Miten yliopisto opiskelijat osaavat niin hyvin englantia?

Riippu tosiaan varmaan paljon alasta. Arvostetuimmat lehdet, joissa julkaistaan tutkimuksia, ovat yleensä jenkki- tai brittilehtiä. Uusin tutkimusmateriaali on yleensä englanniksi. Ei meillä varmaan edes käännetä tutkimuksia, vaan pitää olla suomalainen taho, joka haluaa kirjoittaa artikkelin tai tutkimuksen aiheesta suomeksi. Minä kirjoitin graduni englanniksi, koska toimeksiantajayritys sitä halusi. Työelämässä vaikea välttyä englannilta. Kaikki työpaikat, missä olen ollut valmistuttuani, ovat olleet globaaleja yrityksiä. Näissä työkieli on englanti, ohjeet englanniksi, palaverit englanniksi, materiaali ulkopuolisille englanniksi, kollegat ei-suomalaisia, johtajat ei-suomalaisia, kirjanpitäjätkään ei olleet suomalaisia.

Nykyään sujuva englanti on jo minimivaatimus, ei mikään erityinen taito. Ei toki päde kaikkiin ammatteihin, mutta kauppatieteitä lukeneena kyllä. Samoin teknologia-alat, EU-liitännäiset virat/duunit, ihmisoikeusjuristit, dippainssit jne törmäävät tähän. Varmasti moni muukin.

Kaveri opiskelee sossuksi, niin sielläkin uusimmat tutkimukset englanniksi. Meillähän koulutettaisiin porukkaa vanhentuneilla tiedoilla, jos pitäisi odottaa suomen kielistä materiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Höyry on eri asia kuin löyly, vaikka löyly voikin olla myös höyryä. Tarjeta taasen on verbi, joka kuvaa sitä, että kylmästä huolimatta pärjää. Joskus sitä käytetään myös vitsailu mielessä kun ollaan vaikka lomalla ja on +30 siinä missä Suomessa on -30. Sitten laitetaan kavereille kuvia lomalta "Kyllä tarkenee". Riittävän lämmin ei ehkä ihan tavoita sanan kokonaismerkitystä, vaikka osuu aika lähelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Höyry on eri asia kuin löyly, vaikka löyly voikin olla myös höyryä. Tarjeta taasen on verbi, joka kuvaa sitä, että kylmästä huolimatta pärjää. Joskus sitä käytetään myös vitsailu mielessä kun ollaan vaikka lomalla ja on +30 siinä missä Suomessa on -30. Sitten laitetaan kavereille kuvia lomalta "Kyllä tarkenee". Riittävän lämmin ei ehkä ihan tavoita sanan kokonaismerkitystä, vaikka osuu aika lähelle. 

Silloin se olisi varmaan 'coping with the cold'. Englannissa Geordiet ovat kuuluisia kylmänsietokyvystään, vrt.

Olisikohan syynä se, että nykyään opiskellaan paljon englanniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Jos keskustelun taso on sitä, että pyrkii alentamaan muita korostamalla omaa erinomaisuuttaan, ei kannata osallistua lainkaan keskusteluun. On nimittäin kovin lapsellista tuollainen tapa puhua aikuisille ihmisille, joita olettavasti kaikki olemme. Varsinkaan, kun et näy itsekään ymmärtävän, että löyly tarkoittaa muutakin kuin sitä höyryä. Kielessä kun on muutkin kuin se konkreettinen taso. 

Bee tarkoittaa talkoita, Eli sanakirjamerkitys on a meeting for communal work. Voisi olla vaikka gardening bee, guuglasin äkkiä ja ensimmäinen osuma oli tällainen.

https://www.mmcc.org.nz/new-events/2019/5/26/community-gardening-bee-1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Kyllä me Suomessakin saunassa heitämme vettä kiukaalle, mutta "heittää löylyä" kuvaa sitä toimintaa paremmin, koska sauna on suomalainen ilmiö ja sillä on siksi oma erityissanastonsa. Siitä vedestähän tulee höyryä eli löylyä, eikö? Eli heitämme kiukaalle löylyn aineisosaa. Jos Suomessa sanot, että "heitin vettä kiukaalle" se kuulostaa siltä, että pissasit kiukaalle. Ei kannata päteä tuohon malliin, jos ei halua hankalan ihmisen mainetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Wau, oletko jopa peruskurssin käynyt? :D Sepä onkin niin suuri saavutus, että kyllä sillä pitääkin päteä av:lla :D:D:D:D

Kysymys ei ole miten, vaan miksi.

Miksi sinä luulet yliopisto-opiskelijoiden osaavan englantia (niin hyvin)?

Tai muotoillaan vielä uudelleen, miksi sinä luulet että yliopisto-opiskelijat haluavat osata englantia todistettavasti paremmin kuin opintojen suorittaminen hyvin arvosanoin edellyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Höyry on eri asia kuin löyly, vaikka löyly voikin olla myös höyryä. Tarjeta taasen on verbi, joka kuvaa sitä, että kylmästä huolimatta pärjää. Joskus sitä käytetään myös vitsailu mielessä kun ollaan vaikka lomalla ja on +30 siinä missä Suomessa on -30. Sitten laitetaan kavereille kuvia lomalta "Kyllä tarkenee". Riittävän lämmin ei ehkä ihan tavoita sanan kokonaismerkitystä, vaikka osuu aika lähelle. 

Silloin se olisi varmaan 'coping with the cold'. Englannissa Geordiet ovat kuuluisia kylmänsietokyvystään, vrt.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Itse asiassa tarkeneminen on eri asia kuin kylmänsietokyky. Näköjään vaikea selittää tätä sanaa. 

Vierailija kirjoitti:

Riippu tosiaan varmaan paljon alasta. Arvostetuimmat lehdet, joissa julkaistaan tutkimuksia, ovat yleensä jenkki- tai brittilehtiä. Uusin tutkimusmateriaali on yleensä englanniksi. Ei meillä varmaan edes käännetä tutkimuksia, vaan pitää olla suomalainen taho, joka haluaa kirjoittaa artikkelin tai tutkimuksen aiheesta suomeksi. Minä kirjoitin graduni englanniksi, koska toimeksiantajayritys sitä halusi. Työelämässä vaikea välttyä englannilta. Kaikki työpaikat, missä olen ollut valmistuttuani, ovat olleet globaaleja yrityksiä. Näissä työkieli on englanti, ohjeet englanniksi, palaverit englanniksi, materiaali ulkopuolisille englanniksi, kollegat ei-suomalaisia, johtajat ei-suomalaisia, kirjanpitäjätkään ei olleet suomalaisia.

Nykyään sujuva englanti on jo minimivaatimus, ei mikään erityinen taito. Ei toki päde kaikkiin ammatteihin, mutta kauppatieteitä lukeneena kyllä. Samoin teknologia-alat, EU-liitännäiset virat/duunit, ihmisoikeusjuristit, dippainssit jne törmäävät tähän. Varmasti moni muukin.

Kaveri opiskelee sossuksi, niin sielläkin uusimmat tutkimukset englanniksi. Meillähän koulutettaisiin porukkaa vanhentuneilla tiedoilla, jos pitäisi odottaa suomen kielistä materiaalia.

Tiedemaailman englannistuminen on sinänsä hyvä, että on yksi yhteinen kieli, jolla julkaistaan ja pääsy tietoon on näin helppoa kaikkialla, kun kaikki osaavat sitä enkkua. Mutta totta kai se myös vääristää; esim. sossualalla, käyttäytymistieteissä jne. kunkin maan oma kulttuuri vaikuttaa paljon asioihin, ja se että juuri britti- ja amerikkalaislehdet ja tutkimukset ovat seurattuja, vääristää asioita humanistisemmilla aloilla. Matemaattisella puolella tuskin juurikaan. Jenkkilässä voidaan esim. introverttiyttä tutkia ongelmakäytöksenä, meillä on se on avain normaalia. Hiljalleen siitä aletaan sitten tehdä meilläkin ongelma.

Miten täällä kirjoittelijat onnistuvat aloittamaan ilmiriidan asiasta kuin asiasta? Kauheaa pätemistä ja v*ttuilua. Onko pakko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Kyllä me Suomessakin saunassa heitämme vettä kiukaalle, mutta "heittää löylyä" kuvaa sitä toimintaa paremmin, koska sauna on suomalainen ilmiö ja sillä on siksi oma erityissanastonsa. Siitä vedestähän tulee höyryä eli löylyä, eikö? Eli heitämme kiukaalle löylyn aineisosaa. Jos Suomessa sanot, että "heitin vettä kiukaalle" se kuulostaa siltä, että pissasit kiukaalle. Ei kannata päteä tuohon malliin, jos ei halua hankalan ihmisen mainetta. 

Ja mieti, että jos enkuksi joku  'counts on me', sehän laskee mun päälleni! Ajattele niitä lukemattomia hirveitä väärinkäsityksiä, joihin tuo on johtanut jo vuosisadat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Höyry on eri asia kuin löyly, vaikka löyly voikin olla myös höyryä. Tarjeta taasen on verbi, joka kuvaa sitä, että kylmästä huolimatta pärjää. Joskus sitä käytetään myös vitsailu mielessä kun ollaan vaikka lomalla ja on +30 siinä missä Suomessa on -30. Sitten laitetaan kavereille kuvia lomalta "Kyllä tarkenee". Riittävän lämmin ei ehkä ihan tavoita sanan kokonaismerkitystä, vaikka osuu aika lähelle. 

Silloin se olisi varmaan 'coping with the cold'. Englannissa Geordiet ovat kuuluisia kylmänsietokyvystään, vrt.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Itse asiassa tarkeneminen on eri asia kuin kylmänsietokyky. Näköjään vaikea selittää tätä sanaa. 

Eikö suomi nyt sitten olekaan kovin ilmaisukykyinen, vai missä vika, ettei selittäminen onnistu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

Aika hyödytöntä heittää, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että englanti on ylivertainen kieli, vaikka todennäköisesti ajatuksesi kumpuaa vain siitä, ettet osaa suomea riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Hyvin tyypillinen ajatusmalli nykynuorille, jotka on jo lapsesta saakka aivopesty siihen, että suomi ei ole mitään ja vain englanti on hyvä kieli. 

Heittäisit nyt. Olen keski-ikäinen ja täysin valmis punnitsemaan muidenkin ajatuksia.

Sivusta: yritin kuvailla sanaa hempeä englanniksi, mutta ainakaan minun kielitaidollani ei löytynyt sanaa, joka kuvaisi riittävän tarkasti tuon sanan eri sävyjä. Toki varmasti paljon kiinni siitäkin, etten vain osaa englantia kovin hyvin. 

Kävisikö dainty? Itse voisin kuvitella oikeassa kontekstissa olevan varsin toimiva termi

"What a dainty dress!"

(Voi) Kuinka hempeä mekko!

moni lukiolainen lukee englanninkielisiä lehtiä ja kirjoja eli treenaa jo yläasteelta asti yliopistoon.myös muita kieliä treenataan jo kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Kyllä me Suomessakin saunassa heitämme vettä kiukaalle, mutta "heittää löylyä" kuvaa sitä toimintaa paremmin, koska sauna on suomalainen ilmiö ja sillä on siksi oma erityissanastonsa. Siitä vedestähän tulee höyryä eli löylyä, eikö? Eli heitämme kiukaalle löylyn aineisosaa. Jos Suomessa sanot, että "heitin vettä kiukaalle" se kuulostaa siltä, että pissasit kiukaalle. Ei kannata päteä tuohon malliin, jos ei halua hankalan ihmisen mainetta. 

Nyt puhutaan melko endeemiseen perinteeseen liittyvästä sanastosta, se että noille termeille ei ole aivan suoria, vain kyseistä asiaa tarkoittavia vastineita kuin ehkä parissa muussa kielessä ei kyllä todista yhtään mitään, yhtään mistään.

Toisekseen jos joku pyytää minua heittämään vettä kiukaalle, ei kyllä missään hiprakassa kävisi mielessä että minua on käsketty kusemaan kiville, mitä h3lv3ttiä???😂😂

T. Eri

Sitä minäkin ihmettelen. Ehkä koulussa oli selkeä kielioppi tai kirjoissa, joka jäi heidän mieleen. Jouduin nuorena keskeyttämään yhden amiksen, koska pelkäsin etten osaa kirjoittaa lopputyötä englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa osassa tieteenaloja ammattisanasto on englanniksi, eikä suomalaisia vastineita ole pääosin edes olemassa. Ja jos onkin, ne ovat usein suomalaiseen kirjoitusasuun väännettyjä lainasanoja, siinä missä englanniksi sanan merkityksen voi monissa tapauksissa päätellä sanan muodosta jos sanavarastoa löytyy.

Itseasiassa englannin kielessä on yli miljoona sanaa, joka on noin kymmenen kertaa enemmän kuin suomen kielessä. Tästä syystä englanniksi pystyy ilmaisemaan suoraan ja täsmällisesti ajatuksia joita suomen kielessä joutuisi selittelemään pitkillä sepostuksilla ja siltikin ajatuksen sisältö voisi jäädä monitulkintaiseksi. Ei hyvä juttu tieteellisessä tekstissä. Suomen kieli on aika puutteellinen tässä mielessä, ja väittäisin että tämä rajoittaa myös meidän suomenkielisten ajattelukykyä.

Jo ylläolevista syistä englantia kannattaa käyttää yliopistotason opiskeluissa ja siinähän sen sivussa sitten moni oppiikin aika hyvin.

Itse olen huomannut ihan päinvastaista. Englannissa voi olla paljon sanoja, mutta englanti on ilmaisultaan loppupeleissä aika köyhää. Suomen kieli on paljon rikkaampi ja moni asia, joka saa suomeksi sanottua yhdellä sanalla pitää vääntää englanniksi lauseeksi. 

Johtuunee siitä että et hallitse englantia ihan samalla tasolla kuin suomen kielen. Englanti on erittäin ilmaisuvoimainen kieli.

Mutta jos epäilet että olen väärässä, heitä pari esimerkkiä sanoista joita löytyy suomen kielestä siinä missä englanninkielellä joudut turvautumaan selittämiseen.

sisu

mutjuttaa

Löyly?

Talkoot?

Tarkeneminen?

Selittämällä toki selviää, mutta heitä ihmeessä tiiviimpiä käännöksiä.

Steam

Bee

Tarjeta on vähän outo sana, tarkoittaa ilmeisesti sitä, ettei ole kylmä. Kai sen voi yhtä hyvin sanoa, ettei ole kylmä, eli being warm enough. Vai mitä se tarkoittaa?

Steam=höyry. Löyly ei ole sama asia kuin höyry, koska suomeksihan esimerkiksi "heitetään löytyä". Voisi olla englanninkielisillä naurussa pitelemistä, jos suomalainen selittäisi, että "In sauna we throw steam" :D:D

Ja ei kai mehiläiset liity mitenkään talkoisiin? "We have bee in taloyhtiö"?

Kääntäminen on aniharvoin sanasta sanaan kääntämistä. :) Suomeksi 'heitetään löylyä', mutta englanniksi heitetään vettä kiukaalle. Löyly on silti suomen kielessäkin se höyry, ei vesi, joka on nimenltään löylyvesi. Jos kielentaju on vielä asteella, että olettaa eri kielten olevan käännettävissä sana sanalta toisille kielille, kannattaa ehkä käydä joku peruskurssi yliopisto-opintojen aluksi. Englannissa on lisäksi hirveä määrä idiomeja ja fraasiverbejä, jotka eivät käänny suomeen etäisenkään loogisesti, ne on vaan pakko opetella ulkoa.

Kyllä me Suomessakin saunassa heitämme vettä kiukaalle, mutta "heittää löylyä" kuvaa sitä toimintaa paremmin, koska sauna on suomalainen ilmiö ja sillä on siksi oma erityissanastonsa. Siitä vedestähän tulee höyryä eli löylyä, eikö? Eli heitämme kiukaalle löylyn aineisosaa. Jos Suomessa sanot, että "heitin vettä kiukaalle" se kuulostaa siltä, että pissasit kiukaalle. Ei kannata päteä tuohon malliin, jos ei halua hankalan ihmisen mainetta. 

Nyt puhutaan melko endeemiseen perinteeseen liittyvästä sanastosta, se että noille termeille ei ole aivan suoria, vain kyseistä asiaa tarkoittavia vastineita kuin ehkä parissa muussa kielessä ei kyllä todista yhtään mitään, yhtään mistään.

Toisekseen jos joku pyytää minua heittämään vettä kiukaalle, ei kyllä missään hiprakassa kävisi mielessä että minua on käsketty kusemaan kiville, mitä h3lv3ttiä???😂😂

T. Eri

Oikeasti? Istut saunassa ja vierustoveri sanoo: "Voisitko heittää vettä kiukaalle?", niin kusisit kiville? Tämä kyllä selittää monta asiaa.