Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
29.12.2022 |
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mukana! Vielä pari vuotta sitten olin hoikka ja urheilullinen, sitten töissä ja muussa elämässä paljon stressiä, välilevy meni ja liian usein noutoruokaa/einestä/herkkuja jne, napostelu jäi myös tavaksi. Nyt asiat helpottamassa ja moni peruspalikka taas kunnossa (ateriarytmi, ruuat), mutta valitettavasti väsymykseem tai "palkinnoksi" jäi myös huonoja tapoja, joista haluan nyt eroon. Jo sillä varmasti lähtee paino laskemaan ainaki aluksi.
Ennen lasta tuli liikuttaa n. 10h viikossa raskaasti, siihen ei ole paluuta millään enään. Olen kuitenkin taas päässyt salille 2-3x/viikko, mikä tuntuu jo hyvältä ja piristää. Muut entiset lajit joutuvat ainakin syksyä odottamaan. Tämän lisäksi olen jo syksyllä palauttanut työmatkapyöräilyn arkeen. Kuljen sähköpyörällä, joten ei ole niin raskasta, mutta ulkoilenpa pakkasellakin 1h/suunta mäkistä reittiä, josta puolet lapsi kyydissä. Eniten toimii piristeenä. 🖤
Meillä ei vaa'assa patterit toimineet pitkään, eilen vihdoin uusittiin ja järkytys oli melkoinen, kun paino 90kg. Viimeisilläni raskaana painoin 93kg, ennen raskautta 85kg, pitkään paino pysyi 71-73kg, mutta tällöin suuret treenimäärät. Nyt tavoite n. 65kg tai se, milloin tuntuu+näyttää hyvältä, vanhat vaatteet myös mittatikkuina. Koska itsellä paino heittää kuukautiskierron ja eri ruokien vaikutuksesta paljon, aion punnita itseni päivittäin.
Tervetuloa! Pienen lapsen kanssa ei varmastikaan ole aina helppoa löytää aikaa liikunnalle, mutta ruokavalion muutoksella se suurin työ tehdään.
Juon vielä aamukahvin loppuun, vaihdan vaatteet ja suuntaan salille jumppaan. En ole järin hyvä koordinaatiota ja rytmitajua vaativissa jumpissa, mutta tuo on koreografialtaan tarpeeksi helppo ja mikä tärkeintä, hien saa pintaan. Olen painonpudotuksen aikana yrittänyt haastaa itseäni kokeilemaan uusia juttuja ja on ollut virkistävää ravistella omia käsityksiä siitä, mitä osaa ja missä pärjää. Olen koko ikäni ollut arka astumaan ulos mukavuusalueeltani ja minulla on ollut lujassa istuvia käsityksiä siitä, missä en ole taitava, lahjakas tai edes kyvykäs ja olen antanut niiden estää minua tekemästä asioita. Nyt yritän opetella tuosta eroon ja esimerkiksi mennä sinne jumppaan, vaikka en aina pysyisikään muiden tahdissa askelsarjoissa.
t. numero 17
Kiitos! Kieltämättä aika on tiukilla ja tarkkaan tulee aikatauluttaa menoja. 1v lapsen lisäksi teen täysipäiväisesti töitä ja opiskelen jatkotutkintoa, missä harjoittelu, pari kurssia ja lopputyö kaikki nyt keväällä. 😅 Mutta joka kuukausi helpompi ja onneksi on puoliso, joka aidosti osallistuu ja haluaa olla myös lapsen kanssa. Aiemman esimiestyön huonossa organisaatiossa vaihdoin syksyllä henkisesti kevyempään ja se oli arkea oleellisesti helpottava päätös. Treeneihin menen yleensä silloin, kun puolisolla vastuu lapsen hoitopäivästä, ennen tai jälkeen töiden ja kerran viikonloppuna. Sali 24/7 auki, mikä helpottaa, ohjattu liikunta ei vielä rytmiin mahdu.
Kuulostaa oikein hyvältä tuo, että pienin askelin uusia haasteita kohden. Itse aloitin liikunnan nollasta aikanaan juuri niin, että kokeilemaan jotain kiinnostavaa, mutta ei liian haastavaa. Hiljalleen kehittyi ja uskalsi haastaa itseään yhä enemmän uusien lajien tai haastavampien koteloiden/temppujen/tms pariin. Oma the laji ilma-akrobatia ja tanssi, joiden pariin on ikävä, mutta onneksi kotonakin voi paljon tehdä ja salilla palautella lihaksiin voimaa sekä kestävyyttä.
Sinulla on paljon asioita elämässä. Stressikin lihottaa. Sinulla on kuitenkin tanssi- ja akrobatiataustaa, joten ehkä niihin on mukava palata sitten, kun on aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallinen liikkuja täällä, hei! Kävelin eilen noin 10 kilometriä suunnittelematta etukäteen. Tunsin olevani aika lailla jumissa päästyäni kotiin :-D mutta riittävän pitkä venyttely auttoi.
Haluaisin uida, mutta olen laiska lähtemään uimahallille. Sinne on matkaa ja jos ei heti aamusta mene, on altaassakin ruuhkaa.
Muuten päivät ja syömiset kukevat samaa rataa ihan tylsyyteen asti eli syön tavallista, sydänystävällistä kotiruokaa riittävän usein. Toki olen vielä lomalla. Syömisten järjestämisestä tulee haastavampaa, kun palaan töihin. Siellä pitää olla eväät mukana, enkä aina muista ottaa niitä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mukana! Vielä pari vuotta sitten olin hoikka ja urheilullinen, sitten töissä ja muussa elämässä paljon stressiä, välilevy meni ja liian usein noutoruokaa/einestä/herkkuja jne, napostelu jäi myös tavaksi. Nyt asiat helpottamassa ja moni peruspalikka taas kunnossa (ateriarytmi, ruuat), mutta valitettavasti väsymykseem tai "palkinnoksi" jäi myös huonoja tapoja, joista haluan nyt eroon. Jo sillä varmasti lähtee paino laskemaan ainaki aluksi.
Ennen lasta tuli liikuttaa n. 10h viikossa raskaasti, siihen ei ole paluuta millään enään. Olen kuitenkin taas päässyt salille 2-3x/viikko, mikä tuntuu jo hyvältä ja piristää. Muut entiset lajit joutuvat ainakin syksyä odottamaan. Tämän lisäksi olen jo syksyllä palauttanut työmatkapyöräilyn arkeen. Kuljen sähköpyörällä, joten ei ole niin raskasta, mutta ulkoilenpa pakkasellakin 1h/suunta mäkistä reittiä, josta puolet lapsi kyydissä. Eniten toimii piristeenä. 🖤
Meillä ei vaa'assa patterit toimineet pitkään, eilen vihdoin uusittiin ja järkytys oli melkoinen, kun paino 90kg. Viimeisilläni raskaana painoin 93kg, ennen raskautta 85kg, pitkään paino pysyi 71-73kg, mutta tällöin suuret treenimäärät. Nyt tavoite n. 65kg tai se, milloin tuntuu+näyttää hyvältä, vanhat vaatteet myös mittatikkuina. Koska itsellä paino heittää kuukautiskierron ja eri ruokien vaikutuksesta paljon, aion punnita itseni päivittäin.
Tervetuloa! Pienen lapsen kanssa ei varmastikaan ole aina helppoa löytää aikaa liikunnalle, mutta ruokavalion muutoksella se suurin työ tehdään.
Juon vielä aamukahvin loppuun, vaihdan vaatteet ja suuntaan salille jumppaan. En ole järin hyvä koordinaatiota ja rytmitajua vaativissa jumpissa, mutta tuo on koreografialtaan tarpeeksi helppo ja mikä tärkeintä, hien saa pintaan. Olen painonpudotuksen aikana yrittänyt haastaa itseäni kokeilemaan uusia juttuja ja on ollut virkistävää ravistella omia käsityksiä siitä, mitä osaa ja missä pärjää. Olen koko ikäni ollut arka astumaan ulos mukavuusalueeltani ja minulla on ollut lujassa istuvia käsityksiä siitä, missä en ole taitava, lahjakas tai edes kyvykäs ja olen antanut niiden estää minua tekemästä asioita. Nyt yritän opetella tuosta eroon ja esimerkiksi mennä sinne jumppaan, vaikka en aina pysyisikään muiden tahdissa askelsarjoissa.
t. numero 17
Kiitos! Kieltämättä aika on tiukilla ja tarkkaan tulee aikatauluttaa menoja. 1v lapsen lisäksi teen täysipäiväisesti töitä ja opiskelen jatkotutkintoa, missä harjoittelu, pari kurssia ja lopputyö kaikki nyt keväällä. 😅 Mutta joka kuukausi helpompi ja onneksi on puoliso, joka aidosti osallistuu ja haluaa olla myös lapsen kanssa. Aiemman esimiestyön huonossa organisaatiossa vaihdoin syksyllä henkisesti kevyempään ja se oli arkea oleellisesti helpottava päätös. Treeneihin menen yleensä silloin, kun puolisolla vastuu lapsen hoitopäivästä, ennen tai jälkeen töiden ja kerran viikonloppuna. Sali 24/7 auki, mikä helpottaa, ohjattu liikunta ei vielä rytmiin mahdu.
Kuulostaa oikein hyvältä tuo, että pienin askelin uusia haasteita kohden. Itse aloitin liikunnan nollasta aikanaan juuri niin, että kokeilemaan jotain kiinnostavaa, mutta ei liian haastavaa. Hiljalleen kehittyi ja uskalsi haastaa itseään yhä enemmän uusien lajien tai haastavampien koteloiden/temppujen/tms pariin. Oma the laji ilma-akrobatia ja tanssi, joiden pariin on ikävä, mutta onneksi kotonakin voi paljon tehdä ja salilla palautella lihaksiin voimaa sekä kestävyyttä.
Sinulla on paljon asioita elämässä. Stressikin lihottaa. Sinulla on kuitenkin tanssi- ja akrobatiataustaa, joten ehkä niihin on mukava palata sitten, kun on aikaa?
Kyllä, niihin toiveena löytää aikaa taas syksyllä. Alkuun vaikka kerran viikossa. Silloin enää lopputyö jäljellä opinnoista, enkä pidä kiirettä sen kanssa.
Kyllä ihan riittävästi, ennen vielä kaikkea muutakin. Mutta nyt tuntuisi kokonaisuus paranevan ja öisin saa taas nukkua, joten hiljalleen kohti parempaa. Lapsellekin haluan tervettä, ravintorikasta ja joustavaa elämää opettaa niin nyt oikea aika tehdä korjauksia.
Latasin Fit On-sovelluksen puhelimeen ja tein äsken aloittelijatason pilatesta 20 minuuttia kehonpainolla. Oli muuten hyvä treeni ja en ole ihan sohvaperunakaan fyysisesti. Yllätyin positiivisesti!
Kilpirauhaspotilas N 36 kirjoitti:
Latasin Fit On-sovelluksen puhelimeen ja tein äsken aloittelijatason pilatesta 20 minuuttia kehonpainolla. Oli muuten hyvä treeni ja en ole ihan sohvaperunakaan fyysisesti. Yllätyin positiivisesti!
Onko se maksullinen? Pärjääkö huonosti enkkua ymmärtävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko saada painoa alas, että voin kesäkuussa mennä patikoimaan. Ilman painon vähentämistä eivät koivet ja kroppa tule kestämään. Kropassani on kyllä nestettä paljon. Tiedän, koska muutaman viikon ajan jalat olivat keränneet nestettä sen verran, että nukkuminenkin oli kamalaa (jalat kuin krinnaavat halot). Ensihoitona kintut ylös ja olipa patjaakin nostettu jalkopäästä ylös kolmen yön ajaksi - johan helpotti. Olin ihan varma että veritulppa se siellä. Eihän sitä tiedä vaikka olisi jokin pieni tukos ollutkin.
Täytyy siis liikkua ahkeammin ja jättää liiat herkut ja turvottavat syömiset vähiin. Ei tästä tule muuten yhtikäs mitään. Saisi nyt ensin vaikka 7kg pois, mieluummin 10kg. Yleensä ensimmäiset 3-4kg ovat ylimääräistä nestettä joka katoaa kropasta nopeaan ja sen jälkeen vasta alkaa se todellinen rasvanpoltto.
Vierailija kirjoitti:
Rauhallinen liikkuja täällä, hei! Kävelin eilen noin 10 kilometriä suunnittelematta etukäteen. Tunsin olevani aika lailla jumissa päästyäni kotiin :-D mutta riittävän pitkä venyttely auttoi.
Haluaisin uida, mutta olen laiska lähtemään uimahallille. Sinne on matkaa ja jos ei heti aamusta mene, on altaassakin ruuhkaa.
Muuten päivät ja syömiset kukevat samaa rataa ihan tylsyyteen asti eli syön tavallista, sydänystävällistä kotiruokaa riittävän usein. Toki olen vielä lomalla. Syömisten järjestämisestä tulee haastavampaa, kun palaan töihin. Siellä pitää olla eväät mukana, enkä aina muista ottaa niitä mukaan.
Laita näkyvä lappu "muista eväät" oveen, avaimiin, laukun päälle tai mistä parhaiten huomaat sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kiva, täällä puhutaan eväslounaista! Minkälaista evästä hankitte, jos joudutte ostamaan sen kiireessä matkalla kauppaan? Vai ehdittekö aina valmistaa terveelliset eväät kotona ennen töihinlähtöä?
Vierailija kirjoitti:
Hei kiva, täällä puhutaan eväslounaista! Minkälaista evästä hankitte, jos joudutte ostamaan sen kiireessä matkalla kauppaan? Vai ehdittekö aina valmistaa terveelliset eväät kotona ennen töihinlähtöä?
Hyvin harvoin on sellainen tilanne, ettei ole eväitä valmiina tai töissä jotain hätävaraa, mutta niissä tilanteissa turvaudun kaupan salaattibaariin. Yleensä eväänä on edellisen päivän ruokaa, tai sitten joku valmis annos omasta pakastimesta (teen yleensä keittoja sen verran ylimääräistä, että saa pakastettua yhden tai kaksi annosta kiirepäiviin). Töissä on tosiaan hätävarana pussipuuroja, ruis- tai kauranappeja, pähkinä-siemensekoitusta yms. huoneenlämmössä säilyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Join eilen pari lasia viiniä kun ystävä tuli illalla käymään. Mitään herkkuja ei tullut syötyä, ruoat meni suunnitelmien mukaan mutta nyt oli ihana pitkästä aikaa nähdä ja jutella lasillisen äärellä. Muutenkin juon erittäin harvoin joten se ei ole ongelma.
Eilen kävin pienellä kävelyllä kun pakkanen ei ollut enää niin kireä. Tänään täytyy liikkua enemmän. Mukavaa viikonloppua kaikille!
Pullervo2023
Vierailija kirjoitti:
Kilpirauhaspotilas N 36 kirjoitti:
Latasin Fit On-sovelluksen puhelimeen ja tein äsken aloittelijatason pilatesta 20 minuuttia kehonpainolla. Oli muuten hyvä treeni ja en ole ihan sohvaperunakaan fyysisesti. Yllätyin positiivisesti!
Onko se maksullinen? Pärjääkö huonosti enkkua ymmärtävä?
On ilmainen vaikka toki siinäkin on rahalla saatavissa joitain lisäpalveluita. Englantia on hyvä osata, mutta kyllä pärjää huonollakin englannilla kun enemmänhän noissa pitää seurata sitä miten ne liikkeet tehdään. Itse ainakin lähdin liikkeelle simppeleistä kehonpainoharjoitteista kun keho on jotenkin herkillä nyt ja kipeytyy jatkuvasti jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisollani on ylipainoa, itse olen normaalipainon ylärajalla ja aloitimme korjausliikkeen yhdessä tiistaina kun arki alkoi parin viikon loman jälkeen.
Ostettiin yhteiseksi joululahjaksi uusi älyvaaka, älykellot löytyy molemmilta. Punnitus siis joka aamu.
Syödään 16:8 mallin mukaisesti eli 2 ateriaa klo 12-20 välisenä aikana. Ei sokeria (ml. hedelmät) kermaa, maitoa tai leipää, kohtuullinen annos perunaa/pastaa/riisiä päivällisellä silloin kun alla on liikuntasuoritus. Viiniä aterialla kerran viikossa. Sunnuntaisin valmistetaan lounaat neljälle päivälle.
Puolisoltani on lähtenyt jo 2 kiloa, minulta yksi ja hyvä alku motivoi jatkamaan! Tänään syötiin vhh lounas, kohta lähdetään ulkoilemaan ja päivällisellä syödään pastaa mutta maltillisesti :)
Tänään lepopäivä, vähän venyttelyä illalla. Ruokamäärä tuntuu edelleen suurelta mutta kyllä se tästä lähtee sujumaan.
🌞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei kiva, täällä puhutaan eväslounaista! Minkälaista evästä hankitte, jos joudutte ostamaan sen kiireessä matkalla kauppaan? Vai ehdittekö aina valmistaa terveelliset eväät kotona ennen töihinlähtöä?
Illalla laitan rasiaan iltaruoalta jääneet tähteet, ja lisäksi pakkaan aamulla mukaan herne-maissi-porkkana-pussin. Lisäksi viiliä/rahkaa/maustamatonta jogurttia + puolukkaa/mustikkaa (joissa makeutusainetta loraus, kun muuten eivät puolukat uppoa)/itsetehtyä omenasosetta (jossa kyllä vähän marmeladisokeria mukana) ja vähän karkeaa talkkunajauhoa sekaan. Ja hedelmä vielä mukaan. Näkkäripaketti/hapankorppuja on lisäksi työpaikan kaapissa varalla. Ja jääkaapissa siellä pro-Aktiv-margariinirasia.
Pudotettavaa ainakin 5 kg, niin pääsen 80 kiloon, mutta tavoitepaino on jotain 75 kg (pituus 170 cm, 59-v nainen).
Joulusuklaata on vielä jäljellä, niitä olen vielä napsinut muutaman konvehtin päivässä...Liikuntaa tulee (talvipyöräily, kävely, hiihto, kuntosali, spinning), mutta sitä voisi aina lisätä...Töissä istun ja tv:n ääressä viihdyn... Kasviksia menee liian vähän, joten siinäpä projektia.
Miten saan pakkasen tyhjennetyksi mustikoista ja puolukoista? Alkaa ideat loppua ja ihan sellaisinaan eivät oikein maistu...
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mukana! Vielä pari vuotta sitten olin hoikka ja urheilullinen, sitten töissä ja muussa elämässä paljon stressiä, välilevy meni ja liian usein noutoruokaa/einestä/herkkuja jne, napostelu jäi myös tavaksi. Nyt asiat helpottamassa ja moni peruspalikka taas kunnossa (ateriarytmi, ruuat), mutta valitettavasti väsymykseem tai "palkinnoksi" jäi myös huonoja tapoja, joista haluan nyt eroon. Jo sillä varmasti lähtee paino laskemaan ainaki aluksi.
Ennen lasta tuli liikuttaa n. 10h viikossa raskaasti, siihen ei ole paluuta millään enään. Olen kuitenkin taas päässyt salille 2-3x/viikko, mikä tuntuu jo hyvältä ja piristää. Muut entiset lajit joutuvat ainakin syksyä odottamaan. Tämän lisäksi olen jo syksyllä palauttanut työmatkapyöräilyn arkeen. Kuljen sähköpyörällä, joten ei ole niin raskasta, mutta ulkoilenpa pakkasellakin 1h/suunta mäkistä reittiä, josta puolet lapsi kyydissä. Eniten toimii piristeenä. 🖤
Meillä ei vaa'assa patterit toimineet pitkään, eilen vihdoin uusittiin ja järkytys oli melkoinen, kun paino 90kg. Viimeisilläni raskaana painoin 93kg, ennen raskautta 85kg, pitkään paino pysyi 71-73kg, mutta tällöin suuret treenimäärät. Nyt tavoite n. 65kg tai se, milloin tuntuu+näyttää hyvältä, vanhat vaatteet myös mittatikkuina. Koska itsellä paino heittää kuukautiskierron ja eri ruokien vaikutuksesta paljon, aion punnita itseni päivittäin.
Tervetuloa! Pienen lapsen kanssa ei varmastikaan ole aina helppoa löytää aikaa liikunnalle, mutta ruokavalion muutoksella se suurin työ tehdään.
Juon vielä aamukahvin loppuun, vaihdan vaatteet ja suuntaan salille jumppaan. En ole järin hyvä koordinaatiota ja rytmitajua vaativissa jumpissa, mutta tuo on koreografialtaan tarpeeksi helppo ja mikä tärkeintä, hien saa pintaan. Olen painonpudotuksen aikana yrittänyt haastaa itseäni kokeilemaan uusia juttuja ja on ollut virkistävää ravistella omia käsityksiä siitä, mitä osaa ja missä pärjää. Olen koko ikäni ollut arka astumaan ulos mukavuusalueeltani ja minulla on ollut lujassa istuvia käsityksiä siitä, missä en ole taitava, lahjakas tai edes kyvykäs ja olen antanut niiden estää minua tekemästä asioita. Nyt yritän opetella tuosta eroon ja esimerkiksi mennä sinne jumppaan, vaikka en aina pysyisikään muiden tahdissa askelsarjoissa.
t. numero 17
Mulla meni joskus maku kokonaan noista salin ohjatuista jumpista kun jonkun jumpan piti olla kyseisen salin infon mukaan kaikille soveltuva ja ei ollutkaan. Kun menin paikalle niin siellä piti valita ties mitä härveliä ties mihin liikesarjaan ja juuri kun olin päässyt jyvälle niin, pam! Ei kun vaihdetaan taas käsipainosta steppilautaan ja tehdään jotain ihan muuta.
Lisäksi siellä oli joku tyttönen harjoittelemassa joka ihan avoimesti tuijotteli ja naureskeli mulle (näin peilin kautta). Sen sijaan kun menee ihan punttikselle harjoittelemaan niin kukaan ei naureskele.
Ei sillä että jonkun naureskelu itseäni niin haittaa, mutta tuollainen on syvältä että harjoittelu onkin jotain muuta kuin sen piti olla ja että koko tunti menee siinä kun yritän pysyä jonkun porukan perässä. Tuollaisessa vain turhautuu!
Äsken lounaaksi eilistä nakkisoppaa + ruisleipää + rasvatonta maitoa ja jälkkäriksi 2 suklaakonvehtia...
tuo edellinen 85-kiloinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kiva, täällä puhutaan eväslounaista! Minkälaista evästä hankitte, jos joudutte ostamaan sen kiireessä matkalla kauppaan? Vai ehdittekö aina valmistaa terveelliset eväät kotona ennen töihinlähtöä?
Illalla laitan rasiaan iltaruoalta jääneet tähteet, ja lisäksi pakkaan aamulla mukaan herne-maissi-porkkana-pussin. Lisäksi viiliä/rahkaa/maustamatonta jogurttia + puolukkaa/mustikkaa (joissa makeutusainetta loraus, kun muuten eivät puolukat uppoa)/itsetehtyä omenasosetta (jossa kyllä vähän marmeladisokeria mukana) ja vähän karkeaa talkkunajauhoa sekaan. Ja hedelmä vielä mukaan. Näkkäripaketti/hapankorppuja on lisäksi työpaikan kaapissa varalla. Ja jääkaapissa siellä pro-Aktiv-margariinirasia.
Pudotettavaa ainakin 5 kg, niin pääsen 80 kiloon, mutta tavoitepaino on jotain 75 kg (pituus 170 cm, 59-v nainen).
Joulusuklaata on vielä jäljellä, niitä olen vielä napsinut muutaman konvehtin päivässä...Liikuntaa tulee (talvipyöräily, kävely, hiihto, kuntosali, spinning), mutta sitä voisi aina lisätä...Töissä istun ja tv:n ääressä viihdyn... Kasviksia menee liian vähän, joten siinäpä projektia.Miten saan pakkasen tyhjennetyksi mustikoista ja puolukoista? Alkaa ideat loppua ja ihan sellaisinaan eivät oikein maistu...
Mustikoista pääsee eroon tekemällä vaikka mustikkapiirakkaa. Voihan siitä tehdä vähemmän makeaakin ja enemmän vaikka hapanta niin menee vaikka välipalasta. Toinen vaihtoehto on tietysti smoothie, mehukeitto, kiisseli tms. Mulla on myös sama, että pakastimessa on mustikkaa ja itse en oikein edes välitä marjoista tai hedelmistä (liian makeaa).
Vierailija kirjoitti:
Rauhallinen liikkuja täällä, hei! Kävelin eilen noin 10 kilometriä suunnittelematta etukäteen. Tunsin olevani aika lailla jumissa päästyäni kotiin :-D mutta riittävän pitkä venyttely auttoi.
Haluaisin uida, mutta olen laiska lähtemään uimahallille. Sinne on matkaa ja jos ei heti aamusta mene, on altaassakin ruuhkaa.
Muuten päivät ja syömiset kukevat samaa rataa ihan tylsyyteen asti eli syön tavallista, sydänystävällistä kotiruokaa riittävän usein. Toki olen vielä lomalla. Syömisten järjestämisestä tulee haastavampaa, kun palaan töihin. Siellä pitää olla eväät mukana, enkä aina muista ottaa niitä mukaan.
Mikä on "sydänystävällinen kotiruoka"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihrapossu kirjoitti:
Mukana! Vielä pari vuotta sitten olin hoikka ja urheilullinen, sitten töissä ja muussa elämässä paljon stressiä, välilevy meni ja liian usein noutoruokaa/einestä/herkkuja jne, napostelu jäi myös tavaksi. Nyt asiat helpottamassa ja moni peruspalikka taas kunnossa (ateriarytmi, ruuat), mutta valitettavasti väsymykseem tai "palkinnoksi" jäi myös huonoja tapoja, joista haluan nyt eroon. Jo sillä varmasti lähtee paino laskemaan ainaki aluksi.
Ennen lasta tuli liikuttaa n. 10h viikossa raskaasti, siihen ei ole paluuta millään enään. Olen kuitenkin taas päässyt salille 2-3x/viikko, mikä tuntuu jo hyvältä ja piristää. Muut entiset lajit joutuvat ainakin syksyä odottamaan. Tämän lisäksi olen jo syksyllä palauttanut työmatkapyöräilyn arkeen. Kuljen sähköpyörällä, joten ei ole niin raskasta, mutta ulkoilenpa pakkasellakin 1h/suunta mäkistä reittiä, josta puolet lapsi kyydissä. Eniten toimii piristeenä. 🖤
Meillä ei vaa'assa patterit toimineet pitkään, eilen vihdoin uusittiin ja järkytys oli melkoinen, kun paino 90kg. Viimeisilläni raskaana painoin 93kg, ennen raskautta 85kg, pitkään paino pysyi 71-73kg, mutta tällöin suuret treenimäärät. Nyt tavoite n. 65kg tai se, milloin tuntuu+näyttää hyvältä, vanhat vaatteet myös mittatikkuina. Koska itsellä paino heittää kuukautiskierron ja eri ruokien vaikutuksesta paljon, aion punnita itseni päivittäin.
Tervetuloa! Pienen lapsen kanssa ei varmastikaan ole aina helppoa löytää aikaa liikunnalle, mutta ruokavalion muutoksella se suurin työ tehdään.
Juon vielä aamukahvin loppuun, vaihdan vaatteet ja suuntaan salille jumppaan. En ole järin hyvä koordinaatiota ja rytmitajua vaativissa jumpissa, mutta tuo on koreografialtaan tarpeeksi helppo ja mikä tärkeintä, hien saa pintaan. Olen painonpudotuksen aikana yrittänyt haastaa itseäni kokeilemaan uusia juttuja ja on ollut virkistävää ravistella omia käsityksiä siitä, mitä osaa ja missä pärjää. Olen koko ikäni ollut arka astumaan ulos mukavuusalueeltani ja minulla on ollut lujassa istuvia käsityksiä siitä, missä en ole taitava, lahjakas tai edes kyvykäs ja olen antanut niiden estää minua tekemästä asioita. Nyt yritän opetella tuosta eroon ja esimerkiksi mennä sinne jumppaan, vaikka en aina pysyisikään muiden tahdissa askelsarjoissa.
t. numero 17
Mulla meni joskus maku kokonaan noista salin ohjatuista jumpista kun jonkun jumpan piti olla kyseisen salin infon mukaan kaikille soveltuva ja ei ollutkaan. Kun menin paikalle niin siellä piti valita ties mitä härveliä ties mihin liikesarjaan ja juuri kun olin päässyt jyvälle niin, pam! Ei kun vaihdetaan taas käsipainosta steppilautaan ja tehdään jotain ihan muuta.
Lisäksi siellä oli joku tyttönen harjoittelemassa joka ihan avoimesti tuijotteli ja naureskeli mulle (näin peilin kautta). Sen sijaan kun menee ihan punttikselle harjoittelemaan niin kukaan ei naureskele.
Ei sillä että jonkun naureskelu itseäni niin haittaa, mutta tuollainen on syvältä että harjoittelu onkin jotain muuta kuin sen piti olla ja että koko tunti menee siinä kun yritän pysyä jonkun porukan perässä. Tuollaisessa vain turhautuu!
Ohjaajissa on myös tosi paljon eroja! Tänään oli onneksi ohjaaja, joka tunnin aikana osasi selkeästi ja hyvissä ajoin kertoa, mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Se helpotti tosi paljon mukana pysymistä ja aina suunnilleen tiesi, mitä tehdään seuraavaksi.
Naureskelijat on ihan oma lukunsa. Tuolla salilla en onneksi ole sellaisiin törmännyt ja tuskin ne itseä kovin haittaisi, mutta on peruskäytöstapoja antaa jokaiselle harjoittelurauha ja olla pilkkaamatta.
Alue: Aihe vapaa
Unohda syyllisyys! Hyvin sulla menee :-)