusmaailma.
Et nyt ole ymmärtänyt tätä oikein. Koulutus ja raha on se tietty taso, jolta lähdetään valkkaamaan eli se minimivaatimus. Sen lisäksi pitää olla ulkonäköä, sivistystä, yhteensopivuutta jne.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ylimmän tulodesiilin yläpäässä eli vain 0.3% palkansaajista tienaa yhtä paljon tai enemmän. Sanomattakin selvää että koulut käyty ja hieno ura. Mutta olen 48v mies ja asun Oulussa. Vaikka on näköä, urheilullisuutta, keskustelutaitoa ja mukavuutta jne jne niin ei löydy kivaa ja viehättävää naisseuraa. Ei millään.
En erityisesti rakasta teatteria tai taidetta ylipäänsä poislukien musiikki. Mutta osaan feikata ja hyvän yleissivistyksen ansiosta pystyn keskustelemaan lähes mistä tahansa. Välillä huomaan tietäväni enemmän kuin ns oikeat kulttuuri-ihmiset, hehe. Silti ei vaan nappaa.
Miksi ihmeessä feikkaat? Mikä omassa aidossa itsessäsi on vikana? Eihän tuollainen edes voi olla mikään pysyvä pohja millekään muulle kuin feikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Taitaa olla oikein mammanpoika, tän tekstin perusteella.
Koska edes puhuu vanhemmilleen?
Jokainen normaali ihminen, joka ei ole nepsy tai muuten sosiaalisesti kyvytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Tätä on ilmeisesti nykyään tosi paljon ja varmaan vielä yleisempää miehillä kuin naisilla. Parisuhde ei enää edes kiinnosta. Siksi niillä, keitä parisuhde kiinnostaisi, on entistäkin vähemmän valinnan varaa.
Ehkä tuo on pääkaupunkiseudun ongelma jostain syystä? Täällä kehä kolmosen tuolla puolen nuoret pariutuu ihan samalla lailla kuin ennenkin ainakin omassa ympäristössä.
Tuo on yliopistopaikkakuntien "ongelma".
Naiset eivät ole vieläkään tajunneet ettei korkeakoulutettuja miehiä ole korvamerkattu korkeakoulutetuille naisille, vaan ne perhanan tarjoilijat ja kampaajatkin (varsinkin nätit) kisaavat samoista miehistä.
Arvatkaas mikä muu yhdistää kampaajia ja tarjoilijoita kuin itsestään huolehtiminen? Keskustelutaidot ja sosiaalisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Taitaa olla oikein mammanpoika, tän tekstin perusteella.
Koska edes puhuu vanhemmilleen?
Jokainen normaali ihminen, joka ei ole nepsy tai muuten sosiaalisesti kyvytön.
Tiedustelinkin mikä tekee ko. miehestä "mammanpojan"
Heippa te krantut akateemiset, saatte lopun ikäänne vain talsia pitkin Bulevardia, täällä Tampereella on olo ihan lokoisaa jos vähän pudottaa vaatimustasoaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ihme jos puolison tärkeimmät puolet on koulutus ja raha! Aika kylmä ajatusmaailma.
Et nyt ole ymmärtänyt tätä oikein. Koulutus ja raha on se tietty taso, jolta lähdetään valkkaamaan eli se minimivaatimus. Sen lisäksi pitää olla ulkonäköä, sivistystä, yhteensopivuutta jne.
Saahan sitä vaatia vaikka kuun taivaalta, mutta ap:n ja kovin monen muun ulìnaisen pelimerkit ei vain riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko hyvätuloinen, koulutettu ja seksuaalisesti täysin kokematon mies?
m28
Joku tuossa kuvauksessasi ei täsmää...
Mikä ei täsmää?
m28
Mun on ainakin täysin mahdotonta edes kuvitella korkeakoulutettu hyvätuloinen kolmekymppinen mies, joka ei ole koskaan ollut naisen kanssa. Akateemisille miehille on aivan valtavasti tarjontaa naisista.
Täältä löytyy toinenkin kuvailun kaltainen mies. Ei naisia kiinnosta maratooneja juokseva tutkijatohtori, jos naama ei miellytä. Tinderissä on 0 paria ja kaveripiireissä on 0 vapaata naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ylimmän tulodesiilin yläpäässä eli vain 0.3% palkansaajista tienaa yhtä paljon tai enemmän. Sanomattakin selvää että koulut käyty ja hieno ura. Mutta olen 48v mies ja asun Oulussa. Vaikka on näköä, urheilullisuutta, keskustelutaitoa ja mukavuutta jne jne niin ei löydy kivaa ja viehättävää naisseuraa. Ei millään.
En erityisesti rakasta teatteria tai taidetta ylipäänsä poislukien musiikki. Mutta osaan feikata ja hyvän yleissivistyksen ansiosta pystyn keskustelemaan lähes mistä tahansa. Välillä huomaan tietäväni enemmän kuin ns oikeat kulttuuri-ihmiset, hehe. Silti ei vaan nappaa.
Ainakin olet kova kehumaan itseäsi.
Mistäköhän se johtuu, että nimenomaan nämä täydelliset timantit täällä palstalla ovat sinkkuja. Koskee sekä miehiä että naisia. Ap:kin esittää syyksi sinkkuudelle sen tavallisimman eli "olen liian täydellinen, joten seuraa ei löydy".
Se on joku ihmismielen harha. Kuvitellaan olevansa joku kimalteleva smaragdi ja käyttäydytään sen mukaisesti ylimielisellä tavalla. Se ei vaan toimi jos todellisuudessa on ihan tavis. Näyttää vaan inhottavalta ihmiseltä muiden silmissä. Ylimieliseltä nokkansa nyrpisteljältä.
Se on just niinkuin kirjoitat. Ylimielisiä ja itsestään liikaa kuvittelevia.
Jos vaan ihan reilusti käyttäis sitä raatorehellistä ilmoitusta: Itsekeskeinen ja ylimielinen nainen etsii varakasta ja korkeasti koulutettua miesseuraa.Toki tuo teksti on aika usein luettavissa sieltä Tinder rivien välistäkin ilman erikseen mainintaa.
Mikähän siinä on kun ei löydä kunnollista seuraa??
Aika kovin sanoin kärjistät, mutta onhan näitä esimerkkejä tälläkin palstalla jatkuvasti. Ja jokaisen mielestä vika ei ole itsessään vaan maailman pitäisi muuttua vastaamaan omia mielikuvia. Se nyt vaan ei toimi sillä tavalla.
Parisuhteessa täytyy miettiä myös mitä minä tuon tälle suhteelle. Eikä se voi olla pelkästään hyvä koulutodistus koska sellaisilla on lemmen asioissa hyvin vähän merkitystä. Ei kukaan rakastu sen takia, että toisella on hieno diplomi seinällä! Tämä tuntuu monelle olevan vaikea asia käsittää.
Ei sillä etteikö koulutus ja hyvä työ olisi viisaita valintoja elämässä. Onhan ne sitä. Ne ei kuitenkaan ole elämässä ainoita ja joka tilanteessa tärkeimpiä asioita. Rakkaudessa tärkeintä voi olla vaikka kaunis hymy! Se jo voittaa hienon tittelin käyntikortissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Fiksu mies, tajuaa ettei hyvään elämään kuulu nainen.
Ainakaan samassa asunnossa asuva. Käydä voi.
Rehellisesti, miksi pitäisi edes käydä. Alkaa reppana tyttönen luulemaan itsestään liikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ylimmän tulodesiilin yläpäässä eli vain 0.3% palkansaajista tienaa yhtä paljon tai enemmän. Sanomattakin selvää että koulut käyty ja hieno ura. Mutta olen 48v mies ja asun Oulussa. Vaikka on näköä, urheilullisuutta, keskustelutaitoa ja mukavuutta jne jne niin ei löydy kivaa ja viehättävää naisseuraa. Ei millään.
En erityisesti rakasta teatteria tai taidetta ylipäänsä poislukien musiikki. Mutta osaan feikata ja hyvän yleissivistyksen ansiosta pystyn keskustelemaan lähes mistä tahansa. Välillä huomaan tietäväni enemmän kuin ns oikeat kulttuuri-ihmiset, hehe. Silti ei vaan nappaa.
Miksi ihmeessä feikkaat? Mikä omassa aidossa itsessäsi on vikana? Eihän tuollainen edes voi olla mikään pysyvä pohja millekään muulle kuin feikille.
Eiköhän kaikki jonkin verran feikkaa, koska rehellistä mielipidettä ei ole tapana sanoa, jos ei pidä jostain, mutta epäilee sen toisen pitävän. Huonoa taidettakin on paljon, joten veikkaan tämän kirjoittajan olevan samanlainen tapataiteen kuluttaja kuin tapakristitty on kirkossa kävijänä. Eli kun ei ole tietoa eikä kompetenssia, niin huonoakin taidetta käydään katsomassa tavan vuoksi tai siksi, että halutaan vaikuttaa sivistyneeltä.
Taiteen rakastajat ja ammattilaiset suhtautuvat taiteeseen lähtökohtaisesti ihan eri tavalla. Mutta kyllä feikkaamaan joutuu silti ollakseen kohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Tätä on ilmeisesti nykyään tosi paljon ja varmaan vielä yleisempää miehillä kuin naisilla. Parisuhde ei enää edes kiinnosta. Siksi niillä, keitä parisuhde kiinnostaisi, on entistäkin vähemmän valinnan varaa.
Ehkä tuo on pääkaupunkiseudun ongelma jostain syystä? Täällä kehä kolmosen tuolla puolen nuoret pariutuu ihan samalla lailla kuin ennenkin ainakin omassa ympäristössä.
Mitä nyt lehdistä saa lukea että paikat autioituvat naisista kun kaikki lähtee yliopistoon ja miehet jää hoitamaan suvun tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ylimmän tulodesiilin yläpäässä eli vain 0.3% palkansaajista tienaa yhtä paljon tai enemmän. Sanomattakin selvää että koulut käyty ja hieno ura. Mutta olen 48v mies ja asun Oulussa. Vaikka on näköä, urheilullisuutta, keskustelutaitoa ja mukavuutta jne jne niin ei löydy kivaa ja viehättävää naisseuraa. Ei millään.
En erityisesti rakasta teatteria tai taidetta ylipäänsä poislukien musiikki. Mutta osaan feikata ja hyvän yleissivistyksen ansiosta pystyn keskustelemaan lähes mistä tahansa. Välillä huomaan tietäväni enemmän kuin ns oikeat kulttuuri-ihmiset, hehe. Silti ei vaan nappaa.
Miksi ihmeessä feikkaat? Mikä omassa aidossa itsessäsi on vikana? Eihän tuollainen edes voi olla mikään pysyvä pohja millekään muulle kuin feikille.
Eiköhän kaikki jonkin verran feikkaa, koska rehellistä mielipidettä ei ole tapana sanoa, jos ei pidä jostain, mutta epäilee sen toisen pitävän. Huonoa taidettakin on paljon, joten veikkaan tämän kirjoittajan olevan samanlainen tapataiteen kuluttaja kuin tapakristitty on kirkossa kävijänä. Eli kun ei ole tietoa eikä kompetenssia, niin huonoakin taidetta käydään katsomassa tavan vuoksi tai siksi, että halutaan vaikuttaa sivistyneeltä.
Taiteen rakastajat ja ammattilaiset suhtautuvat taiteeseen lähtökohtaisesti ihan eri tavalla. Mutta kyllä feikkaamaan joutuu silti ollakseen kohtelias.
Ahaa eli kyse ei ollutkaan tarpeesta löytää itselleen mieluisaa seuraa. Sitten tilanne on toinen. Mä käsitin että tyyppi hakeutuu jostain syystä sellaiseen seuraan joka ei häntä edes kiinnosta ja sitten feikkaa että heillä on ylipäänsä mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Naisetkin tajuavat sen että tasoja on olemassa. Ei varakkaaseen tai todella korkeasti koulutettuun naiseen ole mahdollisuuksia "tavismiehellä" koska se varakas nainen etsii kumppaniksi varakasta miestä.
Niin no, nyt meillä on ketju täynnä katkeroita jotka ulìsevat kun eivät löydä riittävän hyvää miestä. Ne SIAT kun kehtasivat valita jonku toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Tätä on ilmeisesti nykyään tosi paljon ja varmaan vielä yleisempää miehillä kuin naisilla. Parisuhde ei enää edes kiinnosta. Siksi niillä, keitä parisuhde kiinnostaisi, on entistäkin vähemmän valinnan varaa.
Ehkä tuo on pääkaupunkiseudun ongelma jostain syystä? Täällä kehä kolmosen tuolla puolen nuoret pariutuu ihan samalla lailla kuin ennenkin ainakin omassa ympäristössä.
Tuo on yliopistopaikkakuntien "ongelma".
Naiset eivät ole vieläkään tajunneet ettei korkeakoulutettuja miehiä ole korvamerkattu korkeakoulutetuille naisille, vaan ne perhanan tarjoilijat ja kampaajatkin (varsinkin nätit) kisaavat samoista miehistä.
Arvatkaas mikä muu yhdistää kampaajia ja tarjoilijoita kuin itsestään huolehtiminen? Keskustelutaidot ja sosiaalisuus.
Juurihan tässä useampi toi esille, että pk-seudulla akateemisten naisten pariutuminen on sujunut erittäin hyvin vastaavien miesten kanssa. Eivät ne kovapalkkaiset akateemiset miehet mene kampaajien kanssa naimisiin, vaikka sitä väitettä toisteltaisiin täällä sata kertaa päivässä. Koulutusero on nykyisin aivan päinvastoin, tästä on paljon uutisoitukin. Mutta kun moni täällä käyvä ei lue oikeita sanomalehtiä lainkaan, vain klikkiuutisia iltapäivälehdistä.
kaikki kun ei kelpaa, mielummin yksin kuin liikaa itsestään luulevan kanssa. ps jos luulette että elän puutteessa niin erehdytte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisetkin tajuavat sen että tasoja on olemassa. Ei varakkaaseen tai todella korkeasti koulutettuun naiseen ole mahdollisuuksia "tavismiehellä" koska se varakas nainen etsii kumppaniksi varakasta miestä.
Miehet katsoo tätä kuviota vain raha mielessään. Nainen katsoo sitä siitä näkökulmasta, että on hemmetin vaikea löytää mies, joka on samanlainen kuin nainen, eli älykäs, kunnianhimoinen, aikaansaava ja työstään aidosti kiinnostunut. Ja samaan aikaan persaukinen totaalitavis.
Odotas nyt, luetaanko me samaa aloitusta?
En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta Helsingin miestarjonta akateemisesti koulutetulle, hyvätuloiselle (ylin tulodesiili) ja varakkaalle sinkkunaiselle on luokattoman huonoa mikäli nainen haluaa tasoisensa miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi parin löytäminen iso ongelma.
Oma poika valmistuu kohta KTM ja ei ole lukion abivuoden jälkeen vakavasti seurustellut.
Sanoo, että ei ole aikaa etsiä koska opiskelut, urheilu, kaverit ja Tinderissä tms. ei ole, eikä kuulemma mene. Veikkaan, että tilanne vaan pahenee kun painuu töihin ja dollarinkuvat syttyy silmiin. Seuraavaksi ei sitten ehdi pariutua, koska työt.
Toisaalta löytyy sitten kun löytyy.
Olet täysin oikeassa. Valmistumiseen sulkeutuu paritumisen paras aikaikkuna. Suurin osa paritumishaluisista on jo löytänyt kumppanin opiskeluaikanaan, jolloin nuoret vapaat ihmiset ovat eniten tekemisissä toisten samanlaisten kanssa. Valmistumisesta eteenpäin vaikeusaste lisääntyy. Ihmiset ei kohtaa arjessaan luontevasti potentiaalisia kumppaneita ja sitten ollaankin tinderissä naaraamassa edes seksiseuraa.
Mitä ihmettä te höpötätte? Ai että jos et ole parikymppisenä löytänyt Sitä Oikeaa niin sitä ei ikinä enää löydy? Voi herranjestas, minäkin olen eronnut 46-vuotias nainen ja ei tartte mennä edes Tinderiin kun seuraa tunkee ovista ja ikkunoista vaikka en edes etsi mitään, saati nyt sitten nuorilla, joilla koko elämä vasta alussa. Herätkää nyt ihmiset, tää palsta on jotenkin kieroon kasvanut
Ai sulla tulee ovista ja ikkunoista nuoria vähintään 10k kuussa tienaavia yliopiston käyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ihme jos puolison tärkeimmät puolet on koulutus ja raha! Aika kylmä ajatusmaailma.
Et nyt ole ymmärtänyt tätä oikein. Koulutus ja raha on se tietty taso, jolta lähdetään valkkaamaan eli se minimivaatimus. Sen lisäksi pitää olla ulkonäköä, sivistystä, yhteensopivuutta jne.
Jokainen saa rakennella vaatimuslisto vapaasti.
- Vähintään maisteri
- Pituutta vähintään 185 cm
- Tulot yli 80 000 vuodessa
- Iso talo ja uusi auto
- Ranteenpaksuinen meisseli housuissa
- jne
Jossain kohtaa vain saavutetaan piste, ettei koko maailmasta löydy ihmistä joka täyttäisi kaikki vaatimukset! Sitten ihmetellään huuli pyörenä mikä mättää!?
Koska edes puhuu vanhemmilleen?