Miten yliopisto opiskelijat osaavat niin hyvin englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Lovey-dovey pink eli hempeän vaaleanpunainen. Jotenkin ei nyt kuulosta ollenkaan oikealta.

t. tuo sama sivusta huutelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Onko tuo jälkimmäinen oikeasti suomalaisen yleiskielen sana? En ole koskaan kuullut ja kuulostaa hyvinkin paljon murresanalta. Murresanoja taasen on turha ottaa esimerkiksi, koska niille ei ole edes suomeksi aina sopivaa "käännöstä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Sisu on ilmiö, joka tunnetaan useimmissa kielissä. Alunperin ajatus sen erityisesti suomalaisesta luonteesta johtuu varmaan siitä, että joskus 50-luvulla Suomessa puhuttiin niin huonosti englantia, ettei asian selittäjä tiennyt miten kääntää sana englanniksi. Se voi olla esim. guts, grit tai muodollisemmin perseverance. Useimmat kansat pitävät itseään sisukkaina, ehkä eteläeurooppalaisia lukuun ottamatta.

Mutta mitä on mutjuttaminen? Liittyykö hierontaan?

Vierailija kirjoitti:

Englantia ei itsessään ainakaan luonnontieteissä juuri opiskella, mutta kurssimateriaalit ja tutkimuskirjallisuus on usein englanniksi ja varsinkin maisterivaiheessa myös opetus. Englanniksi täytyy myös pitää esityksiä ja tehdä ryhmätöitä, jos on vaihtareita mukana. Osa henkilökunnasta ei puhu suomea. Tehdessä siis kehittyy. Osa on lähtötasoltaan parempia, osa huonompia.

Biologiaa opiskellessa suuri osa materiaaleista oli heti ekasta vuodesta lähtien englanniksi. Tietysti opetus ja luentodiat tms. opettajien oma materiaali oli suomeksi, mutta käytännössä lähes kaikki muu eli luettavat kirjat, artikkelit, tutkimusartikkelit jne. jne. Maisterivaiheessa oli sitten niitä kursseja, joissa opetuskin oli englanniksi, mutta niiden tenteissä sai vastata suomeksi, jos opettaja ymmärsi suomea.

Pakko siis osata englantia tai jos ei osaa, pakko opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Et osaa kunnolla suomea, jos et osaa kirjoittaa ilman monitulkintaisia selittelyjä. Suomen kieli on rikas kieli. Paljon rikkaampi ja sävykkäämpi kuin englanti. 

Ei pidä paikkaansa. Tietenkin jos englanti on tieteen kieli, Suomi vähitellen rapautuu niin, että uusimmista tieteellisistä käsitteistä ei enää tehdä Suomen kielisiä vastineita. Muuten tuo sanojen määrä analyysi ei pidä paikkaansa. Kaikkien kielten puhujat osaavat suurin piirtein saman määrän oman kielensä sanoja, muistaakseni 20 000-30 000, kukaan ei todellakaan osaa miljoonaa sanaa, eikä Suomen kielellä ajattelu ole yhtään vaikeampaa kuin englanniksikaan.

Jotenkin tämän viestin sisältö olisi uskottavampi, jos teksti ei olisi täynnä yksinkertaisia kirjoitusvirheitä. Eli kielten osaaminen alkaa äidinkielestä. Monesti oman äidinkielensä erinomaisesti hallitsevat kielenkäyttäjät osaavat keskimääräistä paremmin myös vieraita kieliä.

No voi anteeksi, etten jaksa välittää kirjoitusvirheistä vauva.fille kirjoittaessani. Olen lukenut englantia pääaineenani yliopistossa ja sen lisäksi ranskaa, venäjää, espanjaa, ruotsia ja,saksaa.

Ok, mutta miten tuo liittyy siihen, mistä ketjussa puhutaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Lovey-dovey pink eli hempeän vaaleanpunainen. Jotenkin ei nyt kuulosta ollenkaan oikealta.

t. tuo sama sivusta huutelija

Hempeän vaaleanpunainen on englanniksi baby pink. Lovey-dovey tarkoittaa hempeilyä eli hempeää koskettelua ja pitkiä rakastuneita katseita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Pyydetään esimerkkejä sanoista, jotka eivät käännyt hyvin englanniksi ja sitten vastaus on "tuolle on monta mahdollista käännöstä". :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Uskon että osuit tuossa naulan kantaan. Englannissa tuskin on yhtä täsmällistä vastinetta suomen sanalle hempeä, vaan liuta lähelle osuvia sanoja. Niistä sitten käytetään sitä osuvinta sanaa, lauseyhteydestä riippuen, kuljettamaan jotain noista monista merkityksistä joita suomen kielessä tähän sanaan liitetään. Tuossa juuri näkyy se että suomen kielessä on vähän sanoja englantiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Uskon että osuit tuossa naulan kantaan. Englannissa tuskin on yhtä täsmällistä vastinetta suomen sanalle hempeä, vaan liuta lähelle osuvia sanoja. Niistä sitten käytetään sitä osuvinta sanaa, lauseyhteydestä riippuen, kuljettamaan jotain noista monista merkityksistä joita suomen kielessä tähän sanaan liitetään. Tuossa juuri näkyy se että suomen kielessä on vähän sanoja englantiin verrattuna.

Oletko oikeasti noin yksinkertainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Lovey-dovey pink eli hempeän vaaleanpunainen. Jotenkin ei nyt kuulosta ollenkaan oikealta.

t. tuo sama sivusta huutelija

Hempeän vaaleanpunainen on englanniksi baby pink. Lovey-dovey tarkoittaa hempeilyä eli hempeää koskettelua ja pitkiä rakastuneita katseita.

Eli sille ei ole olemassa käännöstä, joka kuvaisi suomenkielisen sanan sävyjä. Baby ei oikein kuvasta sanaa hempeä millään tasolla.  Tässä tullaan juuri siihen, että suomen kielen sävyjä ei saa taivutettua englanniksi mitenkään päin, vaikka osa täällä ajattelee, että englanti on niin kovinkin vivahteikas ja hienovireinen kieli. J

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa oppii pakosti sujuvan englannin, kun siellä laitetaan lukemaan englanninkielisiä kirjoja ja englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä alusta asti. Usein tenttimateriaali on kokonaan englanniksi. Sen oppii kun on pakko oppia. Jo ekana vuonna tuli vastaan esseen kirjoittaminen englanniksi. Oli mulla ensin sokki siitä, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan. Hyvä essee tuli.

Saat sen kuulostamaan siltä, että tuo olisi jotenkin tosi hieno asia? Miksi vihaat omaa kieltä ja kulttuuriasi noin paljon?

Se, että osaa vieraita kieliä, ei tarkoita sitä, etteikö arvostaisi omaa kieltään. Pikemminkin päinvastoin: mitä enemmän vieraita kieliä ihminen osaa ja mitä korkeammalla tasolla, sitä enemmän hän alkaa arvostaa oman äidinkielen ilmaisuvoimaa.

Suomi ei ole enää samanlainen saareke kuin joskus kylmän sodan aikaan, vaan Suomi on sanan jokaisessa merkityksessä kansainvälisessä kilpailussa mukana. Se ei ole yksinomaan hyvä asia, tietenkään. Mutta myös tieteessä ja tutkimuksessa, sekä tuoreimpaan tutkimukseen perustuvassa korkeimmassa opetuksessa (yliopisto-opetuksessa) on erilaisia kansainvälisiä kriteereitä, joiden perusteella tasoa arvioidaan.

Oma ongelmansa on englannin ylivalta, joka on koko suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksen kaikilla tasoilla jyrännyt kaikkien muiden kielten yli ja ohi. Jos edes suomalaiset osaisivat englantia niin hyvin, että se kielitaidon korkea taso jotenkin kompensoisi sitä, että ei ole peruskoulussa ja lukiossa käytetty aikaa vaikkapa perinteisten saksan ja ranskan opiskeluun, sen voisi ymmärtää. Mutta kun ei. Sitä kertoo jo ap:n ihmettely, miten yliopisto-opiskelijat osaavat niin hyvin englantia.

Pitkän englannin lukeneena ja kirjoittaneena, ja koulussa (pk ja lukio) saksan, ranskan ja keskipitkästä pitkään ruotsiin vaihtaneena, voin todeta, että harrastuneisuus ja kiinnostus englannin kielen opiskelua  kohtaan teini-ikäisenä avitti huomattavasti sen ensimmäisen englanninkielisen tenttikirjan lukua (yli 400 sivua, opintojen 2. kuukaudella, eli lukiosta muutama kuukausi aiemmin valmistuneena 18-vuotiaana). Ei siinä auttanut itkeä vaan ottaa kirja käteen ja lukea. Onneksi oli valittu suht. helppolukuinen kirja perusopintojen alkuun. Englanninkielisten luentojen seuraaminen helpotti seuraavia luku-urakoita. 

Omasta oppimisesta ja osaamisesta täytyy kantaa vastuu, ja jos päämääränä on yliopisto-opiskelu, englannin kieleen kannattaa alkaa panostaa niin aikaisin kuin vain voi. Tämä vinkkinä kaikille lasten ja teinien vanhemmille.

Vähän jäin vielä odottamaan niitä yhteiskunnan pakkoengnallistamisen hyviä puolia lueteltuna? Ketään kun ei ne englanniksi kirjoitetut kandit ja gradut kiinnosta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Väitöskirjan ymmärrän jos sen englanniksi tekee. Ylen tämän päivän uutisessa kun puhuttiin noista eng. kielisistä kandeista ja graduista, niin pisti vähän huvittamaan mitkä narsistisuushäiriöt pitää olla, jos oman gradun näkee noin merkittävänä "tieteellisenä" julkaisuna, että pitää englanniksi vääntää :D

Hm, en itse kannata yhteiskunnan pakkoenglannistamista lainkaan. Näen sen pikemminkin oireena siitä, että Suomessa ei enää arvosteta eikä koulussa opiskella muita vieraita kieliä, ja että toisaalta kuvitellaan että se lukioenglanti (vaikka kuinka olisi ällä) riittäisi esim. viestinnän tehtäviin englanniksi. (Mietin "Mall of Tripla"-esimerkkiä.) Ylen uutista en ole vielä lukenut, enkä kannata sitä, että väen väkisin pitää kirjoittaa kandi tai gradu englanniksi, jos siihen ei ole jotain perusteltua tai yksilöllistä syytä. Joillekuille se syy voi olla se, että haluaa osoittaa englanninkielen taitonsa (ja myös kehittää englannintaitoaan), ja kyllä gradun kirjoittaminen englanniksi on jonkinasteinen osoitus kielitaidosta. Ehkä joku ei-tutkijanuralle haluava kokee saavansa siitä jotain etua kilpailtaessa työpaikoista. Lisäksi kuvittelisin, että esim. insinööritieteissä pitää pystyä kommunikoimaan englanniksi sekä kirjallisesti että suullisesti (monikansalliset tiimit), ja että se diplomityön tekeminen - vaikka ei suurta tiedettä olisikaan - vieraalla kielellä osoittaa kielen hallinnan riittävän korkealla tasolla.

Ja jos taas mietin vaikkapa biologian lukio-opettajaksi tähtäävää ihmistä, niin sillä saralla tapahtuu tieteessä ja tutkimuksessa niin paljon koko ajan, että ollakseen hyvä opettaja pitää pystyä seuraamaan tutkimusta ja tarvittaessa osata lukea niitä tutkimuksia englanniksi, jotta pystyy itse arvioimaan niiden luotettavuutta. En tiedä, onko noin, vai kuvittelenko vain ihannetilanteen.

Tämän keskustelun myötä mietin sitä, että itselläni on ollut 90-luvulla useampia lisensiaatintyön suorittaneita eri aineiden kouluopettajana. Sillä on ehkä ollut vaikutusta. Olen myös kuullut, että ainakin aikoinaan Helsingin parhaimmissa lukioissa oli tohtorin tutkinnon suorittaneita aineenopettajina. Eipä sitten ihme, jos suurin osa noiden lukioiden oppilaista jatkoi yliopistoon.

Jos taas on joku "perusmaisteri" joka haluaa vaan aineenopettajaksi ja ne maisterinpaperit on vaan välttämätön paha, niin eihän tuollainen ihminen ole akateeminen sanan varsinaisessa merkityksessä ollenkaan. Sääliksi käy hänen oppilaitaan, etenkin niitä, joilla itsellään olisi rahkeita paljon enempäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Pyydetään esimerkkejä sanoista, jotka eivät käännyt hyvin englanniksi ja sitten vastaus on "tuolle on monta mahdollista käännöstä". :D

Hempeä voi olla väri, puhetapa, ehkä jopa luonne. Suomessa tälle on vain yksi sana, esim. englannissa merkitys on jakaantuneempi, eli samalle asialle käytetään eri asiayhteydessä eri sanoja. Tätähän tässä on selitelty jo pitemmän aikaa.

Sori, että menee ohi aiheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Pyydetään esimerkkejä sanoista, jotka eivät käännyt hyvin englanniksi ja sitten vastaus on "tuolle on monta mahdollista käännöstä". :D

Hempeä voi olla väri, puhetapa, ehkä jopa luonne. Suomessa tälle on vain yksi sana, esim. englannissa merkitys on jakaantuneempi, eli samalle asialle käytetään eri asiayhteydessä eri sanoja. Tätähän tässä on selitelty jo pitemmän aikaa.

Sori, että menee ohi aiheen.

Taidat sekoittaa sanat hempeä ja lempeä. Hempeä ei kuvaa luonnetta. Puhetavassa käytettäisiin sanaa hempeily, mikä taasen on eri asia kuin hempeä. Ja eikös tuo sinun selostuksesi niemenomaan vahvista sen pointin, että suomi on ilmaisultaan rikkaampi kieli. Ei tarvita miljoonia sanoja kertomaan asiaa, kun yhteen sanaan mahtuu niin paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa, lain mukaan englannin opiskelu ei ole missään vaihessa pakollista!

Mutta pakkoruotsia on lain mukaan opiskeltava pakolla jokaisella kouluasteella ala-asteella yliopistoon saakka.

Ei ajattelua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa oppii pakosti sujuvan englannin, kun siellä laitetaan lukemaan englanninkielisiä kirjoja ja englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä alusta asti. Usein tenttimateriaali on kokonaan englanniksi. Sen oppii kun on pakko oppia. Jo ekana vuonna tuli vastaan esseen kirjoittaminen englanniksi. Oli mulla ensin sokki siitä, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan. Hyvä essee tuli.

Saat sen kuulostamaan siltä, että tuo olisi jotenkin tosi hieno asia? Miksi vihaat omaa kieltä ja kulttuuriasi noin paljon?

Se, että osaa vieraita kieliä, ei tarkoita sitä, etteikö arvostaisi omaa kieltään. Pikemminkin päinvastoin: mitä enemmän vieraita kieliä ihminen osaa ja mitä korkeammalla tasolla, sitä enemmän hän alkaa arvostaa oman äidinkielen ilmaisuvoimaa.

Suomi ei ole enää samanlainen saareke kuin joskus kylmän sodan aikaan, vaan Suomi on sanan jokaisessa merkityksessä kansainvälisessä kilpailussa mukana. Se ei ole yksinomaan hyvä asia, tietenkään. Mutta myös tieteessä ja tutkimuksessa, sekä tuoreimpaan tutkimukseen perustuvassa korkeimmassa opetuksessa (yliopisto-opetuksessa) on erilaisia kansainvälisiä kriteereitä, joiden perusteella tasoa arvioidaan.

Oma ongelmansa on englannin ylivalta, joka on koko suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksen kaikilla tasoilla jyrännyt kaikkien muiden kielten yli ja ohi. Jos edes suomalaiset osaisivat englantia niin hyvin, että se kielitaidon korkea taso jotenkin kompensoisi sitä, että ei ole peruskoulussa ja lukiossa käytetty aikaa vaikkapa perinteisten saksan ja ranskan opiskeluun, sen voisi ymmärtää. Mutta kun ei. Sitä kertoo jo ap:n ihmettely, miten yliopisto-opiskelijat osaavat niin hyvin englantia.

Pitkän englannin lukeneena ja kirjoittaneena, ja koulussa (pk ja lukio) saksan, ranskan ja keskipitkästä pitkään ruotsiin vaihtaneena, voin todeta, että harrastuneisuus ja kiinnostus englannin kielen opiskelua  kohtaan teini-ikäisenä avitti huomattavasti sen ensimmäisen englanninkielisen tenttikirjan lukua (yli 400 sivua, opintojen 2. kuukaudella, eli lukiosta muutama kuukausi aiemmin valmistuneena 18-vuotiaana). Ei siinä auttanut itkeä vaan ottaa kirja käteen ja lukea. Onneksi oli valittu suht. helppolukuinen kirja perusopintojen alkuun. Englanninkielisten luentojen seuraaminen helpotti seuraavia luku-urakoita. 

Omasta oppimisesta ja osaamisesta täytyy kantaa vastuu, ja jos päämääränä on yliopisto-opiskelu, englannin kieleen kannattaa alkaa panostaa niin aikaisin kuin vain voi. Tämä vinkkinä kaikille lasten ja teinien vanhemmille.

Vähän jäin vielä odottamaan niitä yhteiskunnan pakkoengnallistamisen hyviä puolia lueteltuna? Ketään kun ei ne englanniksi kirjoitetut kandit ja gradut kiinnosta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Väitöskirjan ymmärrän jos sen englanniksi tekee. Ylen tämän päivän uutisessa kun puhuttiin noista eng. kielisistä kandeista ja graduista, niin pisti vähän huvittamaan mitkä narsistisuushäiriöt pitää olla, jos oman gradun näkee noin merkittävänä "tieteellisenä" julkaisuna, että pitää englanniksi vääntää :D

Hm, en itse kannata yhteiskunnan pakkoenglannistamista lainkaan. Näen sen pikemminkin oireena siitä, että Suomessa ei enää arvosteta eikä koulussa opiskella muita vieraita kieliä, ja että toisaalta kuvitellaan että se lukioenglanti (vaikka kuinka olisi ällä) riittäisi esim. viestinnän tehtäviin englanniksi. (Mietin "Mall of Tripla"-esimerkkiä.) Ylen uutista en ole vielä lukenut, enkä kannata sitä, että väen väkisin pitää kirjoittaa kandi tai gradu englanniksi, jos siihen ei ole jotain perusteltua tai yksilöllistä syytä. Joillekuille se syy voi olla se, että haluaa osoittaa englanninkielen taitonsa (ja myös kehittää englannintaitoaan), ja kyllä gradun kirjoittaminen englanniksi on jonkinasteinen osoitus kielitaidosta. Ehkä joku ei-tutkijanuralle haluava kokee saavansa siitä jotain etua kilpailtaessa työpaikoista. Lisäksi kuvittelisin, että esim. insinööritieteissä pitää pystyä kommunikoimaan englanniksi sekä kirjallisesti että suullisesti (monikansalliset tiimit), ja että se diplomityön tekeminen - vaikka ei suurta tiedettä olisikaan - vieraalla kielellä osoittaa kielen hallinnan riittävän korkealla tasolla.

Ja jos taas mietin vaikkapa biologian lukio-opettajaksi tähtäävää ihmistä, niin sillä saralla tapahtuu tieteessä ja tutkimuksessa niin paljon koko ajan, että ollakseen hyvä opettaja pitää pystyä seuraamaan tutkimusta ja tarvittaessa osata lukea niitä tutkimuksia englanniksi, jotta pystyy itse arvioimaan niiden luotettavuutta. En tiedä, onko noin, vai kuvittelenko vain ihannetilanteen.

Tämän keskustelun myötä mietin sitä, että itselläni on ollut 90-luvulla useampia lisensiaatintyön suorittaneita eri aineiden kouluopettajana. Sillä on ehkä ollut vaikutusta. Olen myös kuullut, että ainakin aikoinaan Helsingin parhaimmissa lukioissa oli tohtorin tutkinnon suorittaneita aineenopettajina. Eipä sitten ihme, jos suurin osa noiden lukioiden oppilaista jatkoi yliopistoon.

Jos taas on joku "perusmaisteri" joka haluaa vaan aineenopettajaksi ja ne maisterinpaperit on vaan välttämätön paha, niin eihän tuollainen ihminen ole akateeminen sanan varsinaisessa merkityksessä ollenkaan. Sääliksi käy hänen oppilaitaan, etenkin niitä, joilla itsellään olisi rahkeita paljon enempäänkin.

Hienosti tiivistetty, mitä suomen kielen sana ylimielisyys tarkoittaa käytännössä. Hyvää työtä, akateemikko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Pyydetään esimerkkejä sanoista, jotka eivät käännyt hyvin englanniksi ja sitten vastaus on "tuolle on monta mahdollista käännöstä". :D

Niin. Yksittäiset sanat kääntyvät kyllä hyvin englanniksi edellyttäen että lauseyhteys ja siten sanan haettava merkitys on selvillä.

Eli jos suomessa vaikkapa sana "lasku" voi tarkoittaa sitä kirjettä joka tipahtaa postilaatikosta, tai sitä paperia jonka tarjoilija lykkää käteen ravintola-aterian päätteeksi, tai sitä aktiviteettia kun liu'ut mäen päältä alas, tai sitä olotilaa jonka saat seuraavana päivänä piristeiden käytön jälkeen, niin miten ihmeessä voisi edes odottaa suoraviivaista kääntämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Pyydetään esimerkkejä sanoista, jotka eivät käännyt hyvin englanniksi ja sitten vastaus on "tuolle on monta mahdollista käännöstä". :D

Hempeä voi olla väri, puhetapa, ehkä jopa luonne. Suomessa tälle on vain yksi sana, esim. englannissa merkitys on jakaantuneempi, eli samalle asialle käytetään eri asiayhteydessä eri sanoja. Tätähän tässä on selitelty jo pitemmän aikaa.

Sori, että menee ohi aiheen.

Taidat sekoittaa sanat hempeä ja lempeä. Hempeä ei kuvaa luonnetta. Puhetavassa käytettäisiin sanaa hempeily, mikä taasen on eri asia kuin hempeä. Ja eikös tuo sinun selostuksesi niemenomaan vahvista sen pointin, että suomi on ilmaisultaan rikkaampi kieli. Ei tarvita miljoonia sanoja kertomaan asiaa, kun yhteen sanaan mahtuu niin paljon. 

Perinteisesti ajatellaan niin, että ilmaisun rikkautta on juuri se, että ilmiöille on tarkat nimet. Eli että yhdellä sanalla ei pärjää kaikissa asiayhteyksissä. Itse pidän suomen kielen vahvuutena juuri sen vähäistä sanamäärää ja toisaalta hyvin selkeää morfologiaa (muoto-oppi suomeksi, mutta sanaa harvoin käytetään), jonka ansiosta ei tarvitse opetella kovin tarkkaa kielenkäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?