Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelin eilen tai toissapäivänä tekeväni minimuutoksia loppuelämäksi ja ajattelin tekeväni yhden viikossa. Ensimmäinen oli vaalean leivän vaihto ruisleipään. Tässä ei ole ollut mitään ongelmia, enkä suuremmin kaipaile valkoista leipää. Nyt olen kuitenkin lukenut ketjun alusta saakka (huh) ja innoissani ajattelin tehdä toisenkin muutoksen, vaikka viikko ei olekaan kulunut :) Eli aion syödä säännöllisesti. Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Aion syödä, vaikka ei olisikaan kova nälkä ja yritän ottaa ruokaa mukaan, ettei tule tilanteita joissa ei ole mitään mukana ja pitää hakea kaupasta nopeasti jotain mättöä. Painotan aamupuolen aterioita ja iltaa kohti "kevennän", koska en ole iltasyojä muutenkaan. Ongelma on se, että olen useimmiten päivät kotona, joten pitäisi vääntää kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Hyvä suunnitelmani saattaakin kaatua juuri tähän. Ehkä voisin laskea puuronkin lämpimäksi ateriaksi. Jotain proteiinia ja höysteitä lisäksi?
Minusta kuusi ateriaa kuulostaa todella paljolta. Itse en ollenkaan syö välipaloja (en ymmärrä miksi pitäisi). En myöskään kyl jaksaisi syödä niin usein, 1-3 ateriaa riittää minulle. Mutta näin meillä on erilaisia tapoja! Voitko kertoa vähän mitä näissä aterioissa on? Erityisesti toki kiinnostaa välipalat.
Olen ajatellut tässä tuota stressihormoniasiaa lähinnä. Eli aamupalan syön aina juuri sen takia, että aamulla stressihormonit on koholla ja kun syö, ne tasaantuu. Välipala voisi olla vain hedelmäkin, jos tuntuu että ei ole yhtään nälkä. Vaikka periaatteessa olenkin sitä mieltä, että välipalakin saisi olla "ruokaisampi". Iltapala on varmaan aika kevyt, koska kyllästyn syömiseen iltaa kohden ja aikaisemmin olenkin jättänyt illalla syömättä. Mutta nyt ajattelin, että se voisi parantaa unia ja tosiaan en halua mennä nälkäisenä nukkumaan (mitä olen tehnyt paljonkin ihan laiskuuttani). Samoin ajattelin, että "päivällinen" voisi olla esim. sosekeitto ja höysteet tai jotain sellaista. Tarkoitus on siis vain syödä aluksi monta kertaa päivässä. Jos se alkaa tuntua työläältä, niin jätän yhden välipalan pois. Jotainhan tässä täytyy tehdä. Ja halusin tehdä jotain muuta kuin ennen, koska sillä entisellä tyylillä nämä kilotkin taisi tulla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelin eilen tai toissapäivänä tekeväni minimuutoksia loppuelämäksi ja ajattelin tekeväni yhden viikossa. Ensimmäinen oli vaalean leivän vaihto ruisleipään. Tässä ei ole ollut mitään ongelmia, enkä suuremmin kaipaile valkoista leipää. Nyt olen kuitenkin lukenut ketjun alusta saakka (huh) ja innoissani ajattelin tehdä toisenkin muutoksen, vaikka viikko ei olekaan kulunut :) Eli aion syödä säännöllisesti. Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Aion syödä, vaikka ei olisikaan kova nälkä ja yritän ottaa ruokaa mukaan, ettei tule tilanteita joissa ei ole mitään mukana ja pitää hakea kaupasta nopeasti jotain mättöä. Painotan aamupuolen aterioita ja iltaa kohti "kevennän", koska en ole iltasyojä muutenkaan. Ongelma on se, että olen useimmiten päivät kotona, joten pitäisi vääntää kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Hyvä suunnitelmani saattaakin kaatua juuri tähän. Ehkä voisin laskea puuronkin lämpimäksi ateriaksi. Jotain proteiinia ja höysteitä lisäksi?
Minusta kuusi ateriaa kuulostaa todella paljolta. Itse en ollenkaan syö välipaloja (en ymmärrä miksi pitäisi). En myöskään kyl jaksaisi syödä niin usein, 1-3 ateriaa riittää minulle. Mutta näin meillä on erilaisia tapoja! Voitko kertoa vähän mitä näissä aterioissa on? Erityisesti toki kiinnostaa välipalat.
Olen ajatellut tässä tuota stressihormoniasiaa lähinnä. Eli aamupalan syön aina juuri sen takia, että aamulla stressihormonit on koholla ja kun syö, ne tasaantuu. Välipala voisi olla vain hedelmäkin, jos tuntuu että ei ole yhtään nälkä. Vaikka periaatteessa olenkin sitä mieltä, että välipalakin saisi olla "ruokaisampi". Iltapala on varmaan aika kevyt, koska kyllästyn syömiseen iltaa kohden ja aikaisemmin olenkin jättänyt illalla syömättä. Mutta nyt ajattelin, että se voisi parantaa unia ja tosiaan en halua mennä nälkäisenä nukkumaan (mitä olen tehnyt paljonkin ihan laiskuuttani). Samoin ajattelin, että "päivällinen" voisi olla esim. sosekeitto ja höysteet tai jotain sellaista. Tarkoitus on siis vain syödä aluksi monta kertaa päivässä. Jos se alkaa tuntua työläältä, niin jätän yhden välipalan pois. Jotainhan tässä täytyy tehdä. Ja halusin tehdä jotain muuta kuin ennen, koska sillä entisellä tyylillä nämä kilotkin taisi tulla :)
Mikä sun syy on syödä monta kertaa päivässä? Mikä itseisarvo se on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelin eilen tai toissapäivänä tekeväni minimuutoksia loppuelämäksi ja ajattelin tekeväni yhden viikossa. Ensimmäinen oli vaalean leivän vaihto ruisleipään. Tässä ei ole ollut mitään ongelmia, enkä suuremmin kaipaile valkoista leipää. Nyt olen kuitenkin lukenut ketjun alusta saakka (huh) ja innoissani ajattelin tehdä toisenkin muutoksen, vaikka viikko ei olekaan kulunut :) Eli aion syödä säännöllisesti. Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Aion syödä, vaikka ei olisikaan kova nälkä ja yritän ottaa ruokaa mukaan, ettei tule tilanteita joissa ei ole mitään mukana ja pitää hakea kaupasta nopeasti jotain mättöä. Painotan aamupuolen aterioita ja iltaa kohti "kevennän", koska en ole iltasyojä muutenkaan. Ongelma on se, että olen useimmiten päivät kotona, joten pitäisi vääntää kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Hyvä suunnitelmani saattaakin kaatua juuri tähän. Ehkä voisin laskea puuronkin lämpimäksi ateriaksi. Jotain proteiinia ja höysteitä lisäksi?
Minusta kuusi ateriaa kuulostaa todella paljolta. Itse en ollenkaan syö välipaloja (en ymmärrä miksi pitäisi). En myöskään kyl jaksaisi syödä niin usein, 1-3 ateriaa riittää minulle. Mutta näin meillä on erilaisia tapoja! Voitko kertoa vähän mitä näissä aterioissa on? Erityisesti toki kiinnostaa välipalat.
Olen ajatellut tässä tuota stressihormoniasiaa lähinnä. Eli aamupalan syön aina juuri sen takia, että aamulla stressihormonit on koholla ja kun syö, ne tasaantuu. Välipala voisi olla vain hedelmäkin, jos tuntuu että ei ole yhtään nälkä. Vaikka periaatteessa olenkin sitä mieltä, että välipalakin saisi olla "ruokaisampi". Iltapala on varmaan aika kevyt, koska kyllästyn syömiseen iltaa kohden ja aikaisemmin olenkin jättänyt illalla syömättä. Mutta nyt ajattelin, että se voisi parantaa unia ja tosiaan en halua mennä nälkäisenä nukkumaan (mitä olen tehnyt paljonkin ihan laiskuuttani). Samoin ajattelin, että "päivällinen" voisi olla esim. sosekeitto ja höysteet tai jotain sellaista. Tarkoitus on siis vain syödä aluksi monta kertaa päivässä. Jos se alkaa tuntua työläältä, niin jätän yhden välipalan pois. Jotainhan tässä täytyy tehdä. Ja halusin tehdä jotain muuta kuin ennen, koska sillä entisellä tyylillä nämä kilotkin taisi tulla :)
Kokeilemalla se oma hyvä rytmi selkiää! Minäkin syön aamupalan joka päivä, osin varmaan koska illalla ei ruoka niin maita ja yön aikana ehtii jo tulla nälkä. Lounaan syön noin neljän, viiden tunnin kuluttua aamiaisesta ja sitten seuraava ateria illalla kun tulen harratuksista kotiin. Jos lounaan jälkeen uhkaa tulla liian pitkä ruokailuväli ja olen menossa urheilemaan, saatan siinä välissä syödä jotain pientä. Iltaruoka on usein sama kuin lounas tai aamiainen nälästä riippuen.
Yksi iso juttu tässä elämäntapamuutoksessa on ollut nälän- ja kylläisyydentunteiden tunnistaminen ja tarkkailu. Olen annoskoosta tosi tarkka enkä santsaa. Kuulostaa jälleen itsestäänselvältä, mutta olen aiemmin ajatellut kylläisyydentunteen muistuttavan enemmän täysinäistä oloa kuin mitä se onkaan ja oli iso juttu oivaltaa, että vaikka voisin syödä vielä lisää, se ei tarkoita että minun olisi nälkä, olisin syönyt liian vähän tai en olisi kylläinen. Pieni näläntunnekaan ei ole pahitteeksi, kunhan se ei esimerkiksi haittaa nukkumista tai ei anna sen pitkittyä niin, että tulee sitten syöneeksi liikaa tai huonosti.
Tsemppiä kaikille mukana oleville! Pysäytti kyllä, kun Hesarissa luki tänään, että pelkästään työikäisiä ylipainoisia on Suomessa 3 miljoonaa. Huhhuh! Ja koko väkiluku 5,5 miljoonaa.
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Mukana. Sellainen n 10 kg pudotettavaa, en ole ylipainoinen mutta ihan normaalipainon ylärajoilla keikun. Lihoin nuo kilot viime vuonna, töissä oli kamala stressi ja en jaksanut ollenkaan liikkua ja söin tosi epäterveellistä ja paljon.
Nyt tavoitteena pudottaa nuo kesään mennessä. Aloitan pätkäpaaston ja pienennän annoskokoja ja jätän sokeriherkut pois/vain tyyliin juhlapäiviin.
Luulisi riittävän tämä, mutta katsellaan kevään mittaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista, että tänne on pesiytynyt noita vänkääjiä. Haluaisin ryhmän, jossa voisi jakaa kokemuksia ja tsempata toisia, eikä päteä. Aloitin elämäntapamuutoksen aika lailla vuosi sitten. pudotin nopeasti 10 kg kitudietiillä, en oikeastaaan saanutkaan sitten enää painoa pudotettua, vaikka olin PT:n ohjauksessa ja söin annettujen kalorien määrän. Syksy meni muutenkin aika huonosti, mutta nyt aloitellaan taas uudella tarmolla. Syön terveellisesti muuten, voisin elää kasviksilla, mutta sokeriherkut ovat minun ongelmani. En ole tänä vuonna syönyt herkkuja, eli 6. päivä ilman herkkuja. Vieläkin tekee mieli makeaa, mutta ehkä ne pahimmat päivät ovat takanapäin. Ensi viikolla pyrin jättämään hiilareita pois, esim leivän kokonaan. Sitten 16.1 aloitan taas kitukuurin, katsotaan millaiset tulokset sillä ehdin saada.
Itseäni kiinnostaa onko joku sokerihiiri pystynyt muuttamaan tapojaan, niin että pystyy syömään satunnaisesti niitä sokeriherkkuja ilman, että homma lähtee ihan lapasesta? Itse olin viime vuonna varmaan pari kuukautta ilman herkkuja, mutta heti kun söin vähän niin lopettaminen oli ihan järkyttävän vaikeaa.
Pisti silmään tuo kitukuuri-sana. Mitä se sinun kohdallasi tarkoittaa? Suosittelisin ennemmin sellaista ruokavaliota ja liikuntarutiinia, jota jaksat ja voit tehdä pitkän aikaa ilman kuuriajattelua.
Sokerikoukkuun auttaa monella niiden lopettaminen kokonaan. Mä olin melko täydellisessä herkkulakossa jonkin aikaa painon pudottamisen aloituksen jälkeen, jotta sain tottumuksen katkaistua ja totutettua kehoa ja makuhermoja uuteen ateriarytmiin ja ruokavalioon. Kun se alkoi automatisoitua, löysensin kieltoa ja olen herkutellut vähän ja tietyissä tilanteissa. Päätän etukäteen, mitä herkkuja syön ja koska: esimerkiksi että menen kaverin luo kahville ja siellä voin ottaa yhden pienen leivonnaisen. Koskaan en korvaa aterioita herkuilla ja kun ruokarytmi on kunnossa, makeaa ei samalla lailla tee mieli. Hölmöintä olisi syödä herkkuja nälkäänsä. Kotiin en edelleenkään uskalla herkkuja ostaa, että vanha ahmimiskäyttäytyminen ei taas ala. Jouluna huomasin, että jos herkkuja on koko ajan tarjolla, alan helposti syödä niitä liikaa.
Kitukuuri tarkoittaa jotain alle 600-1000 kcal välissä, tiedän nuo riskit ja nuo kaikki muut. Siksi lopetinkin suht nopeasti, ja nostin kalorit kyllä ihan korkealle, toisaalta minulla ei paino noussut vaikka herkuttelin ihan liikaakiin paikoitellen, joten elimistö on kyllä jotenkin jumissa, hirveä stressi, ahdistus ja huonot yöunet ei auta tilannetta. En asu yksin, joten herkkuja on muidenkin toimesta täällä. Joulun ajalta vielä 2 konvehtirasiaakin vielä. Kiitos kokemuksesta sokerikoukun suhteen, mielenkiintoista huomata, että kotona ei voi pitää herkkuja. Ahmintataustaa minullakin ja tunnesyömistä. Syön myös aivan liian nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kaikille mukana oleville! Pysäytti kyllä, kun Hesarissa luki tänään, että pelkästään työikäisiä ylipainoisia on Suomessa 3 miljoonaa. Huhhuh! Ja koko väkiluku 5,5 miljoonaa.
Tässä vielä linkki juttuun.
Terveydenhuolto | Helsinkiläinen Päivi Perälä sai ylipainon vuoksi lääkärin lähetteen Näin vuosi Husin ohjelmassa muutti arkea: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009241588.html?share=20e45da29ca1bea…
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Tämä! Ei tosiaan kannata käydä päivittäin puntarilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kaikille mukana oleville! Pysäytti kyllä, kun Hesarissa luki tänään, että pelkästään työikäisiä ylipainoisia on Suomessa 3 miljoonaa. Huhhuh! Ja koko väkiluku 5,5 miljoonaa.
Tässä vielä linkki juttuun.
Terveydenhuolto | Helsinkiläinen Päivi Perälä sai ylipainon vuoksi lääkärin lähetteen Näin vuosi Husin ohjelmassa muutti arkea: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009241588.html?share=20e45da29ca1bea…
Tämä on hurja luku, koska Tilastokeskuksen mukaan väestöstä on työikäisiä on 62 % eli 3,4 miljoonaa.
https://www.stat.fi/uutinen/suomi-lukuina-2020-kertoo-meista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetemput ja dieetit eivät tuota kestäviä tuloksia. Kohtuus kaikessa on tärkeintä. Esimerkiksi jonkun ruoka-aineen (kuten leivän tai perunan) demonisointi on aivan huuhaata. Kaikkea voi syödä kohtuudella. Joissain aineissa kohtuullisuus tarkoittaa pienempi määrä ja toisessa suurempi. Kun kieltää itseltään jotain, alkaa tulla mielitekoja ja huonos fiilistä. Jossain vaiheessa sitten sortuu kiellettyyn hedelmään ja syyllisyydentunne kalvaa. Ihan turhaan.
En ole ikinä sortunut esim. perunaan tai riisiin. Nyt kuitenkin mietin niiden ottamista ruokavalioon takaisin, löytyiskö täältä kannatusta ja hyödillistä tietoa miksi kannattaisi? Auttaisi ruokalaskuun huomattavasti.
Jos noita kahta mietit, niin ota peruna, se on kotimaista ja halpaa. Tietoa hyödyistä ja haitoista löytyy hyvin googlaamalla, ja reseptejä myös, jos päädyt siihen sortumaan. :)
Pitää kyllä alkaa googlettamaan, jospa pää sitten antaisi periksi ottaa sen takaisin ruokavalioon. En enää pitäisi sitä sortumisena.
Minkä tilalle ajattelit ottaa? Et ilmeisesti lisäksi, koska puhuit ruokalaskusta, eli korvaisit jonkun kalliimman raaka-aineen niillä. Pasta? Leipä?
En tilalle vaan lisäksi. Kasviksiin menee paljon rahaa. Pastaa en syö, silloin tällöin ruisleipää.
Millä logiikalla tuossa sitten siirtyy rahaa kauppalaskussa, jos ostat normaalien juttujen lisäksi vielä lisää juttuja?
Sillä logiikalla että kalliimpia juttuja menisi vähemmän? En ole annoskokoa kasvattamassa..
No niin, tunnin rämpiminen lumisessa metsässä sai hien mukavasti pintaan. :) Luulin että olis sen jälkeen nälkä, mutta olo tasaantui vesilasillisella. Lounas siirtyy vähän myöhemmäksi, mutta se on mulle muutenkin luontaista. Nyt vähän venyttelyä ja sitten ruuanlaittoon.
Mukavaa loppiasta kaikille! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetemput ja dieetit eivät tuota kestäviä tuloksia. Kohtuus kaikessa on tärkeintä. Esimerkiksi jonkun ruoka-aineen (kuten leivän tai perunan) demonisointi on aivan huuhaata. Kaikkea voi syödä kohtuudella. Joissain aineissa kohtuullisuus tarkoittaa pienempi määrä ja toisessa suurempi. Kun kieltää itseltään jotain, alkaa tulla mielitekoja ja huonos fiilistä. Jossain vaiheessa sitten sortuu kiellettyyn hedelmään ja syyllisyydentunne kalvaa. Ihan turhaan.
En ole ikinä sortunut esim. perunaan tai riisiin. Nyt kuitenkin mietin niiden ottamista ruokavalioon takaisin, löytyiskö täältä kannatusta ja hyödillistä tietoa miksi kannattaisi? Auttaisi ruokalaskuun huomattavasti.
Jos noita kahta mietit, niin ota peruna, se on kotimaista ja halpaa. Tietoa hyödyistä ja haitoista löytyy hyvin googlaamalla, ja reseptejä myös, jos päädyt siihen sortumaan. :)
Pitää kyllä alkaa googlettamaan, jospa pää sitten antaisi periksi ottaa sen takaisin ruokavalioon. En enää pitäisi sitä sortumisena.
Minkä tilalle ajattelit ottaa? Et ilmeisesti lisäksi, koska puhuit ruokalaskusta, eli korvaisit jonkun kalliimman raaka-aineen niillä. Pasta? Leipä?
En tilalle vaan lisäksi. Kasviksiin menee paljon rahaa. Pastaa en syö, silloin tällöin ruisleipää.
Millä logiikalla tuossa sitten siirtyy rahaa kauppalaskussa, jos ostat normaalien juttujen lisäksi vielä lisää juttuja?
Sillä logiikalla että kalliimpia juttuja menisi vähemmän? En ole annoskokoa kasvattamassa..
Niin, eli korvaat osan kasviksista etkä osta vain lisäksi.
Mikä ongelma? Lisäksi kasviksien sekaan jottei niitä tarvitsisi kuluttaa niin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Näinpä. En käy vaa alla kuin noin kerran viikossa. Ja aloin painon lisäksi seuraamaan myös vyötärönympärystä. Lihaskiloja saa tulla lisääkin, läskistä haluan eroon. Hitaasti on mennyt, mutta suunta selkeä. Alkupaino oli 82 kg, nyt selvästi alle 80. Vyötärönympärys oli melkein metri, nyt aamulla oli vain 94 cm. Pitkä matka edessä tavoitteisiin (olen 162 cm pitkä, 60 v), mutta aika helposti menee näin. En ole dieetillä, olen muuttanut ruokatapojani terveellisemmiksi ja yritän lisätä liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Tämä! Ei tosiaan kannata käydä päivittäin puntarilla.
Niin, tai sitten taas nimenomaan kannattaa, jotta näkee sen realistisen vaihtelun. Tästä syystä itse käyn puntarilla päivittäin ja seuraan keskiarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetemput ja dieetit eivät tuota kestäviä tuloksia. Kohtuus kaikessa on tärkeintä. Esimerkiksi jonkun ruoka-aineen (kuten leivän tai perunan) demonisointi on aivan huuhaata. Kaikkea voi syödä kohtuudella. Joissain aineissa kohtuullisuus tarkoittaa pienempi määrä ja toisessa suurempi. Kun kieltää itseltään jotain, alkaa tulla mielitekoja ja huonos fiilistä. Jossain vaiheessa sitten sortuu kiellettyyn hedelmään ja syyllisyydentunne kalvaa. Ihan turhaan.
En ole ikinä sortunut esim. perunaan tai riisiin. Nyt kuitenkin mietin niiden ottamista ruokavalioon takaisin, löytyiskö täältä kannatusta ja hyödillistä tietoa miksi kannattaisi? Auttaisi ruokalaskuun huomattavasti.
Jos noita kahta mietit, niin ota peruna, se on kotimaista ja halpaa. Tietoa hyödyistä ja haitoista löytyy hyvin googlaamalla, ja reseptejä myös, jos päädyt siihen sortumaan. :)
Pitää kyllä alkaa googlettamaan, jospa pää sitten antaisi periksi ottaa sen takaisin ruokavalioon. En enää pitäisi sitä sortumisena.
Minkä tilalle ajattelit ottaa? Et ilmeisesti lisäksi, koska puhuit ruokalaskusta, eli korvaisit jonkun kalliimman raaka-aineen niillä. Pasta? Leipä?
En tilalle vaan lisäksi. Kasviksiin menee paljon rahaa. Pastaa en syö, silloin tällöin ruisleipää.
Millä logiikalla tuossa sitten siirtyy rahaa kauppalaskussa, jos ostat normaalien juttujen lisäksi vielä lisää juttuja?
Sillä logiikalla että kalliimpia juttuja menisi vähemmän? En ole annoskokoa kasvattamassa..
Niin, eli korvaat osan kasviksista etkä osta vain lisäksi.
Mikä ongelma? Lisäksi kasviksien sekaan jottei niitä tarvitsisi kuluttaa niin paljon?
Miten niin ongelma? Mulle on ihan sama mitä syöt tai olet syömättä. Kyse oli semantiikasta ja matematiikasta. Lisäksi tarkoittaa eri asiaa kuin jonkin tilalla. Ostamalla jotakin lisää maksat enemmän kuin ostamalla jonkin tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Tämä! Ei tosiaan kannata käydä päivittäin puntarilla.
Niin, tai sitten taas nimenomaan kannattaa, jotta näkee sen realistisen vaihtelun. Tästä syystä itse käyn puntarilla päivittäin ja seuraan keskiarvoa.
Millaiselta aikaväliltä lasket keskiarvon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan vaa'alla käyvät naiset, että nestettä kertyy hormonitoiminnan aiheuttaman normaalin aihtelun takia joskus enemmän, joskus vähemmän. Esimerkiksi jos punnitsee aamulla tyhjällä vatsalla ja juo päivän aikana vettä sen 1,5 litraa ja syö normaalisti, voi illalla painoa ollakin 0-3 kg enemmän. Ja joskus se jää seuraavaan päivään. Myös vatsan toiminta vaihtelee hormonikierron eri vaiheissa. Armollisuutta siis mukaan.
Tämä! Ei tosiaan kannata käydä päivittäin puntarilla.
Niin, tai sitten taas nimenomaan kannattaa, jotta näkee sen realistisen vaihtelun. Tästä syystä itse käyn puntarilla päivittäin ja seuraan keskiarvoa.
Millaiselta aikaväliltä lasket keskiarvon?
Minulla on käytössä appi nimeltä Happy Scale, se laskee sen automaattisesti mutten kyllä tiedä, miltä aikaväliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetemput ja dieetit eivät tuota kestäviä tuloksia. Kohtuus kaikessa on tärkeintä. Esimerkiksi jonkun ruoka-aineen (kuten leivän tai perunan) demonisointi on aivan huuhaata. Kaikkea voi syödä kohtuudella. Joissain aineissa kohtuullisuus tarkoittaa pienempi määrä ja toisessa suurempi. Kun kieltää itseltään jotain, alkaa tulla mielitekoja ja huonos fiilistä. Jossain vaiheessa sitten sortuu kiellettyyn hedelmään ja syyllisyydentunne kalvaa. Ihan turhaan.
En ole ikinä sortunut esim. perunaan tai riisiin. Nyt kuitenkin mietin niiden ottamista ruokavalioon takaisin, löytyiskö täältä kannatusta ja hyödillistä tietoa miksi kannattaisi? Auttaisi ruokalaskuun huomattavasti.
Jos noita kahta mietit, niin ota peruna, se on kotimaista ja halpaa. Tietoa hyödyistä ja haitoista löytyy hyvin googlaamalla, ja reseptejä myös, jos päädyt siihen sortumaan. :)
Pitää kyllä alkaa googlettamaan, jospa pää sitten antaisi periksi ottaa sen takaisin ruokavalioon. En enää pitäisi sitä sortumisena.
Minkä tilalle ajattelit ottaa? Et ilmeisesti lisäksi, koska puhuit ruokalaskusta, eli korvaisit jonkun kalliimman raaka-aineen niillä. Pasta? Leipä?
En tilalle vaan lisäksi. Kasviksiin menee paljon rahaa. Pastaa en syö, silloin tällöin ruisleipää.
Millä logiikalla tuossa sitten siirtyy rahaa kauppalaskussa, jos ostat normaalien juttujen lisäksi vielä lisää juttuja?
Sillä logiikalla että kalliimpia juttuja menisi vähemmän? En ole annoskokoa kasvattamassa..
Niin, eli korvaat osan kasviksista etkä osta vain lisäksi.
Mikä ongelma? Lisäksi kasviksien sekaan jottei niitä tarvitsisi kuluttaa niin paljon?
Miten niin ongelma? Mulle on ihan sama mitä syöt tai olet syömättä. Kyse oli semantiikasta ja matematiikasta. Lisäksi tarkoittaa eri asiaa kuin jonkin tilalla. Ostamalla jotakin lisää maksat enemmän kuin ostamalla jonkin tilalle.
Älä jaksa vääntää. Onko tuo mielestäsi niin tärkeä asia, että siitä kannattaa viesti toisensa perään jankuttaa?
Lisän voi ajatella määrällisen lisän ja nollasummapelin sijaan myös laadullisena lisänä tai suhteellisena muutoksena eli että ostaa jotain tuoteryhmää, jota ei ole aiemmin ostanut tai jonkin tuoteperheen sisällä yhden tuotteen osuus suurenee ja toisen pienenee. Ei tämä ole näin vaikeaa ja kaikki muut paitsi sinä tuntuvat ymmärtävän, mitä tarkoitetaan.
Kuinka suuria sun maksa-arvot olivat?