Miten yliopisto opiskelijat osaavat niin hyvin englantia?

Vierailija kirjoitti:

No olisiko vaikka siksi, että englanninkielisiin koulutuksiin hakeutuu niitä, jotka osaavat valmiiksi hyvin englantia? Ei kaikki yliopistossa tee graduaan englanniksi. 

Eikä edes opiskele englanniksi, vaan täysin suomeksi!

----

"- Kuopiossa lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutus on vahva, mutta emme voi tarjota sitä, sillä se on KOKONAAN SUOMENKIELINEN, koordinaattori Outi Väyrynen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista selittää eroa."

https://yle.fi/a/74-20011249?utm_source=social-media-share&utm_medium=s…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippu tosiaan varmaan paljon alasta. Arvostetuimmat lehdet, joissa julkaistaan tutkimuksia, ovat yleensä jenkki- tai brittilehtiä. Uusin tutkimusmateriaali on yleensä englanniksi. Ei meillä varmaan edes käännetä tutkimuksia, vaan pitää olla suomalainen taho, joka haluaa kirjoittaa artikkelin tai tutkimuksen aiheesta suomeksi. Minä kirjoitin graduni englanniksi, koska toimeksiantajayritys sitä halusi. Työelämässä vaikea välttyä englannilta. Kaikki työpaikat, missä olen ollut valmistuttuani, ovat olleet globaaleja yrityksiä. Näissä työkieli on englanti, ohjeet englanniksi, palaverit englanniksi, materiaali ulkopuolisille englanniksi, kollegat ei-suomalaisia, johtajat ei-suomalaisia, kirjanpitäjätkään ei olleet suomalaisia.

Nykyään sujuva englanti on jo minimivaatimus, ei mikään erityinen taito. Ei toki päde kaikkiin ammatteihin, mutta kauppatieteitä lukeneena kyllä. Samoin teknologia-alat, EU-liitännäiset virat/duunit, ihmisoikeusjuristit, dippainssit jne törmäävät tähän. Varmasti moni muukin.

Kaveri opiskelee sossuksi, niin sielläkin uusimmat tutkimukset englanniksi. Meillähän koulutettaisiin porukkaa vanhentuneilla tiedoilla, jos pitäisi odottaa suomen kielistä materiaalia.

Tiedemaailman englannistuminen on sinänsä hyvä, että on yksi yhteinen kieli, jolla julkaistaan ja pääsy tietoon on näin helppoa kaikkialla, kun kaikki osaavat sitä enkkua. Mutta totta kai se myös vääristää; esim. sossualalla, käyttäytymistieteissä jne. kunkin maan oma kulttuuri vaikuttaa paljon asioihin, ja se että juuri britti- ja amerikkalaislehdet ja tutkimukset ovat seurattuja, vääristää asioita humanistisemmilla aloilla. Matemaattisella puolella tuskin juurikaan. Jenkkilässä voidaan esim. introverttiyttä tutkia ongelmakäytöksenä, meillä on se on avain normaalia. Hiljalleen siitä aletaan sitten tehdä meilläkin ongelma.

Jokainen sossu ja sossuopiskelija kyllä ymmärtää ettei amerikkalaista tutkimusta voi sinällään rinnastaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalityön kansallisista erityispiirteistä on jopa kurssi sisällytettynä tutkintoon.

He ovat opiskelleet peruskoulussa ja lukiossa pitkän englannin päämäärätietoisesti, eivätkä ole vältelleet englanninkielisiä kurssikirjoja tai luentoja yliopisto-opintojensa alkuvaiheessa.

No vähintään puolet yliopiston tenttikirjoista englanniksi, niin 

ei auta kuin lukea ne.

Se mitä olen päässyt kuuntelemaan lääkärien englantia, niin eipä ole hurraamista.

Vierailija kirjoitti:

Se mitä olen päässyt kuuntelemaan lääkärien englantia, niin eipä ole hurraamista.

Mikä on sinänsä erikoista, koska lääkikseen on vaikea päästä ilman melko suoraa laudaturien riviä. Luulisi enkun laudaturin tai eximian tasoisilla taidoilla selviävän yksinkertaisesta keskustelusta, mutta ei.