Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa

Vierailija kirjoitti:

Olen itsekin tätinä saanut näitä tilauksia, yleensä vasta pari päivää ennen joulua/syntymäpäivää. Itse ostan lahjat ajoissa, ja mietin tarkkaan, mitä hankin, enkä usko tuottaneeni pettymyksiä.

Minulle ei tuota mitään iloa toimia lasten vanhempien tilausten maksajana, joten hankin tasan mitä itse haluan.

Niin. Se lapsihan kasvaa koko ajan, joten aika loogista, että se toive on tuore ja sellainen että se vastaa sitä lapsen kehitystä.

Edes äitinä minun on tosi vaikea tietää ns hyvissä ajoin mistä omat lapseni tykkää. Toisten lasten kanssa en todellakaan viitsisi alkaa pätemään.

Ja ne listathan eivät ole vanhempien, niissä ei ole kyse rahasta, vaan ne on yksinkertaisesti tapa tukea lapsen suhdetta lahjanantajaan. Hassua että tätiä ei tämä kiinnosta.

Mun sisko toi viimeksi hamahelmet ja lasten leivontasetin mun 14- ja 16-vuotiaille ja nyt on taaaaaas minun syyni, kun ne lahjat ei oikeasti olleet hitti.

Olin vinkannut että antaisi teineille jonkin amuletin rannekoruun jonka oli antanut 1- ja 3-vuotiaille (ja jota hillosin siis vuosia tallessa koska se oli ihan liian aikuinen lahja taaperoille) ja jota olemme täydennelleet vuosien mittaan ja joka oikeasti olisi ollut teinien mieleen. Mutta ei, kun ei voi kuunnella, niin ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näköjään niin on, että mummot, varsinkin anopit, on kaikki hulluja narsisteja ja tekevät aina kaiken väärin. Onneksi on olemassa vaarit, jotka osaavat tehdä kaiken oikein, tai ei niiden ostamia lahjoja ainakaan kukaan hauku.

Ei ole kaikki hulluja. Aika moni on.

Vaarien lahjoja ei haukuta, kun eivät niitä osta!

Luojan kiitos siitä, että mulla ei ole miniää 🙏

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näköjään niin on, että mummot, varsinkin anopit, on kaikki hulluja narsisteja ja tekevät aina kaiken väärin. Onneksi on olemassa vaarit, jotka osaavat tehdä kaiken oikein, tai ei niiden ostamia lahjoja ainakaan kukaan hauku.

Jos haluaa ostaa lapselle pyjaman, miksi pitää ostaa leimallisesti jonkun tietyn hahmon kuvalla varustettu? Miksi ei sellaista, jossa ei ole kuvaa tai on vaikka lumihiutaleita?

Oma anoppini tuo meille usein sellaista kahvia, mitä en juo. Olen tarkka kahvimerkistäni. Laitan anopin antamat paketit kaappiin ja sieltä eteenpäin niille, joille ne kahvit varmasti maistuu. En ala kiitollisuudesta juomaan pahaa kahvia.

Appeni taasen antoi muutama vuosi sitten minulle paketin merinovillasukkia. Ne on niin hyviä, lämpimiä, kestäviä ja joka kenkään mahtuvia, että säästelen viimeistä sukkaparia käyttämättömänä kaapin perukoilla. Appi ajatteli, että tuo miniä tykkää ulkoilla lastensa kanssa ja tekee pitkiä lenkkejä koiran kanssa säässä kuin säässä, joten ostetaan hänelle lämpimiä, hyviä sukkia.

Mieti itse, kumpi tuntuu kivemmalta minusta? Tahallaan tuotu väärä kahvi, vai sukat joille on tarvetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se näköjään niin on, että mummot, varsinkin anopit, on kaikki hulluja narsisteja ja tekevät aina kaiken väärin. Onneksi on olemassa vaarit, jotka osaavat tehdä kaiken oikein, tai ei niiden ostamia lahjoja ainakaan kukaan hauku.

Ei ole kaikki hulluja. Aika moni on.

Vaarien lahjoja ei haukuta, kun eivät niitä osta!

Meillä ainakin ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on väärin ja tyhmää tuhlausta ostaa yhtään mitään tarpeetonta. Ne pitää kaikki palauttaa antajalleen että se oppii. Näin minä tein kun äitini kysymättä toi sellaista mitä en halunnut. 

Mitä lahjanantajan pitäisi oppia? Lahja on rakkauden ja ystävyyden osoitus, eikä sen tarkoituskaan ole tuoda saajalle taloudellista etua tai hyötyä, muuten se on taloudellinen avustus.

Meillä töissä oli annettu jo kauan työntekijöille joululahjaksi 300€ lahjakori, sisälsi ruokaa ja tekstiiliä ja jotkut työntekijät aloittivat siitä valituksen jo syyskuussa ja jatkui pitkälle kevääseen, mitä kaikkea törkyä tuli saatua, mutta ei ollut sen vertaa älliä, että olisi vienyt lahjan jo heti työpaikan roskikseen. Ei, vaan sen avulla saatiin syy valitukseen.

Jossakin vaiheessa tieto meni johtoportaalle ja henkilökunnan joululahjat loppuivat ja nyt rahat menevät hyväntekeväisyyteen, mutta siitäkin nämä valittajat valittavat, kuinka se on niin väärin.

Miten ihmiset saavat jopa joululahjasta tehtyä ongelman ja se pitäisi täyttää juuri heidän toiveet ja sitä pidetään ainoana ja oikeana.

Vaikka useimmat meistä ihan itse ostavat tarpeetonta ja käyttämätöntä tavaraa viedään kirpparille, joita itse ostanut tai komerot pursuavat tavarasta, mutta sitä samaa oikeutta ei anneta lahjanantajalle.

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen on poika, ja sitten on kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Muutama vuosi sitten vanhempi tyttö innostui Schleich-hevosista.

Schleichit on kalliita, mutta sitten myös nättejä, yksityiskohtaisia ja ihan laadukkaita. Meille niitä on kulkeutunut sekä lahjoina, että kirpparilta tai torista, tai joskus harvemmin muuten vaan kauppareissun yhteydessä.

Miehen äiti on nähnyt tyttöjen innostuksen, ja siellä lastenhuoneissa istunut lattialla mukana leikkimässä. Mikä on mahtavaa, enkä sitä moiti mitenkään. Ainoa, mikä ihmetyttää on lahjat. Mummo kysyy, mitä tytöt toivoo ja vastaus on ilmeinen. Minulle anoppi sanoo että niitä on teillä jo aika paljon ja ne on tosi kalliita, ja joulahjaksi hän antoi tytöille yhteiseksi puisen, pienen hevostallin ja eri valmistajan muovihevosia.

Niille hepoille ei menneet mitkään varusteet eikä Schleich-ratsastajat sopineet selkään. Talli jäi pölyyntymään hyllyyn, enkä yhtään syytä siitä lapsia. Annoin heidän myydä tallin pois pihakirppiksellä viime kesänä ja pitää rahat.

Anopin lahjassa ei ollut järkeä. Halvemmalla olisi saanut vaikka yksittäisen pupun ja varustepaketin missä on loimi ja suitset. Se olisi ollut paljon tykätympi.

Miehen perheessä on myös kulttuurina, että mistään ei puhuta. Tyhmiin letkautuksiin ja huomautuksiin ei puututa, koska siitähän voisi tulla riita vaikka. Kaikki pidetään sisällä, eikä tätä joka vuotista ohi toiveiden osteluakaan voi ottaa nätisti puheeksi. Ollaan vaan hys, hys.

Ihan ohiksena, mikseivät schleich-hevoset voisi asua toisen merkin tallissa? Meillä on schleich-hepoille tehty talleja milloin pahvilaatikoista, milloin Legoista, ovat asuneet nukkekodissa...

En tiedä miksi lapset ei lämmenneet tälle tallille. Ovat tehneet isänsä kanssa kyllä vanerista ties millaisia virityksiä hekin ja ne on käytössä varsinaisten Schleich-tallien rinnalla.

Ehkä se oli se, että tämä lahjatalli näytti enemmän siltä hökötykseltä mistä laukkahevoset lähtee radalle. Tämä siis oma arvaus, että eläinrakkaat lapset ei tykänneet kun hevonen ei mahdu pilttuussa kääntymään. Mene ja tiedä, mutta kyllä me yritettiin saada uusi talli leikkeihin mukaan.

Joo, ei noista aina ota selvää. Mietin juuri lähinnä sitä, että sen ymmärtää että hahmot olisivat samanlaisia, onhan noi schleich hepat ihan eri planeetalta kuin joku kahden euron jättipussi muoviroskaa. Ja varusteet jne. Mutta meillä on tehty ihan tietoinen valinta, ettei isoja nukketaloja, talleja ja vastaavia hankita pieniin tiloihin vaan hahmot sitten asukoot niissä mitä on. Ja juuri kaikenlaisia askarteluvirityksiä voi tehdä leikkeihin koska se askartelu tietty itsessäänkin on kivaa ja kehittävää.

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Kun omat lapset olivat pieniä, niin alkoholisoitunut ja "sairas"eläkkeelle alle 50 vuotiaana itsensä kikkaillut mummo osti jotain halvinta paskaa marketista ja jätti hintalaput kaikkiin lahjoihin "vahingossa". Kun rahat meni viinaan ja velkoihin, niin ei edes joulukorttien postimerkkeihin ollut rahaa. Antoi kortit käteen kun erikseen piti käydä hänenkin luonaan jouluna.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllästynyt näihin iän ikuisiin valittajiin, kun mikään ei käy ja toiveita pidetään tilauksena. Ja valitukset aloitetaan jo ennen joulua ja se jatkuu seuraavaan vuoteen.

Eikö vanhemmat itse voi toteuttaa lastensa lahjatoiveita, eikä siirtää niitä muiden ostettavaksi.

Minulla on viisi kummilasta ja tänä vuonna jätän kaikkien lahjat ostamatta, sillä en enää jaksa tätä vanhempien vaatimuksia, kun ne eivät ole edes lasten, eikä osasta edes kiittää lahjasta.

Ja vanhemmat lähettävät näitä tilauslistoja lahjanantajalle pyytämättä, jopa kuvien kanssa, eikä oteta lainkaan huomioon, kuinka paljon nämä tilaukset maksavat ja usein sitten kierrät puolipäivää etsimässä niitä, kun ne ovat joka paikassa loppu.

Vanhempien tehtävä on ostaa lahjat, ei mummojen ja muiden.

Koko joululahjat ovat aikansa eläneitä, kun ne eivät koskaan ole lahjansaajalle mieleisiä.

tämä ja itse he teettävät typeriä eripari valokuvamukeja jmv

"MINÄ osoitan tällä lahjalla sinulle rakkautta ja muistamista. Aivan sama, tykkäätkö sinä tästä lahjasta, se on MINUN valitsema ja MINULTA sinulle ja sinun pitää olla _kiitollinen_".

Huoh, eikö voitaisi jo päästä eroon tästä ajatuksesta?

Ja sitten sekin, että miksi pitää kysyä lahjatoiveita, jos sitten loukkaantuu tai ärsyyntyy siitä? Itse kysyit. Ei nykyään ihmiset ala enää kursailla että no eihän meitä varten tartte mitään... Suoraan kysymykseen suora vastaus.

- Mitä se Hilipertti toivoo joululahjaksi?

- Legoista hän on nyt tykännyt

- Selkis! Onko jotain toive-Legoa vai käykö mikä vain ikätason mukainen?

Mikä tuossa on niin vaikeaa ja loukkaavaa, että pitää ostaa junaradan osia tai hama-helmiä?

Minun äitini ei koskaan kuuntele minua. Hän tietää paremmin.

Yritin kesällä ehdottaa, että kun teinini oli menossa kesätöihin kukkakauppaan, mummo kutsuisi kahville ja samalla opettaisi niitä kukkia jne. Tein tämän ihan kohteliaisuudesta, koska mummo mielellään muistelee aikaansa kukkakaupassa.

Tämä väännettiin siihen muotoon, että mummoa hyväksikäytetään, mummo keksi itsellään teinille oman luomuksensa kesätöistä ja suuttui verisesti, kun teini piti päänsä että menee siihen kesätyöhön jonka oli itse hankkinut.

Lahjoina teini saa mummon tekemiä käsitöitä, jotka on malliltaan yms sellaisia, että sopivat noin 10 vuotta  nuoremmalle lapselle. Näihin ei saa mitenkään vaikuttaa ja niistä raivotaan jälkikäteen kun teini ei laitakaan kypärämyssyä kouluun.

Käsittämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

No ei kannata puhua mitään lasten toiveista vaan ostatte itse ne, niin lapset eivät pety. Tuskin he valittavat niistä mummon lahjoista, jos kuitenkin saavat haluamansa lahjat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen on poika, ja sitten on kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Muutama vuosi sitten vanhempi tyttö innostui Schleich-hevosista.

Schleichit on kalliita, mutta sitten myös nättejä, yksityiskohtaisia ja ihan laadukkaita. Meille niitä on kulkeutunut sekä lahjoina, että kirpparilta tai torista, tai joskus harvemmin muuten vaan kauppareissun yhteydessä.

Miehen äiti on nähnyt tyttöjen innostuksen, ja siellä lastenhuoneissa istunut lattialla mukana leikkimässä. Mikä on mahtavaa, enkä sitä moiti mitenkään. Ainoa, mikä ihmetyttää on lahjat. Mummo kysyy, mitä tytöt toivoo ja vastaus on ilmeinen. Minulle anoppi sanoo että niitä on teillä jo aika paljon ja ne on tosi kalliita, ja joulahjaksi hän antoi tytöille yhteiseksi puisen, pienen hevostallin ja eri valmistajan muovihevosia.

Niille hepoille ei menneet mitkään varusteet eikä Schleich-ratsastajat sopineet selkään. Talli jäi pölyyntymään hyllyyn, enkä yhtään syytä siitä lapsia. Annoin heidän myydä tallin pois pihakirppiksellä viime kesänä ja pitää rahat.

Anopin lahjassa ei ollut järkeä. Halvemmalla olisi saanut vaikka yksittäisen pupun ja varustepaketin missä on loimi ja suitset. Se olisi ollut paljon tykätympi.

Miehen perheessä on myös kulttuurina, että mistään ei puhuta. Tyhmiin letkautuksiin ja huomautuksiin ei puututa, koska siitähän voisi tulla riita vaikka. Kaikki pidetään sisällä, eikä tätä joka vuotista ohi toiveiden osteluakaan voi ottaa nätisti puheeksi. Ollaan vaan hys, hys.

Ihan ohiksena, mikseivät schleich-hevoset voisi asua toisen merkin tallissa? Meillä on schleich-hepoille tehty talleja milloin pahvilaatikoista, milloin Legoista, ovat asuneet nukkekodissa...

En tiedä miksi lapset ei lämmenneet tälle tallille. Ovat tehneet isänsä kanssa kyllä vanerista ties millaisia virityksiä hekin ja ne on käytössä varsinaisten Schleich-tallien rinnalla.

Ehkä se oli se, että tämä lahjatalli näytti enemmän siltä hökötykseltä mistä laukkahevoset lähtee radalle. Tämä siis oma arvaus, että eläinrakkaat lapset ei tykänneet kun hevonen ei mahdu pilttuussa kääntymään. Mene ja tiedä, mutta kyllä me yritettiin saada uusi talli leikkeihin mukaan.

Joo, ei noista aina ota selvää. Mietin juuri lähinnä sitä, että sen ymmärtää että hahmot olisivat samanlaisia, onhan noi schleich hepat ihan eri planeetalta kuin joku kahden euron jättipussi muoviroskaa. Ja varusteet jne. Mutta meillä on tehty ihan tietoinen valinta, ettei isoja nukketaloja, talleja ja vastaavia hankita pieniin tiloihin vaan hahmot sitten asukoot niissä mitä on. Ja juuri kaikenlaisia askarteluvirityksiä voi tehdä leikkeihin koska se askartelu tietty itsessäänkin on kivaa ja kehittävää.

Tämä on ihan totta. Pakko sen verran sanoa, että vaikka meillä on niitä Schleichejä paljon, niin ei se sulje pois luovuutta niissä leikeissä tai muissa. Ja meillä on tilaakin, joten niille on talleja ja taloja ostettu.

Vanhempi tytöistä on maalannut käsin niitä heppoja, joita on joskus tullut samanlaisia, tai on omilla rahoillaan ostanut kirpparilta hepan ja maalannut sen. Yhden pilttuun tekemiseen meni isiltä ja lapsilta pari viikkoa, kun piti naapureita myöten lainata kuviosahaa ja toiselta liima ja sitten oli naapurikin täällä tekemässä :D

Pointtini alunperin oli, että ihan pieni juttu sitä toivottu sarjaa riittää. Oli se sitten Legot tai Briot tai Barbiet tai nuket. Harmittaa että ihmiset ajattelee itse, etteivät voi tuoda yhtä pientä osaa tai käytettynä jotakin.

Me ainakin on opetettu lapset käymään kirppareilla ja myös myymään/antamaan pois omia, tarpeettomia lelujaan.

Olet kyllä harvinaisen huonosti kasvatettu ja vielä huonommin kasvatat lapsesi. Lahjat eivät ole pääasia ja jokaisesta lahjasta ollaan onnellisia. Mummo ei ole mikään aitomaatti, josta valitaan se mieluisin asia vaan tärkeä aikuinen, jonka antamia lahjoja arvostetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Miten niin? Vanhempi päättää aina lastensa asioista, eikä epäterveet suhteet ole toivottavia. Tuo on kaikin puolin häiriökäytöstä, joka vain kuormittaa perhettä turhaan. Kaikkien etu, ennen kaikkea lapsen, jos tuo karsitaan pois.