Lue keskustelun säännöt.
Empaatit ja henkisen polun kulkijat, miten löydätte ystäviä...
Tai siis semmoisia ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla? Tai parisuhteita? Mitä pidemmälle olen päässyt henkisessä kehityksessäni, sitä vähemmän on ihmisiä joiden kanssa ei tule paha olla. En kestä pinnallisuutta enkä epäaitoutta enää vähääkään eivätkä ystävyyssuhteet tunnu tuovan oikein mitään plussaa elämään. Vielä vaikeampaa on parisuhteen löytäminen... Yksinkö koko elämä?
Kommentit (434)
Vierailija kirjoitti:
Niin totta! On vaan niin rankkaa olla se ainoa hengellisesti valistunut. Vain minä ymmärrän arvoja ja suuria totuuksia kristallieni kanssa, muut vaan puhuvat miten heidän elämässään menee parisuhteissa ja töissä ja muuta turhaa kuten vaatetusta ja ruokaa miettivät. Jotain huomiota ne hakee, vaikka pitäisi kuunnella minua, kun minulla on ne syvemmät totuudet :(
Just tää. Eli mt-ongelma ja niin syvällä ettei valaistunut itsekään sitä näe. Joku random jostain tietää "ne syvemmät totuudet"? Aivan varmasti joo. Egon viimeinen epätoivoinen yritys olla jotain suurempaa kuin muut. Varmaan elää Kelan tuilla.
Työt ja parisuhteet ovat ihan normiarkea. Jos edes niistä ei voi puhua, ei ole mikään ystävä eikä osaa kuunnella. Haluaa vain saarnata sitä syvempää totuutta joka - huom! - on vain henkilön omien korvien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kyllä aika rankat kokemukset noissa henkisissä piireissä pyörimisestä. Mulla ei ole mitään tiukkoja uskonkappaleita, uskon vain siihen, että olemme pohjimmiltamme yhtä kaiken kanssa ja on paljon sellaista, mistä emme vielä tiedä. Jokaisella "henkisellä" ihmisellä tuntuu olevan oma vakaumus ja näkemys henkisyydestä ja mielipiteet menevät ristiin toosi helposti. Nämä kun ovat uskonasioita. Erilaisia suuntauksia ja ryhmiä on loputtomasti. Kuvioissa pyörii myös tasapainottomia ihmisiä. Muutamaan samanhenkiseen mystikkoon tutustuin, mutta heidän elämänsä kulkivat eri suuntiin ja yhteydenpito lopahti vähitellen. Aikani hakkasin päätä seinään, kunnes totesin, että on helpompaa olla tekemisissä vain ihan "tavallisten tallaajien" kanssa.
Jos empaatti tuntee toisen ihmisen kivun omassa kehossaan en edes haluaisi olla empaatin ystävä. Pitäisin suorastaan julmana ystävystyä empaatin kanssa.
T. Kipukroonikko
Vierailija kirjoitti:
Henkinen polku ei ole edes puolivälissä, jos ei osaa olla rauhakseen yksin. Ymmärrän toki mistä on puhe noissa rutinoissa. Jatkakaahan harjoituksia ja painukaa vuorille vettä kantamaan.
Jep. Ja lapio käteen. Esim. lannan luominen opettaa sitä todellista nöyryyttä ja kiitollisuutta siitä että Kela kuitenkin viime kädessä elättää.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa,kuinka aina puolustellaan sitä omaa yksinoloaan, väittäen että on hienoa ja viihtyisää koirien ja kissojen seurassa...joo joo, uskotaan että viihdyt eläinten seurassa, mut just tuo eräköityminen katkeroittaa,sosiaaliset taidot heikentyy ja seurauksena se, että kaikissa muissa ihmisissä näkee sit vain sen ns pahuuden. Ootko itse sitten hyvä häh? Oikein pyhimys, niinkö?Muiden yläpuolellako? Se,että noin ylimieliset "henkisen polun kulkijat" komeroituu kissojensa kanssa on hyvä juttu - antakaa meidän pahisten olla rauhassa ja säästäkää näsäviisastelunne koirianne varten.
Miksi pahis loukkaantuisi siitä, ettei hänen pahuutensa kelpaa? Eikö hän ryhtynyt pahikseksi juuri siksi, ettei hän välittänyt muiden määritelmistä ihmisyydelle, saati halunnut täyttää niitä? Silloin senkään ei pitäisi loukata, että älykäs ihminen pitää koiraa pahista parempana seurana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen myös empaattinen ja siitä syystä esiintyy myös erityisherkkyyttä ja jään helposti ylianalysoimaan tilanteita ja ihmisiä, lähtökohtaisesti olen jo oppinut ajattelemaan ettei kukaan aidosti pidä minusta ja ajattelevat minusta pahaa. Siksi olen alkanut vältellä ihmisiä ja en enää parin mädän omenan takia uskalla juuri ystävystyä.
ihmiset voivat aluksi vaikuttaa tosi mukavilta mutta sitten on hiljalleen alkanut paljastua jos jonkinmoista mt ongelmaa ja sellaisia nykyään välttelen.
Yhdellä tutulla on ADHD, yhdellä kaksisuuntainen ja yhdellä epävakaa, sellaiset koen valitettavan raskaana seurana kun ikinä ei tiedä mistä tänään tuulee ja helposti joutuu kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama. Oma henkinen polkuni ei ole ns. kristallihippeilyä tai salaliittoteorioita. Olen enemmänkin taiteilija luonnoltani. Arvostan luontoa, luonnollisuutta, aitoutta. Rehellisyyttä. Itsetuntemusta. Elän oudosti.. En juurikaan tee "oikeita töitä." Luojan kiitos mulla on paljon samanhenkisiä ystäviä. En oikeastaan itsekään tiedä mistä he ovat minut löytäneet ja minä heidät.
Sieluntasolla koen kuitenkin jäätävää yksinäisyyttä. Kaipaan kumppania. Enkä sitä tunnu löytävän :( Elän yksinäistä arkea. Uusiin ihmisiin tutustun taiteen parissa, keikoilla, ug-bileissä ... Todella moni "saman tien" kulkijakin silti ihan eri levelillä.
mitkä on ug.bileet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirtehisen hauskaa, että ap notkuu vauvapalstalla, vaikka on noin kauhean henkisesti ylevä. Jos minussa olisi hitustakaan valaistumista, enpä täällä edes pistäytyisi.
Tämähän on loistava paikka oppia siitä miksi ongelmat yhteiskunnassamme ovat pysyviä. Samalla voi yrittää miettiä miten ihmeessä ihmiset saisi avaamaan silmänsä.
Miksi ongelmat siis ovat pysyviä ja miten se selviää täältä?
Minä joka en edes tavoittele minkäänlaista valaistumisen ideaalia, käyn vauvapalstalla silloin tällöin ikään kuin kylässä tai kahvilla toisten ihmisten tuvassa. Mutta kyllä ratkaisuideat minulle tulee jostain ihan muualta, koska ongelmat täällä on usein sellasia, etten niitä ihan tunnista omakseni.
Siksihän sinä olet osa palstan ongelmaisia, koska et nää omaa napaasi kauemmaksi, etkä tunnista omaa ongelmaasi. Et myöskään voi henkistyä, saati valaistua ennenkuin huomaat olevasi osa ongelmaa. Juuri sinunlaisiasi ongelmia minä katson tällä palstalla ja mietin mitenhän tuokin oppisi avaamaan silmänsä ja näkemään. Minkälaisia ratkaisuja lähtisit nyt itsellesi tarjoamaan siihen, että näkisit?
Ehkä halusit vain kääntää lainaamasi sen kirjoittajaa vastaan, mutta epäonnistuit. Onnistuit vain kertomaan, että olet kovin minä-keskeinen ja katsot asiaa vain omasta perspektiivistäsi ja sinua kiinnostaa vain omat ongelmasi, eivät yhteiskunnan ongelmat, Suomen ongelmat tai muiden ihmisten ongelmat.
Täällä tosiaan saa monia vastauksia esimerkiksi siihen, miksi ihmiset eivät ryhdy korjaamaan ongelmia yhteiskunnassamme. Ihmiset, kuten sinä, eivät tunne yhteiskunnan ongelmia omikseen, saati tunnista niitä. Eivätpä siksi välitäkään niistä, jos ei satu olemaan oma henkilökohtainen ongelma. Sillä lailla emme koskaan saa korjattua ongelmia yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan ongelma on meidän kaikkien yhteinen ongelma. Ja koska vain harvoja kiinnostaa muukin kuin oma napa, niin meillä samat ongelmat seuraavat vuosituhannesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten tutustuin tyyppiin joka oli pari vuotta aiemmin hurahtanut henkisyysasioihin (esim. tarot, astrologia, enteet, kristallit, energiat, manifestointi...). Keskusteltiin todella paljon, iso osa hänen ja kaltaistensa jutuista ihan övereitä, kuin jotain larppausta, mutta huvittavaa oli että henkiset ihmiset ovat keksineet nimityksiä asioille, jotka itselle ovat tulleet nimettöminä, ihan vaan elämän opetuksina, ajatus- ja toimintamalleina elämän varrelta, suuri osa jo hyvin nuorena, omina ajatuksina eikä opittuina mistään henkisistä yhteisöistä, kirjoituksista tms.
Eli nämä henkiset ihmiset ovat "opiskelleet" asiat jotka itselleni ovat olleet ihan vaan luontaisia ominaisuuksia.
Sitten kun tähän vielä yhdistää järkiajattelun, niin menee näiltä henkisiltäkin pasmat sekaisin ,:D
Itselleni oikeat ihmiset ovat tupsahdelleet elämään juuri oikeaan aikaan. Tämäkin henkisyyteen herännyt ihminen vahvisti ominaisuuksiani, jo
Henkisyys ei ole tarothömppää jne. Henkisyyttä on monenlaista, mutta sillä tarkoitetaan yleensä arvoja. Yhtenä arvona asioiden tarkastelu muusta kuin (pelkästään) omasta näkökulmasta. Yritetään nähdä kokonaisuutta yhden pienen siivun sijaan. Sen lisäksi pidättäytytään esim. toisille nauramisesta, mitä sinä teet. Henkisesti kasvanut ihminen valitsee ilmaista asiat ilman, että nauraa toiselle tai mollaa toista tai nostaa itseään toista ylemmäs. Ei ei, ei teistä kumpikaan ole henkisyydestä tietoisia, saati elä henkisten oppien mukaan. Älykkyys ei ole tietoa, vaan uteliaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaa on saada oikeita sydänystäviä ja minua lähestyvät ovat energiasieppoja tai narsisteja. Yksinäisyys vaivaa ja en ole mikään new age hörhö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama. Oma henkinen polkuni ei ole ns. kristallihippeilyä tai salaliittoteorioita. Olen enemmänkin taiteilija luonnoltani. Arvostan luontoa, luonnollisuutta, aitoutta. Rehellisyyttä. Itsetuntemusta. Elän oudosti.. En juurikaan tee "oikeita töitä." Luojan kiitos mulla on paljon samanhenkisiä ystäviä. En oikeastaan itsekään tiedä mistä he ovat minut löytäneet ja minä heidät.
Sieluntasolla koen kuitenkin jäätävää yksinäisyyttä. Kaipaan kumppania. Enkä sitä tunnu löytävän :( Elän yksinäistä arkea. Uusiin ihmisiin tutustun taiteen parissa, keikoilla, ug-bileissä ... Todella moni "saman tien" kulkijakin silti ihan eri levelillä.
mitkä on ug.bileet?
Oisko underground-bileitä? En tiedä, mutta veikkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vain ihmisiä ja tämä pikkuinen pallo asuinpaikkana. Ei täällä ole oikeasti tilaa erotella meitä ja heitä.
Juuei. Siksi satu heinäsirkasta ja muurahaisestakaan ei ihan kirjaimellisesti muunnu ihmiskäyttöön, koska heinäsirkka ja muurahainen ovat eri lajeja. Metaforana työn ja vaivannäön hyödyllisyydesta ja ylimielisyyden kostautumisesta se kuitenkin on ihan oivallinen ja opettavainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten tutustuin tyyppiin joka oli pari vuotta aiemmin hurahtanut henkisyysasioihin (esim. tarot, astrologia, enteet, kristallit, energiat, manifestointi...). Keskusteltiin todella paljon, iso osa hänen ja kaltaistensa jutuista ihan övereitä, kuin jotain larppausta, mutta huvittavaa oli että henkiset ihmiset ovat keksineet nimityksiä asioille, jotka itselle ovat tulleet nimettöminä, ihan vaan elämän opetuksina, ajatus- ja toimintamalleina elämän varrelta, suuri osa jo hyvin nuorena, omina ajatuksina eikä opittuina mistään henkisistä yhteisöistä, kirjoituksista tms.
Eli nämä henkiset ihmiset ovat "opiskelleet" asiat jotka itselleni ovat olleet ihan vaan luontaisia ominaisuuksia.
Sitten kun tähän vielä yhdistää järkiajattelun, niin menee näiltä henkisiltäkin pasmat sekaisin ,:D
Itselleni oikeat ihmiset ovat tupsahdelleet elämään juuri oikeaan aikaan. Tämäkin henkisy
Kyllä ainakin minulle henkisyys on paljon enemmän kuin vain arvoja. Se sisältää metafyysisiä ja hengellisiä elementtejä, joten enemmän se on maailman- tai elämänkatsomus kuin vain arvomaailma. Toki arvot ovat siinä mukana, mutta minulla voi olla samoja arvoja kuin esim. ateistilla tai muslimilla, mutta silti kokonaiskatsomukseni on aivan eri.
Tarot-kortit (ja erilaiset oraakkelikortit) voivat kuulua henkisyyteen tai olla kuulumatta. Minua tällaiset kortit kiinnostavat, mutta ne ovat hyvin pieni osa koko henkisyyden aluetta. En myöskään käytä niitä ns. ennustamiseen, vaan pikemminkin oman intuition, ajatusten ja tunteiden selkiyttämiseen. Niissä kiinnostaa sisällön lisäksi myös visuaalinen puoli, ja ne ovat myös mukana joissain luovissa harrastuksissani.
Vaikuttaa siltä, että monet ajattelevat henkisen kasvun olevan sama asia kuin psykologinen kasvu. Ne ovat kuitenkin mielestäni kaksi täysin eri asiaa - vaikka toki osittain ja johonkin mittaan asti kulkevat käsi kädessä kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin minulle henkisyys on paljon enemmän kuin vain arvoja. Se sisältää metafyysisiä ja hengellisiä elementtejä, joten enemmän se on maailman- tai elämänkatsomus kuin vain arvomaailma. Toki arvot ovat siinä mukana, mutta minulla voi olla samoja arvoja kuin esim. ateistilla tai muslimilla, mutta silti kokonaiskatsomukseni on aivan eri.
Tarot-kortit (ja erilaiset oraakkelikortit) voivat kuulua henkisyyteen tai olla kuulumatta. Minua tällaiset kortit kiinnostavat, mutta ne ovat hyvin pieni osa koko henkisyyden aluetta. En myöskään käytä niitä ns. ennustamiseen, vaan pikemminkin oman intuition, ajatusten ja tunteiden selkiyttämiseen. Niissä kiinnostaa sisällön lisäksi myös visuaalinen puoli, ja ne ovat myös mukana joissain luovissa harrastuksissani.
Vaikuttaa siltä, että monet ajattelevat henkisen kasvun olevan sama asia kuin psykologinen kasvu. Ne ovat kuitenkin mielestäni kaksi täysin eri asiaa - vaikka toki osittain ja johonkin mittaan asti kulkevat käsi kädessä kylläkin.
Henkisyyttä on todella vaikeaa määritellä kokonaisvaltaisesti, eikä sitä ole siksi määriteltykään onnistuneesti. Arvojen korostaminen henkisyydessä on malli tekemään eroa hengellisyyteen, eli uskonnollisuuteen. Karkeilla ja pelkistetyillä esimerkeillä ei voi ilmaista sitä kaikkea mistä henkisyys koostuu. Henkisyys ja hengellisyys ovat kumminkin eri asioita. Tarot on humpuukia. Koska tarot on uskomus, niin se pitäisi sijoittaa hengellisyyteen, ei henkisyyteen.
Voiko ihminen olla sekä henkinen ja uskonnollinen ja mitä eroa näillä kahdella on?
Ei tarvitse tehdä mitään. En tee mitään. En aktiivisesti koskaan ota kontaktia toisiin ihmisiin. En rakkaussuhteissakaan. Kaikki vain tapahtuu itsestään.
Ihmiset lähestyvät ja ovat auvoisina valmiina kertomaan kaikesta.
Aivan kaikesta. Siis aivan kaikesta.
Näin ollut koko elämäni ajan.
T: syntynyt 1961
Mielestäni ja kokemuksen perusteella ns. henkinen polku on suurin kusetus, jonka olen kohdannut.
"Henkisyys ei ole tarothömppää jne. Henkisyyttä on monenlaista, mutta sillä tarkoitetaan yleensä arvoja. Yhtenä arvona asioiden tarkastelu muusta kuin (pelkästään) omasta näkökulmasta. Yritetään nähdä kokonaisuutta yhden pienen siivun sijaan. Sen lisäksi pidättäytytään esim. toisille nauramisesta, mitä sinä teet. Henkisesti kasvanut ihminen valitsee ilmaista asiat ilman, että nauraa toiselle tai mollaa toista tai nostaa itseään toista ylemmäs. Ei ei, ei teistä kumpikaan ole henkisyydestä tietoisia, saati elä henkisten oppien mukaan. Älykkyys ei ole tietoa, vaan uteliaisuutta."
Nauroin juuri sille että nämä "henkistyneet" ihmiset tuntuivat korottavan itseään muiden yläpuolelle ja perustelevan tempauksiaan henkisillä jutuilla, unohtaen terveen järjenkäytön ja muiden aidon huomioimisen. Osa jutuista taas on sellaisia mitä tasapainoinen ihminen voi sisäistää ilman mitään erityisiä yhteisöjä ja oppeja.
En väitä itse olevani erityisen henkinen ihminen, olen vain mitä olen, uskomatta juuri mihinkään muualta annettuun, vaan kooten ja muodostaen itse oman maailmankuvani ja toimintatapani.
Jokaisella on oma henkinen polku. Olen avoin hyvyydelle, pahuutta yritän välttää. Ymmärrän, että riittää kun löytyy yhteinen sävel jollainlailla ja voi ystävästyä. Olen yksin tällä matkalla, kohtaan vain kanssakulkijoita välillä.
Kivaa kun riitelette!
T. Jumala 😂