Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1116)
Vierailija kirjoitti:
Itsen maksan myös ympäristöstä. Ei minuakaan kiinnosta mitkään pizzaräkälät.
Suomessa jostain syystä kutsutaan katuruokaloita eli kebuloita pizzerioiksi. On täällä ihan oikeitakin pizzerioita, joissa on tunnelmaa. esim Edvin Espoossa. Tosin sinne on parin viikon jonot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espoon Entresseen on avautunut MonAdi pizzeria, jota voi suositella varauksetta. Viiden tähden pizzeria. Hinnat 12,5e - 17,50e. Pastoja myös valikoimassa, samassa hintaluokassa, lasten pizzoja. Muistini mukaan kreikkalainen pariskunta pyörittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsen maksan myös ympäristöstä. Ei minuakaan kiinnosta mitkään pizzaräkälät.
Suomessa jostain syystä kutsutaan katuruokaloita eli kebuloita pizzerioiksi. On täällä ihan oikeitakin pizzerioita, joissa on tunnelmaa. esim Edvin Espoossa. Tosin sinne on parin viikon jonot.
Edviniin on kahden kuukauden jono. Pizzat ei kuitenkaan ole niin hyviä, pohja pelkkää mössöä keskeltä.
Vierailija kirjoitti:
Espoon Entresseen on avautunut MonAdi pizzeria, jota voi suositella varauksetta. Viiden tähden pizzeria. Hinnat 12,5e - 17,50e. Pastoja myös valikoimassa, samassa hintaluokassa, lasten pizzoja. Muistini mukaan kreikkalainen pariskunta pyörittää.
MonAdi on tosi hyvä! Iso suositus. Omistajat Romaniasta, mutta asuneet Italiassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi miespuolinen ystävä tykkää viedä meitä naispuolisia ystäviään syömään fine dining mestoihin. Omaa paljon rahaa nii vie muakin tyyliin pari kertaa viikossa. Ei oikein halua tehdä mitää muuta nii jos haluan hänen seurasta nauttia niin se on se tapa miten voi. Kyllä itse huomaan että on paljon kivempaa röhnötellä jossain perus raflas jossa ei tarvii pönötellä tai laittautua vimpan päälle.
Eihän fine dining -paikkoihin tarvitse vimpan päälle laittautua. Siistit farkut ja joku neule, se on siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus olen suomalaisten kanssa käynyt näissä paremmissa paikoissa niin lähestulkoon joka kerta teiltä sivistyneiltä ihmisiltä on tullut ihmettelyä minun alkoholittomuudesta ja paasausta siitä, kuinka hyvä viini on osana ruokaa ja se pitäisi sisällyttää siihen ruokaan. Olen yleensä jäänyt kirjaimellisesti suu auki aivan sekunniksi katsomaan tälläistä kommentoijaa ja todennut tarjoilijalle, että otan pakettiin kuuluvan alkoholittoman version. Vielä ei ole tullut vastaan parempaa paikkaa, jossa ei ole alkoholitonta juomapakettia suunniteltu ruoan oheen. Valitettavasti minut on kasvatettu sellaiseksi, että tuollainen tökerö kommentointi pitää jättää omaan arvoonsa. Tosin tuollaista kommentointia en ole missään muualla tavannut kuin kaksi ke
Eurooppalainen fine dining on saanut inspiraationsa japanilaisen teeseremonian yhteydessä tarjotusta kaiseki-ruoasta. Tampereella joskus joku ravintola, olisiko ollut (jo edesmennyt) C tarjosikin alkoholittomana vaihtoehtona teemenua. Kaikenlaisia muitakin alkoholittomia vaihtoehtoja on tullut eteen.
Minusta tuntuu, että alkoholi turruttaa aisteja. Vaikka sitä olisi annoksen kanssa vain tilkka, niin kun niitä annoksia on niin paljon kuin jossakin maistelumenussa, niin vaikutuksen rupeaa lopulta huomaamaan. Siksi valitsen mieluummin alkoholittoman juomapaketin. Pöhnässä en jaksa keskittyä ruokaan kunnolla enää.
Vierailija kirjoitti:
Totta tuo koti-illallisten järjestämisasia! Voi ostaa vaikka pari siikaa kaupasta ja kerätä kesällä pakastimeen karpaloita. Hakea kaupasta punakaalia ja nauriita sekä jotain Alsacen alueen valkoviiniä. Saa niin maar hienot pidot! Varsinkin, jos on vielä itse kasvattanut karviaisia ja keltajuurta puutarhassa, voi ottaa niitä pakastimesta. Ja lipstikkaa on kuivattuna! Suomen juustoloista löytyy ihania uusia juustoja. Hapanoluissa on jänniä Suomi-makuja oluiden ystäville.
Ulkomaalaiset sanat ovat moukkamaisia. Fine dining on laadukas suomalainen iltaruoka.
Nämä ovat niin makuasioita: Esimerkissäsi oli suurin piirtein kaikki sellaista, jota en suin surminkaan söisi. Ainoastaan punakaalista saisin jotain sellaista, josta itse tykkäisin. Mutta ymmärrän täysin, että joku tykkää marjoista, kalasta tai viinistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ei tarvitse osallistua joka kerta tuollaisiin tapaamisiin. Ja hei, ei ne paikat niin nopeasti uusiudu että samassa jaksaa useasti käydä.
Ei ne paikat, mutta ruokalistat. Ja kyllähän sitä hyvän annoksen syö toiseenkin kertaan. Ja sitten vaikka olisi muuten sama annos, niin usein on pientä eroa sen mukaan, mitä raaka-aineita kulloinkin hyvinä saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla tohtoreita niin, että päät yhteen kolisee...
Jos palstalla on 1,5 miljoonaa käyttäjää ja tohtoreita väestöstä on ehkä pari prosenttia, niin aika monta tohtoria joukkoon mahtuu.
Ansioihin liittyvissä keskusteluissa olen huomannut, että oma selvästi mediaanin ylittävä tulotasoni jää tuhansia euroja jälkeen n. 95 prosentille vauvapalstailijoista. 😉
Olen huomannut saman. Tällä palstalla ilmeisesti kokoontuvat kaikki Suomen 2500 miljonääriä, ja myös heidän käsityksensä fine diningista eroaa huomattavasti omastani.
Liikkuvan työn ansiosta olen syönyt useilla mantereilla, maissa ja kaupungeissa lukuisissa hyvissä ravintoloissa, eikä ravintoloissa istuskelu oikein enää kiinnosta. Ainoastaan kaksi niistä ravintoloista on jäänyt erityisinä mieleen, eikä kumpikaan niistä ollut fine diningia. Toinen oli mereneläviä tarjoava ravintola Etelä-Koreassa Busanin suunnalla ja toinen barbeque-ravintola Brasilian Manauksessa.
Kaskista olen joskus ajatellut, mutta sekin on jäänyt siihen vaiheeseen, että viimeiset kymmenen vuotta olen miettinyt, että pitäisi joskus varata pöytä. Kozeen Shivanin The Room oli myös joskus mielessä, mutta sekin on tainnut siirtyä yksityistilaisuuksiin.
Pidän kyllä hyvästä ruoasta ja hyvistä viineistä, mutta mieluummin laitan niitä itse ja tarjoan kavereille päivällisiä pitkän kaavan mukaan.
Pizzan suhteen, vaikka ei fine diningia olekaan, minusta on tullut kranttu. En ole syönyt ravintoloiden artesaanipizzaakaan sen jälkeen, kun vävy osti pizzauunin ja opetteli käyttämään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen Fine dining on kakaroitten larppausta.
Nimenomaan. ja navetasta karanneet opettavat toisilleen tapoja...
T. Olen itsekin, koska olen suomalainen, mutta en esitä itseäni hienompaa.
Fine dining on sinänsä ok.
Sitä en jaksa kun aletaan esittämään kulinaristia ja analysoimaan ruokaa, tai saadaan teennäisiä "uuh, ooh"-ruokaorgasmeja.
m45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on sinänsä ok.
Sitä en jaksa kun aletaan esittämään kulinaristia ja analysoimaan ruokaa, tai saadaan teennäisiä "uuh, ooh"-ruokaorgasmeja.
m45
🤣
Mun on pakko myöntää että jos on jotain todella ihanaa ruokaa saatan kyllä huokaista tai voihkaista onnesta:) Mutta se tulee suoraan sydämestä!
99/100 joko omatekemää tai ystävien pöydässä syötyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko työpaikassa vikaa jos pitää päteä ravintolassa
Joskus oli vaikea vaihe kun kaveriporukan kanssa valmistuttiin ja seuraavan parin vuoden aikana yksi jäi tulotasoltaan meistä muista reippaasti jälkeen. Yritin joskus sanoa siitä muille, että jos tämä yksi elää työttömyyskorvauksella tai toimeentulotuella ja me ehdotamme 30 euron brunssia, on turhan valittaa, että kaveri on niin koppava ja aina kieltäytyy. Kun ei sillä ollut rahaa! Toki hän sitten teki kaikkensa syyllistääkseen meitä siitä, että meillä oli rahaa, mutta muistelen vieläkin niitä jazzin sävyttämiä laatubrunsseja jo vuosia sitten. Sittemmin olen oppinut, että eivät ne brunssit, vaikka kuinka olivat muotia silloin, olleet laadultaan vielä mitään verrattuna pääkaupunkiseudun parempiin aterioihin, Keski-Euroopasta puhumattakaan. Nyt ei oma tulotasokaan anna enää myöden käydä ulkomailla kuin kerran vuodessa ja vieläkin muistelen sitä yhtä Michelin-ravintolaa viime vuodelta.
Totta tuo koti-illallisten järjestämisasia! Voi ostaa vaikka pari siikaa kaupasta ja kerätä kesällä pakastimeen karpaloita. Hakea kaupasta punakaalia ja nauriita sekä jotain Alsacen alueen valkoviiniä. Saa niin maar hienot pidot! Varsinkin, jos on vielä itse kasvattanut karviaisia ja keltajuurta puutarhassa, voi ottaa niitä pakastimesta. Ja lipstikkaa on kuivattuna! Suomen juustoloista löytyy ihania uusia juustoja. Hapanoluissa on jänniä Suomi-makuja oluiden ystäville.
Ulkomaalaiset sanat ovat moukkamaisia. Fine dining on laadukas suomalainen iltaruoka.