Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin alemmuudentuntoista arvostella ja pilkata toisten "fine dining" ravintolassa käymisiä. En minäkään aloittaisi koskaan golf-harrastusta, mutta en silti näe tarpeelliseksi jankata kuinka typerää ajan ja rahan hukkaa se mielestäni on (ei ole).
Jos kavereiden tapaamisen edellytys on "golf" kun se on niin iiiiiihanaa, niin todennäköisesti sinäkin et golfaajana kyseenalaistaisit tilanteen.
Jos kaikki muut porukasta on golfaajia, niin onko mielestäsi reilua edellyttää että koskaan ei voi mennä porukalla pelaamaan koska sinä ainoana et pelaa?
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että tämän trendin takana on elämyshakuisuus ja se, että nykyään ”kaikki” osaavat kokkaa ihan ravintolatasoista ruokaa. Olen jo niin vanha että muistan millaista ruokaa 80- ja 90-luvuilla syötiin arkena ja juhlana, eikä silloin juuri kukaan osannut käyttää mausteita ja rohjennut kokeilla kaiken maailman makuja kuten nykyään.
Summa summarum, jos osaa kotona tehdä ravintolatason ruokaa, haluaa ravintolassa sitten hyvää palvelua, hyvää viiniä ja aivan ensiluokkaista ruokaa.
Joku kirjoitti että ei ole kiinnostunut ruoasta eikä ”fine dining” säväytä sen vuoksi. Se on mielestäni rehellinen ja aivan kelpo pointti.
Ns. foodie-meininki on erityisesti hyväpalkkaisten nuorten aikuisten 35-45 v. suosiossa. Jokainen ei varmastikaan osaa kokata erityisen hyvin, koska ulkona syöminen ja Wolt-tilaaminen on erittäin suosittua tässä ikäryhmässä.
Ravintolatason ruoka on vähän huono määritelmä, koska ravintoloiden taso vaihtelee ihan nollasta sataan. Jokainen osaa kokata huonon ravintolan tasoista ruokaa.
Itse olen aina halunnut nauttia hyvästä ruoasta ja hyvistä viineistä. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että mennään hyviin ja kalliisiin ravintoloihin. Nämä pizza ja kaljamättöpaikat olen kiertänyt kaukaa. Olen tyylikäs ja aistikas leidi ja haluan syödä kauniissa ympäristössä hyvin laitettua ruokaa ja vieläpä kauniisti tarjoiltuna.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Suomalainen keskiluokka on ylipäätään noloa.
Kilistelijät haluavat erottua muusta keskiluokasta, vaikka ovat käytännössä samanlaisia asuntolainaa ja autolainaa maksavia taviksia kuin Reinot ja Crocsit jalassa tallustelevat tehdastyöläiset ja lähihoitajat.
Viinien harrastajana ihnoan etenkin viinien maistelua porukassa. Suurin osa ei erottaisi kympin kyykkyviiniä harvinaisesta vuosikerrasta.
Naisille on tärkeää tuntea että he ovat nousseet korkeampaan sosiaaliluokkaan. Siksi tehdään asioita joita "kuuluu" tehdä, kuten tilataan viiniä, pidetään puhe ja analysoidaan ravintolan laatua sopivan keveästi ilosta hihkuen.
Sattuneesta syystä olen viettänyt kovastikin aikaa oikeasti varakkaiden ihmisten seurassa. ns. vanha raha on ainoa osa Suomen kansasta joka ei aiheuta myötähäpeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä fine diningin paikoissa on rentoa. Ainakin oma fiilikseni niissä on sellainen. Rento voi toki tarkoittaa vähän eri asioita eri ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin alemmuudentuntoista arvostella ja pilkata toisten "fine dining" ravintolassa käymisiä. En minäkään aloittaisi koskaan golf-harrastusta, mutta en silti näe tarpeelliseksi jankata kuinka typerää ajan ja rahan hukkaa se mielestäni on (ei ole).
Jos kavereiden tapaamisen edellytys on "golf" kun se on niin iiiiiihanaa, niin todennäköisesti sinäkin et golfaajana kyseenalaistaisit tilanteen.
Jos kaikki muut porukasta on golfaajia, niin onko mielestäsi reilua edellyttää että koskaan ei voi mennä porukalla pelaamaan koska sinä ainoana et pelaa?
Ap:n tapauksessa aina mennään ja koko seurueesta oli kaksi innokasta, jotka sitten opettavat muita... Kuulostaa raskaalle 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että tämän trendin takana on elämyshakuisuus ja se, että nykyään ”kaikki” osaavat kokkaa ihan ravintolatasoista ruokaa. Olen jo niin vanha että muistan millaista ruokaa 80- ja 90-luvuilla syötiin arkena ja juhlana, eikä silloin juuri kukaan osannut käyttää mausteita ja rohjennut kokeilla kaiken maailman makuja kuten nykyään.
Summa summarum, jos osaa kotona tehdä ravintolatason ruokaa, haluaa ravintolassa sitten hyvää palvelua, hyvää viiniä ja aivan ensiluokkaista ruokaa.
Joku kirjoitti että ei ole kiinnostunut ruoasta eikä ”fine dining” säväytä sen vuoksi. Se on mielestäni rehellinen ja aivan kelpo pointti.
Ns. foodie-meininki on erityisesti hyväpalkkaisten nuorten aikuisten 35-45 v. suosiossa. Jokainen ei varmastikaan osaa kokata erityisen hyvin, koska ulkona syöminen ja Wolt-tilaaminen on erittäin suosittua tässä ikäryhmässä.
Ravintolatason ruoka on vähän huono määritelmä, koska ravintoloiden taso vaihtelee ihan nollasta sataan. Jokainen osaa kokata huonon ravintolan tasoista ruokaa.
En usko että ruoan tilaaminen tarkoittaa sitä etteikö sitä osaisi itsekin tehdä. Tilaaminen on helppoa ja nopeaa, joten miksipä ei, jos kerran ei halua tehdä itse ruokaa.
Ravintolatason ruoalla tarkoitin nimenomaan keskivertoravintolan ruokaa, mitä näitä nyt on Rossoja, Amarilloja sun muita. Sellaista – ja paljon parempaakin – osaavat tehdä nykyään ihan ”kaikki”. Sen takia näkisin, että nämä ihmiset käyvät fine dining -paikoissa, koska se alkaa olla jo korkean tason ruokaa jota ei itse osaisi, pystyisi tai jaksaisi laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Mitä hittoa? Turha oheissäätö ja hifistely pois fine dining -ravintolasta? Kun niiden paikkojen pointti on juuri se hifistely. Keittiötiimi on käyttänyt loputtomasti aikaa hioakseen lautaselle omasta mielestään hienointa ja parasta mitä pystyy. Jos et ymmärrä, niin älä turhaan vaivaa päätäsi koko asialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että tämän trendin takana on elämyshakuisuus ja se, että nykyään ”kaikki” osaavat kokkaa ihan ravintolatasoista ruokaa. Olen jo niin vanha että muistan millaista ruokaa 80- ja 90-luvuilla syötiin arkena ja juhlana, eikä silloin juuri kukaan osannut käyttää mausteita ja rohjennut kokeilla kaiken maailman makuja kuten nykyään.
Summa summarum, jos osaa kotona tehdä ravintolatason ruokaa, haluaa ravintolassa sitten hyvää palvelua, hyvää viiniä ja aivan ensiluokkaista ruokaa.
Joku kirjoitti että ei ole kiinnostunut ruoasta eikä ”fine dining” säväytä sen vuoksi. Se on mielestäni rehellinen ja aivan kelpo pointti.
Ns. foodie-meininki on erityisesti hyväpalkkaisten nuorten aikuisten 35-45 v. suosiossa. Jokainen ei varmastikaan osaa kokata erityisen hyvin, koska ulkona syöminen ja Wolt-tilaaminen on erittäin suosittua tässä ikäryhmässä.
Ravintolatason ruoka on vähän huono määritelmä, koska ravintoloiden taso vaihtelee ihan nollasta sataan. Jokainen osaa kokata huonon ravintolan tasoista ruokaa.
Lasketaanko 35-45 v. nykyään "nuoriksi aikuisiksi"?
Eiköhän ne wolttaajat ole alle kolmikymppisiä perheettömiä sinkkuja isoissa kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Sama! Se on hitto ruokaa, jokainen syö sitä joka päivä monta kertaa.. Mitä ihmettä sitä kummemmin analysoimaan. Mulla on skaala "jää kesken / en söisi toista kertaa / ihan ok / vois syödä toistekin". Ei tarte esittää jollain hype-sanoilla, tai teeskennellä että tässä on nyt elämys kuin herskaa vetäisi hihaan. Niin teennäista 🤡.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hifistelijöiden ja pitsoittelijoiden kaikki tyynni kannattaisi vähän miettiä tuota ruokaobsessiotaan. Parempi syödä elääkseen kuin elää syödäkseen, etenkin kun yli puolet kansasta on ylipainoisia.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Lentokoneen laskeuduttua lomakohteeseen yllättäen onnistuneesti matkustajat taputtavat riemuissaan...
Fuusiojazz bändin soittajista joku vetää soolon ja yleisö taputtaa spontaanisti käsiään...
Ei kai sitä nyt jo ravintolassakin hihkuta.... Ei todellakaan jaksaisi 🥶
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hifistelijöiden ja pitsoittelijoiden kaikki tyynni kannattaisi vähän miettiä tuota ruokaobsessiotaan. Parempi syödä elääkseen kuin elää syödäkseen, etenkin kun yli puolet kansasta on ylipainoisia.
Taitaa ne olla ne kebabmättölöiden puolustajat joiden enemmän pitäisi olla painosta huolissaan.
Siskon puoliso arvostelee kaikki siskoni tekemät ruoat kuin olisi joku ravintolakriitikko. On katsonut vähän liikaa kokkiohjelmia ja nyt kuvittelee olevansa asiantuntija. Kaikkien ruokien pitää olla jotain fine diningia. Ennen siskoni tapaamista nainen eli eineksillä. Siskoni on tollo kun tuollaista jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse Rosso-ihminen. En yhtään tykkää, kun yksi kaveriporukka haluua aina hienoon ravintolaan syömään. Itse en välttämättä edes löydä syötävää hienojen ravintoloiden listalta. Rahasta ei minun osaltani ole kiinni. En vain pidä niistä annoksista. Viinikään ei maistu. Ja farkuissa olisi kiva mennä hienostelematta. Kaverit kuulumisineen on se ruokaa tärkeämpi, kun ei muuten nähdä ku kerran vuodessa. Ilahduin, kun syksyllä kaveri sanoi, että mennään vaan syömään, mutta mieluiten johonkin halpaan pitsa & kalja - paikkaan, kun on rahat vähissä. Ehdotin useampaakin halpaa pitseriaa, mutta loppujen lopuksi hän ja toinen kaverini päättivät, että menemme kaupungin uusimpaan hienoon paikkaan.
Vi är olika. Jag kan inte tåla Rosso, ABC och S-gruppens andra för mig helt mystiska koncept. Maten är genomgående usel, dålig eller fusk och servicen fattas eller är från röven. Priserna är i regel högre än på riktiga krogar. Då jämför vi inte en lövbiff av malet kött hos S-gruppen mot en riktig, utan en hög malet kött mot en annan.
S-gruppen är Finlands cancer och korruptionens högsäte.
Rossossa on hyvät pannupizzat. Käytiin niissä silloin kun lapset oli pieniä. Nykyään harvemmin, mutta en nyt ymmärrä miksi Rosso aina mainitaan kurjana kuppilana. Mielestäni se on ihan ok hintaansa nähden, rento ja helppo. Laatu on tasainen. Itselläni on kokemuksia paljon kökömmistäkin ravintoloista.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä siitä myöskään.
Olen hyvätuloinen ja korkeakoulutettu, jos tästä nyt taas yritetään vängätä luokkakysymystä.
Fine dining-ravintola sinänsä kelpaa, mutta en ole kiinnostunut analysoimaan ruokalajeja "oih, ihanaa"-hihkaisujen säestämänä. Hampaani kiristyvät kun joku porukan naisista kuvaa iltaa tai ravintolaa täydelliseksi.
Myös lasien kilistelyt ja hip hip hurraa-henkiset huudot ovat teennäisiä; suomalainen keskiluokka leikkimässä 1800-luvun aatelisia.
Turha oheissäätö ja hifistely pois, niin on paras.
Suomalainen keskiluokka on ylipäätään noloa.
Kilistelijät haluavat erottua muusta keskiluokasta, vaikka ovat käytännössä samanlaisia asuntolainaa ja autolainaa maksavia taviksia kuin Reinot ja Crocsit jalassa tallustelevat tehdastyöläiset ja lähihoitajat.
Viinien harrastajana ihnoan etenkin viinien maistelua porukassa. Suurin osa ei erottaisi kympin kyykkyviiniä harvinaisesta vuosikerrasta.
Naisille on tärkeää tuntea että he ovat nousseet korkeampaan sosiaaliluokkaan. Siksi tehdään asioita joita "kuuluu" tehdä, kuten tilataan viiniä, pidetään puhe ja analysoidaan ravintolan laatua sopivan keveästi ilosta hihkuen.
Sattuneesta syystä olen viettänyt kovastikin aikaa oikeasti varakkaiden ihmisten seurassa. ns. vanha raha on ainoa osa Suomen kansasta joka ei aiheuta myötähäpeää.
Onneksi sinä tuot siihen porukkaan sen osan, joka aiheuttaa myötähäpeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että tämän trendin takana on elämyshakuisuus ja se, että nykyään ”kaikki” osaavat kokkaa ihan ravintolatasoista ruokaa. Olen jo niin vanha että muistan millaista ruokaa 80- ja 90-luvuilla syötiin arkena ja juhlana, eikä silloin juuri kukaan osannut käyttää mausteita ja rohjennut kokeilla kaiken maailman makuja kuten nykyään.
Summa summarum, jos osaa kotona tehdä ravintolatason ruokaa, haluaa ravintolassa sitten hyvää palvelua, hyvää viiniä ja aivan ensiluokkaista ruokaa.
Joku kirjoitti että ei ole kiinnostunut ruoasta eikä ”fine dining” säväytä sen vuoksi. Se on mielestäni rehellinen ja aivan kelpo pointti.
Ns. foodie-meininki on erityisesti hyväpalkkaisten nuorten aikuisten 35-45 v. suosiossa. Jokainen ei varmastikaan osaa kokata erityisen hyvin, koska ulkona syöminen ja Wolt-tilaaminen on erittäin suosittua tässä ikäryhmässä.
Ravintolatason ruoka on vähän huono määritelmä, koska ravintoloiden taso vaihtelee ihan nollasta sataan. Jokainen osaa kokata huonon ravintolan tasoista ruokaa.
Lasketaanko 35-45 v. nykyään "nuoriksi aikuisiksi"?
Eiköhän ne wolttaajat ole alle kolmikymppisiä perheettömiä sinkkuja isoissa kaupungeissa.
Nuoret aikuiset määritellään monessa yhteydessä 18-40 v. Alarajaa nostin, koska fine dining -ravintoloissa ei vielä moni kaksi-kolmekymppinen säännöllisesti ravaa. Ylärajaa nostin 5 vuotta koska nykyään monet 40 rajapyykin ylittäneetkin on aika nuorekkaasti eläviä.
En tiedä wolttaajien keski-ikää, mutta aika paljon sitä hyvin toimeentulevat kaupunkilaiset käyttää. Ei nuorisolla ole varaa wolttailla monta kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Hifistelijöiden ja pitsoittelijoiden kaikki tyynni kannattaisi vähän miettiä tuota ruokaobsessiotaan. Parempi syödä elääkseen kuin elää syödäkseen, etenkin kun yli puolet kansasta on ylipainoisia.
Mikä sinä olet arvostelemaan muiden harrastuksia. Ei niissä huippuravintoloissa niin tiiviisti ravata, että sillä olisi joku merkitys terveyden kannalta. Aika terveen näköistä ja simpsakkaa porukkaa ne aikuiset pääsääntöisesti on kalliissa ravintoloissa. Mättöruokaloissa säännöllisesti kannattaa olla terveydestä huolissaan, ei niiden, jotka syö kalliin menun muutaman kerran vuodessa.
Jos kavereiden tapaamisen edellytys on "golf" kun se on niin iiiiiihanaa, niin todennäköisesti sinäkin et golfaajana kyseenalaistaisit tilanteen.