Miten yliopisto opiskelijat osaavat niin hyvin englantia?

Kaikein huonoin tilanne meillä on jos osaamme kahta kieltä, kumpaakaan ei ihan tarpeeksi hyvin. Koska emme voi koskaan osata englantia yhtä hyvin kuin natiivit, koska emme asu englanninkielisessä ympäristössä, kannattaisi panostaa Suomen kieleen. Muuten ilmaisumme kärsii pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa oppii pakosti sujuvan englannin, kun siellä laitetaan lukemaan englanninkielisiä kirjoja ja englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä alusta asti. Usein tenttimateriaali on kokonaan englanniksi. Sen oppii kun on pakko oppia. Jo ekana vuonna tuli vastaan esseen kirjoittaminen englanniksi. Oli mulla ensin sokki siitä, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan. Hyvä essee tuli.

Riippuu täysin alasta. Ei kaikilla aloilla kirjoiteta mitään englanniksi. 

Sano YKSIKIN ala missä ei kirjoiteta MITÄÄN englanniksi. Et tasan löydä sellaista.

Olen eri, mutta valmistuin pääaineenani musiikkitiede enkä kirjoittanut koskaan mitään englanniksi. Gradun abstraktin kirjoitti kaverini. 

Ja väität että musiikkitieteessä EI ole kirjoitettu YHTÄÄN tutkimusta tai tutkimuksen tiivistelmää englanniksi?

En väitä. Väitän, että sinä et ymmärrä, mistä tässä puhutaan. Puhe on opiskelusta, ei tutkimuksen tekemisestä. 

Korkeimpaan opetukseen (yliopisto-opiskelu) kuuluu perehtyminen oman oppiaineen historiaan, teorioihin ja filosofiaan. Hyvin erikoista - ja liian helpoksi on tehty opettajakunnan taholta - jos viimeistään noissa aiheissa ei ole laisinkaan vieraskielistä materiaalia luettavana opiskelijoilla.

Lisäksi on huomioitava, että ilman yliopisto-opintoja kenestäkään ei voi tulla ammattitutkijaa. Mikään muu taho ei kouluta tutkijoita kuin yliopisto. Maisterintutkinnon suorittaneella on lähtökohtaisesti valmiudet tutkijakoulutukseen, ja tästäkään syystä ei ole perusteltua erotella opiskelua ja tutkimuksen tekemistä toisistaan. Aineopintovaiheessa (proseminaari, nykyisin kandityö) jo harjoitellaan tutkimuksen tekemistä, opitaan, mitä tarkoittaa metodologia ja miten teorioita sovelletaan (jos on relevanttia). Maisterintutkielma (pro gradu) on jo itsenäisesti tehty pieni tutkimus. Joskus hyvästä gradusta kirjoitetaan tutkimusartikkeli, joka julkaistaan, ja moni väitöskirjatutkija jatkaa graduaiheestaan.

Lisäksi sen korkeimman eli yliopisto-opetuksen täytyy perustua lainkin nojalla tuoreimpaan tutkimukseen. Eli yliopistoissa tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat. Se erottaa yliopiston esimerkiksi ammattikorkeakoulusta.

Näin ollen kaikki "opetuksen" ja "opiskelun" erottaminen "tutkimuksen tekemisestä" yliopistosta puhuttaessa on täysin keinotekoista. Historiallisesti ja lainsäädännöllisesti sekä myös tieteen sisäisen logiikan mukaisesti ne kulkevat täysin käsi kädessä.

Yliopistolla pitkään eri rooleissa olleena huomaan, että olen päässyt erkaantumaan muusta yhteiskunnasta sen verran, että minulle tulee yllätyksenä se, miten nämä itsestäänselvyydet eivät olekaan kaikkien kansalaisten tietoisuudessa lainkaan selviä.

Harmi, että sitä et kuitenkaan vielä ole hahmottanut, että suurin yliopisto-opiskelijoista ei tähtää tutkijan uralle. Silloin ei ole niin justiinsa, jos ei ihan kaikkia kiemuroita tule tutkailleeksi, vaan suorittaa vain tutkinnon pois alta. 

t. eri

Jep, olet oikeassa. Se missä seurassa viettää aikaansa, vähän vääristää kuvaa. Kuitenkin se opetus on yliopistossa samaa sekä niille, jotka hakevat tutkijankoulutusta että niille, jotka "vaan suorittaa vain tutkinnon pois alta". Lisäksi maisterintutkinnon alalta kuin alalta suorittaneiden tulee osata tutkimuksenteon perusteet, jos ei muusta niin siitä syystä, että osaavat arvioida vaikkapa työssä eteen tulevien tutkimusten luotettavuutta. Tai vaikka Hesarissa uutisoitua tutkimusta. Muutenhan yliopistolla ja ammattikorkeakoululla ei olisi mitään eroa.

Eikös tämän keskustelun aiheena ollut englannin kielen taito? Käsittääkseni tiedettä voi tehdä myös ihan kotimaisellakin kielellä. Ja tehdäänkin paljon. 

Toki, mutta kuten aiemmin on nostettu esiin, myös suomea ja Suomea koskevaa tutkimusta pitäisi osata kirjoittaa myös englanniksi ja että tieteen tämänhetkisen kansainvälisyyden muodon vuoksi opiskelijoiden pitäisi oppialasta riippumatta kyetä lukemaan tarvittaessa englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta.

Se, miksi keskustelu lähti sivuraiteille, johtui siitä väärinkäsityksestä, että yliopistossa opiskelu ja tutkimuksen tekeminen olisivat jotenkin eri asia.

Miksi pitäisi, jos ei tähtää tutkijaksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Juuri toisin päin. Suomessa on id ioottivarma morfologia, joka auttaa perustasolla paljon. Puhuttaessa asiayhteyteen sopivista eksakteista termeistä, englanti on aivan eri luokkaa. Sieltä löytyy oikeasti oikea sana kymmeneen eri asiayhteyteen, joissa suomessa joutuu käyttämään yhtä sanaa ja toivomaan parasta.

Kirjoituksestasi suorastaan paistaa, ettet osaa suomea kovinkaan kummoisesti. Käytät termejä, joille olisi vallan pätevät suomenkielisetkin vastineet. Eksakti=tarkka noin esimerkiksi. Kai tuo sitten jossain piireissä on hienomman kuuloista, kun viljelee englannista lainattuja sanoja sen sijaan, että puhuisi ihan vain suomea. 

Voi sentään, on se kamalaa.

Kuten sanottu, yliopistossa kyllä pärjää, vaikkei osaisi kuin perusenglannin. Suomen kielen osaaminenkaan ei ole mitenkään pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikein huonoin tilanne meillä on jos osaamme kahta kieltä, kumpaakaan ei ihan tarpeeksi hyvin. Koska emme voi koskaan osata englantia yhtä hyvin kuin natiivit, koska emme asu englanninkielisessä ympäristössä, kannattaisi panostaa Suomen kieleen. Muuten ilmaisumme kärsii pahasti.

Niin kannattaisi. Edes sen verran, että tietää kielten nimien alkavan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella. Tässäkin näkyy valitettavan paljon se, että yritetään liikaa syrjäyttää englannilla omaa äidinkieltä ja tuloksena on vain ja ainoastaan kielipuolisuus molemmissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Juuri toisin päin. Suomessa on id ioottivarma morfologia, joka auttaa perustasolla paljon. Puhuttaessa asiayhteyteen sopivista eksakteista termeistä, englanti on aivan eri luokkaa. Sieltä löytyy oikeasti oikea sana kymmeneen eri asiayhteyteen, joissa suomessa joutuu käyttämään yhtä sanaa ja toivomaan parasta.

Kirjoituksestasi suorastaan paistaa, ettet osaa suomea kovinkaan kummoisesti. Käytät termejä, joille olisi vallan pätevät suomenkielisetkin vastineet. Eksakti=tarkka noin esimerkiksi. Kai tuo sitten jossain piireissä on hienomman kuuloista, kun viljelee englannista lainattuja sanoja sen sijaan, että puhuisi ihan vain suomea. 

Voi sentään, on se kamalaa.

Kuten sanottu, yliopistossa kyllä pärjää, vaikkei osaisi kuin perusenglannin. Suomen kielen osaaminenkaan ei ole mitenkään pakollista.

Taisi osua, kun meni noin isosti tunteisiin ja vaihdoit puheenaihettakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Ääliö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Ääliö.

Upea vasta-argumentti! Suorastaan älyllinen riemuvoitto. Miten osasit noin taidokkaasti? :D

Vierailija kirjoitti:

Kaikein huonoin tilanne meillä on jos osaamme kahta kieltä, kumpaakaan ei ihan tarpeeksi hyvin. Koska emme voi koskaan osata englantia yhtä hyvin kuin natiivit, koska emme asu englanninkielisessä ympäristössä, kannattaisi panostaa Suomen kieleen. Muuten ilmaisumme kärsii pahasti.

Opettelehan sinäkin nyt kirjoittamaan suomen kieltä oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikein huonoin tilanne meillä on jos osaamme kahta kieltä, kumpaakaan ei ihan tarpeeksi hyvin. Koska emme voi koskaan osata englantia yhtä hyvin kuin natiivit, koska emme asu englanninkielisessä ympäristössä, kannattaisi panostaa Suomen kieleen. Muuten ilmaisumme kärsii pahasti.

Niin kannattaisi. Edes sen verran, että tietää kielten nimien alkavan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella. Tässäkin näkyy valitettavan paljon se, että yritetään liikaa syrjäyttää englannilla omaa äidinkieltä ja tuloksena on vain ja ainoastaan kielipuolisuus molemmissa. 

Älä viitsi olla Lapsellinen ja Saivarrella. Huoh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikein huonoin tilanne meillä on jos osaamme kahta kieltä, kumpaakaan ei ihan tarpeeksi hyvin. Koska emme voi koskaan osata englantia yhtä hyvin kuin natiivit, koska emme asu englanninkielisessä ympäristössä, kannattaisi panostaa Suomen kieleen. Muuten ilmaisumme kärsii pahasti.

Niin kannattaisi. Edes sen verran, että tietää kielten nimien alkavan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella. Tässäkin näkyy valitettavan paljon se, että yritetään liikaa syrjäyttää englannilla omaa äidinkieltä ja tuloksena on vain ja ainoastaan kielipuolisuus molemmissa. 

Älä viitsi olla Lapsellinen ja Saivarrella. Huoh...

Ei tuossa kukaan saivarrellut. Sinä itse paasasit suomen kieleen panostamisesta, joten ei pidä vetää hernettä nenään, jos virheeseesi puututaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät tietenkään osaa, riippuu alasta. Eräs suomen kielen opettaja HY:sta pääsi proffaksi kasvatustieteelliseen/käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan ja puhuu todellakin pelkkää tankeroenglantia.

Jep, kun korona-aikana osallistuin moniin yliopiston etätilaisuuksiin, tunsin kotipöydän äärestä kamalaa häpeää sen vuoksi, miten paljon yliopiston johdossa on ihmisiä, jotka eivät osaa puhua englantia. Sekä lauserakenteet että ääntämys aivan hirveitä. (Jos joku kysyy, niin yliopistolla on paljon ulkomaalaisia töissä, mistä syystä yleiset infotilaisuudet pidetään lähes aina englanniksi.) Hallintopuolen ihmisillä oli huomattavasti parempi kielen taju ja ääntäminen.

Tämän kokemuksen jälkeen olen aina antanut kehuja suomalaiselle, joka puhuu hyvää, selkeää ja kaunista englantia, sekä yliopistolla että muualla.

Olin jotenkin pitänyt itsestäänselvyytenä, että yliopisto-ihmiset osaavat englantia, mutta ei se niin ole. Itse olen opiskellut aikoinaan perusopinnot englantilaisesta filologiasta, ja ehkä osin siitä syystä kuulen myös oman ääntämykseni virheet ja kärsin niistä. Yleensä vaatii 2-3 päivää englanninkielisessä ympäristössä olemista, että saan ääntämykseni kuntoon. Toisaalta jos olen ympäristössä, jossa puhutaan englantia mutta muut puhujat ovat itseäni huonompia ei-natiiveja, se laskee myös oman puheeni tasoa.

Ehkä ei kannattaisi kiinnittää ihan niin paljon huomiota ääntämiseen. Viestin välittämiseen kun riittää loppupeleissä se, että kuulija ymmärtää mitä yrität sanoa. Itseasiassa natiivit pitävät erilaisia aksentteja rikkautena eikä asiana jota pitäisi yrittää peitellä.

Niin, jokaisella natiivipuhujalla kun on aksentti.

Britit ovat tässä varmaan veemäisimpiä, kun yhteiskunnallinen nokkimisjärjestys perustuu pitkälti aksenttiin tai aksentti on sen ilmentymä.

Britannian eri aksentit ovat enemmänkin paikallisia murteita eivätkä välttämättä liity yhteiskunnalliseen asemaan kuten Scouse (Liverpool), Geordie (Newcastle), Brummie (Birmingham) tai skottienglanti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa vihataan suomen kieltä ja suomalaisuutta

Mielenkiintoista. Miksi siellä sitten on suomen kielen laitos erikseen?

Mitä se auttaa kun 99% muusta opetuksesta ja tutkimuksesta on englanniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa vihataan suomen kieltä ja suomalaisuutta

Mielenkiintoista. Miksi siellä sitten on suomen kielen laitos erikseen?

Mitä se auttaa kun 99% muusta opetuksesta ja tutkimuksesta on englanniksi?

Tuohan nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. Yhä edelleen suurin osa yliopisto-opetuksesta on Suomessa suomeksi. Taitaa olla jopa lakiin kirjattu, että etenkin yleisimmillä aloilla pitää opetus tarjota suomeksi. Itselleni ei tule mieleen äkkiseltään yhtään alaa, jolla missään päin Suomea ei saa yhtään kurssia käytyä suomeksi. Puhumme nyt luonnollisesti vain Suomessa tarjolla olevista aloista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Hempeälle on monta mahdollista käännöstä, voihan sana tarkoittaa suomessakin monta eri asiaa. Minusta lovey-dovey on kiva sana.

Niin eli tuli hyvin todistettua, että suomen kielen sanoja ei tuosta vain saa englanniksi ilmaistua yhdellä sanalla. Minusta hempeä on suomessa hyvinkin yksiselitteinen sana. Lovey-dovey taasen ei kuulosta sanalta, vaan kahden sanan yhdistelmältä, joka tuskin on kirjakieltä niin kuin hempeä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Et osaa kunnolla suomea, jos et osaa kirjoittaa ilman monitulkintaisia selittelyjä. Suomen kieli on rikas kieli. Paljon rikkaampi ja sävykkäämpi kuin englanti. 

Ei pidä paikkaansa. Tietenkin jos englanti on tieteen kieli, Suomi vähitellen rapautuu niin, että uusimmista tieteellisistä käsitteistä ei enää tehdä Suomen kielisiä vastineita. Muuten tuo sanojen määrä analyysi ei pidä paikkaansa. Kaikkien kielten puhujat osaavat suurin piirtein saman määrän oman kielensä sanoja, muistaakseni 20 000-30 000, kukaan ei todellakaan osaa miljoonaa sanaa, eikä Suomen kielellä ajattelu ole yhtään vaikeampaa kuin englanniksikaan.

Jotenkin tämän viestin sisältö olisi uskottavampi, jos teksti ei olisi täynnä yksinkertaisia kirjoitusvirheitä. Eli kielten osaaminen alkaa äidinkielestä. Monesti oman äidinkielensä erinomaisesti hallitsevat kielenkäyttäjät osaavat keskimääräistä paremmin myös vieraita kieliä.

No voi anteeksi, etten jaksa välittää kirjoitusvirheistä vauva.fille kirjoittaessani. Olen lukenut englantia pääaineenani yliopistossa ja sen lisäksi ranskaa, venäjää, espanjaa, ruotsia ja,saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa oppii pakosti sujuvan englannin, kun siellä laitetaan lukemaan englanninkielisiä kirjoja ja englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä alusta asti. Usein tenttimateriaali on kokonaan englanniksi. Sen oppii kun on pakko oppia. Jo ekana vuonna tuli vastaan esseen kirjoittaminen englanniksi. Oli mulla ensin sokki siitä, mutta kyllä se siitä lähti sujumaan. Hyvä essee tuli.

Saat sen kuulostamaan siltä, että tuo olisi jotenkin tosi hieno asia? Miksi vihaat omaa kieltä ja kulttuuriasi noin paljon?

Se, että osaa vieraita kieliä, ei tarkoita sitä, etteikö arvostaisi omaa kieltään. Pikemminkin päinvastoin: mitä enemmän vieraita kieliä ihminen osaa ja mitä korkeammalla tasolla, sitä enemmän hän alkaa arvostaa oman äidinkielen ilmaisuvoimaa.

Suomi ei ole enää samanlainen saareke kuin joskus kylmän sodan aikaan, vaan Suomi on sanan jokaisessa merkityksessä kansainvälisessä kilpailussa mukana. Se ei ole yksinomaan hyvä asia, tietenkään. Mutta myös tieteessä ja tutkimuksessa, sekä tuoreimpaan tutkimukseen perustuvassa korkeimmassa opetuksessa (yliopisto-opetuksessa) on erilaisia kansainvälisiä kriteereitä, joiden perusteella tasoa arvioidaan.

Oma ongelmansa on englannin ylivalta, joka on koko suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksen kaikilla tasoilla jyrännyt kaikkien muiden kielten yli ja ohi. Jos edes suomalaiset osaisivat englantia niin hyvin, että se kielitaidon korkea taso jotenkin kompensoisi sitä, että ei ole peruskoulussa ja lukiossa käytetty aikaa vaikkapa perinteisten saksan ja ranskan opiskeluun, sen voisi ymmärtää. Mutta kun ei. Sitä kertoo jo ap:n ihmettely, miten yliopisto-opiskelijat osaavat niin hyvin englantia.

Pitkän englannin lukeneena ja kirjoittaneena, ja koulussa (pk ja lukio) saksan, ranskan ja keskipitkästä pitkään ruotsiin vaihtaneena, voin todeta, että harrastuneisuus ja kiinnostus englannin kielen opiskelua  kohtaan teini-ikäisenä avitti huomattavasti sen ensimmäisen englanninkielisen tenttikirjan lukua (yli 400 sivua, opintojen 2. kuukaudella, eli lukiosta muutama kuukausi aiemmin valmistuneena 18-vuotiaana). Ei siinä auttanut itkeä vaan ottaa kirja käteen ja lukea. Onneksi oli valittu suht. helppolukuinen kirja perusopintojen alkuun. Englanninkielisten luentojen seuraaminen helpotti seuraavia luku-urakoita. 

Omasta oppimisesta ja osaamisesta täytyy kantaa vastuu, ja jos päämääränä on yliopisto-opiskelu, englannin kieleen kannattaa alkaa panostaa niin aikaisin kuin vain voi. Tämä vinkkinä kaikille lasten ja teinien vanhemmille.

Vähän jäin vielä odottamaan niitä yhteiskunnan pakkoengnallistamisen hyviä puolia lueteltuna? Ketään kun ei ne englanniksi kirjoitetut kandit ja gradut kiinnosta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Väitöskirjan ymmärrän jos sen englanniksi tekee. Ylen tämän päivän uutisessa kun puhuttiin noista eng. kielisistä kandeista ja graduista, niin pisti vähän huvittamaan mitkä narsistisuushäiriöt pitää olla, jos oman gradun näkee noin merkittävänä "tieteellisenä" julkaisuna, että pitää englanniksi vääntää :D