Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa

Te lapselliset saitte just tuplalapsilisät joten ostakaa itse lahjat ja jättäkää isovanhemmat rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Miten niin? Vanhempi päättää aina lastensa asioista, eikä epäterveet suhteet ole toivottavia. Tuo on kaikin puolin häiriökäytöstä, joka vain kuormittaa perhettä turhaan. Kaikkien etu, ennen kaikkea lapsen, jos tuo karsitaan pois.

Voi hemskutti sentään. Ei ihme, että lapset ovat nykyään mitä ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Miltä kommentoijista itsestään tuntuisi jos vaikka tykkäisi tosi paljon punaisesta ja toivoisi pyjamaa ja puoliso ostaa tahallaan sinisen pyjaman lahjaksi koska 'pettymyksiä pitää sietää' eikä hän ole mikään lahja-automaatti jolta voi pyytää jotain tiettyä.

Onko puolisosi sinun kasvattajasi? Onnea vaan suhteellenne.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on moukkamaista esittää mitään lahjalistaa mummolle, tai kellekään muulle.

Miksi se mummo sit kyselee toiveita?

Lahjatoiveita en ikinä esittäisi kenellekään pyytämättä. Tuo jos tuo, mutta mitään roskaa tai pascaa ei tarvitsisi tuoda. Lasken tuohon kategoriaan muun muassa liian pienet vaatteet, joista ei suostutaantamaan kuittia, jotta voisi vaihtaa vaatteen sopivan kokoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Miten niin? Vanhempi päättää aina lastensa asioista, eikä epäterveet suhteet ole toivottavia. Tuo on kaikin puolin häiriökäytöstä, joka vain kuormittaa perhettä turhaan. Kaikkien etu, ennen kaikkea lapsen, jos tuo karsitaan pois.

Voi hemskutti sentään. Ei ihme, että lapset ovat nykyään mitä ovat. 

Nykylapsilla on rajat. Se on erittäin hyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen on poika, ja sitten on kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Muutama vuosi sitten vanhempi tyttö innostui Schleich-hevosista.

Schleichit on kalliita, mutta sitten myös nättejä, yksityiskohtaisia ja ihan laadukkaita. Meille niitä on kulkeutunut sekä lahjoina, että kirpparilta tai torista, tai joskus harvemmin muuten vaan kauppareissun yhteydessä.

Miehen äiti on nähnyt tyttöjen innostuksen, ja siellä lastenhuoneissa istunut lattialla mukana leikkimässä. Mikä on mahtavaa, enkä sitä moiti mitenkään. Ainoa, mikä ihmetyttää on lahjat. Mummo kysyy, mitä tytöt toivoo ja vastaus on ilmeinen. Minulle anoppi sanoo että niitä on teillä jo aika paljon ja ne on tosi kalliita, ja joulahjaksi hän antoi tytöille yhteiseksi puisen, pienen hevostallin ja eri valmistajan muovihevosia.

Niille hepoille ei menneet mitkään varusteet eikä Schleich-ratsastajat sopineet selkään. Talli jäi pölyyntymään hyllyyn, enkä yhtään syytä siitä lapsia. Annoin heidän myydä tallin pois pihakirppiksellä viime kesänä ja pitää rahat.

Anopin lahjassa ei ollut järkeä. Halvemmalla olisi saanut vaikka yksittäisen pupun ja varustepaketin missä on loimi ja suitset. Se olisi ollut paljon tykätympi.

Miehen perheessä on myös kulttuurina, että mistään ei puhuta. Tyhmiin letkautuksiin ja huomautuksiin ei puututa, koska siitähän voisi tulla riita vaikka. Kaikki pidetään sisällä, eikä tätä joka vuotista ohi toiveiden osteluakaan voi ottaa nätisti puheeksi. Ollaan vaan hys, hys.

Ihanko oikeasti kuvittelet kaikkien tietävän jostakin Schleich-hevosista?

Jos lapsi on kiinnostunut Schleich-hevosista, niin lapsettomana 35v kuvittelisin tykkäävän hevosista, eikä suinkaan merkistä, merkki luulisi olevan toisarvoinen.

Ei ihme jos mummot eivät osaa ostaa lahjoja, kun niitä ei osaa ostaa nuoremmatkaan, kun vanhemmat palvovat vain merkkiä.

Luulisi Schleich-hevosien sekaan mahtuvan muitakin hevosia ja tarvikkeita, joka innostaa lasta luovuuteen ja mielikuvitukseen, joka on leikin tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä kommentoijista itsestään tuntuisi jos vaikka tykkäisi tosi paljon punaisesta ja toivoisi pyjamaa ja puoliso ostaa tahallaan sinisen pyjaman lahjaksi koska 'pettymyksiä pitää sietää' eikä hän ole mikään lahja-automaatti jolta voi pyytää jotain tiettyä.

Mitä väliä sillä värillä on? Jos puolisoni valitsee minulle pyjaman, eipä tulisi mieleenikään mököttää siitä että se ei olisi mun lempiväriä. Luoja sentään se mikään pettymys olisi. Ei ole ihme, jos puolisosi ei osta sulle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Te lapselliset saitte just tuplalapsilisät joten ostakaa itse lahjat ja jättäkää isovanhemmat rauhaan.

Miten joku jaksaa olla näin naurettava?

Tässä ketjussa puhutaan siitä, että ei oteta lasten toiveita tai mieltymyksiä huomioon, eli pohjimmiltaan ei kunnioiteta lasta ajattelevana ja tuntevana ihmisenä.

Ja puhutaan myös siitä, kuinka toiset kysyy toivelahjoja ja sitten kuitenkaan ei toteuta toiveita.

Yleensä vanhemmat ostaa ne toivelahjat ihan itse, pyytämättä, edes ajattelematta että joku voisi lahjatoiveissa auttaa. Moni myös toivoo, että kotiin ei kertyisi lasten myötä leluja, joilla ei leikitä tai isoa määrää väärän kokoisia vaatteita.

Minusta on kohtuutonta ajatella, että olisi jokin oikeus viedä lapsiperheen kenties pieneenkin kotiin ihan mitä sattuu sillä ajatuksella, että lahjanantajalle pitää olla kiitollinen ihan mistä vain. Se on henkistä vallankäyttöä ja inhottavaa, eikä se mitenkään edistä diplomatiaa sukupolvien välillä, jos ei yhtään suostu kuuntelemaan/lukemaan sitä perhettä ja sen omia tapoja.

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi käydä niinkin, että se, mitä ei osaa toivoa, yllättääkin iloisesti. Ei aina tarvitse saada sitä mitä haluaa.

Kyllä näinkin voi käydä. eikä aina tarvitse saada mitä haluaa. Mutta joululahjan ja lahjan kyllä kuuluu olla lapselle mieleinen ja toivottu. Miksi edes ostaa lahjaa jos ei aidosti halua saajaa ilahduttaa ja antaa jotain mieleistä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Miten niin? Vanhempi päättää aina lastensa asioista, eikä epäterveet suhteet ole toivottavia. Tuo on kaikin puolin häiriökäytöstä, joka vain kuormittaa perhettä turhaan. Kaikkien etu, ennen kaikkea lapsen, jos tuo karsitaan pois.

Sä vaikutat erittäin häiriintyneeltä. Toivottavasti sä olet vain päätäsi paukuttava lapseton lehmä, eikä sulla ole oikeasti lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Te lapselliset saitte just tuplalapsilisät joten ostakaa itse lahjat ja jättäkää isovanhemmat rauhaan.

Se lapsilisä tulee tilille huomenna.

Minulle miniä esitti kertomasi asiat suhteemme alussa tiedoksi. Haha ei ole nyt vuosien jälkeen suhdetta lainkaan. Voin viettää jouluni tai olla viettämättä ilman miniää ja lapsenlapsia. Lahjoitan joka vuosi maailmanlapsille  isohkon rahasumman ja olen tyytyväinen. Ei isovanhemmuus ole mikään jouluntaika ainakaan minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen on poika, ja sitten on kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Muutama vuosi sitten vanhempi tyttö innostui Schleich-hevosista.

Schleichit on kalliita, mutta sitten myös nättejä, yksityiskohtaisia ja ihan laadukkaita. Meille niitä on kulkeutunut sekä lahjoina, että kirpparilta tai torista, tai joskus harvemmin muuten vaan kauppareissun yhteydessä.

Miehen äiti on nähnyt tyttöjen innostuksen, ja siellä lastenhuoneissa istunut lattialla mukana leikkimässä. Mikä on mahtavaa, enkä sitä moiti mitenkään. Ainoa, mikä ihmetyttää on lahjat. Mummo kysyy, mitä tytöt toivoo ja vastaus on ilmeinen. Minulle anoppi sanoo että niitä on teillä jo aika paljon ja ne on tosi kalliita, ja joulahjaksi hän antoi tytöille yhteiseksi puisen, pienen hevostallin ja eri valmistajan muovihevosia.

Niille hepoille ei menneet mitkään varusteet eikä Schleich-ratsastajat sopineet selkään. Talli jäi pölyyntymään hyllyyn, enkä yhtään syytä siitä lapsia. Annoin heidän myydä tallin pois pihakirppiksellä viime kesänä ja pitää rahat.

Anopin lahjassa ei ollut järkeä. Halvemmalla olisi saanut vaikka yksittäisen pupun ja varustepaketin missä on loimi ja suitset. Se olisi ollut paljon tykätympi.

Miehen perheessä on myös kulttuurina, että mistään ei puhuta. Tyhmiin letkautuksiin ja huomautuksiin ei puututa, koska siitähän voisi tulla riita vaikka. Kaikki pidetään sisällä, eikä tätä joka vuotista ohi toiveiden osteluakaan voi ottaa nätisti puheeksi. Ollaan vaan hys, hys.

Voi raukkaa kun sai ohi toiveen lahjan. Eikö sulle tullut lainkaan mieleen että olisit voinut kehua tallia ja leikkiä sillä lapsesi kanssa juuri siksi että se ei ole tusinakamaa mitä hänellä on jo kaapit täynnä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta sinä ne mieluisat lahjat ja mummo ostaa mitä ostaa. 

Miksi sen mummon pitää saada ostaa jotain jota ei haluta?

Sem takia, että sulla ei ole oikeutta puuttua mummon ja lasten välisiin lahja-asioihin. Hoida vain omat lahjasi.

Ei sillä mummolla ole mitään oikeutta olla tekemisissä koko lapsen kanssa jos niin päätän. Saati kantaa kotiini turhaa tavaraa.

Nuo tuossa rankaiset vaan sitä lastasi. 

Miten niin? Vanhempi päättää aina lastensa asioista, eikä epäterveet suhteet ole toivottavia. Tuo on kaikin puolin häiriökäytöstä, joka vain kuormittaa perhettä turhaan. Kaikkien etu, ennen kaikkea lapsen, jos tuo karsitaan pois.

Sä vaikutat erittäin häiriintyneeltä. Toivottavasti sä olet vain päätäsi paukuttava lapseton lehmä, eikä sulla ole oikeasti lapsia.

Turhaan solvaat. Tuossa on pähkinänkuoressa se totuus. Jos mummo ei kykene rakentavasti toimimaan lapsensa perheen kanssa, vaan rikkoo rajoja, lyttää ja päsmäröi, hän ei ole hyvä ihmissuhde perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi käydä niinkin, että se, mitä ei osaa toivoa, yllättääkin iloisesti. Ei aina tarvitse saada sitä mitä haluaa.

Kyllä näinkin voi käydä. eikä aina tarvitse saada mitä haluaa. Mutta joululahjan ja lahjan kyllä kuuluu olla lapselle mieleinen ja toivottu. Miksi edes ostaa lahjaa jos ei aidosti halua saajaa ilahduttaa ja antaa jotain mieleistä??

Koska lahja hankitaan siksi että halutaan ilahduttaa, ei siksi että saaja saa pyytämänsä (tahtonsa läpi). Kumma on jos lahja ei ilahduta. Tajuatteko että kasvatatte lapsenne ihan kieroon?

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää. Esim. meillä lapsi rakastaa sylvanian family juttuja, mutta ehei kukaan ei koskaan vahingossakaan osta niitä "kun sulla on jo niitä". Eli sen sijaan että kerättäisiin tytölle mieluista sarjaa, ostetaan mitä sattuu juttuja. Milloinkohan ihmiset herää tähän, että maailma hukkuu jaskaan ja jos esim. lapsi saisi pelkästään lahjaksi sellaista mitä hän itse pitää niin eikö se olisi kaikille valtavan hieno juttu?

Hölmöjä, olisi niin helppoa ilahduttaa lastasi, kun koko ajan ilmestyy uusia osia. Sylvanian jutut on vielä aika kestäviä, niillä leikkii vuosia. Tai sitten vaan säilyttää ja ihastelee välillä, kuten minä, keski-ikäinen ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen on poika, ja sitten on kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Muutama vuosi sitten vanhempi tyttö innostui Schleich-hevosista.

Schleichit on kalliita, mutta sitten myös nättejä, yksityiskohtaisia ja ihan laadukkaita. Meille niitä on kulkeutunut sekä lahjoina, että kirpparilta tai torista, tai joskus harvemmin muuten vaan kauppareissun yhteydessä.

Miehen äiti on nähnyt tyttöjen innostuksen, ja siellä lastenhuoneissa istunut lattialla mukana leikkimässä. Mikä on mahtavaa, enkä sitä moiti mitenkään. Ainoa, mikä ihmetyttää on lahjat. Mummo kysyy, mitä tytöt toivoo ja vastaus on ilmeinen. Minulle anoppi sanoo että niitä on teillä jo aika paljon ja ne on tosi kalliita, ja joulahjaksi hän antoi tytöille yhteiseksi puisen, pienen hevostallin ja eri valmistajan muovihevosia.

Niille hepoille ei menneet mitkään varusteet eikä Schleich-ratsastajat sopineet selkään. Talli jäi pölyyntymään hyllyyn, enkä yhtään syytä siitä lapsia. Annoin heidän myydä tallin pois pihakirppiksellä viime kesänä ja pitää rahat.

Anopin lahjassa ei ollut järkeä. Halvemmalla olisi saanut vaikka yksittäisen pupun ja varustepaketin missä on loimi ja suitset. Se olisi ollut paljon tykätympi.

Miehen perheessä on myös kulttuurina, että mistään ei puhuta. Tyhmiin letkautuksiin ja huomautuksiin ei puututa, koska siitähän voisi tulla riita vaikka. Kaikki pidetään sisällä, eikä tätä joka vuotista ohi toiveiden osteluakaan voi ottaa nätisti puheeksi. Ollaan vaan hys, hys.

Ihanko oikeasti kuvittelet kaikkien tietävän jostakin Schleich-hevosista?

Jos lapsi on kiinnostunut Schleich-hevosista, niin lapsettomana 35v kuvittelisin tykkäävän hevosista, eikä suinkaan merkistä, merkki luulisi olevan toisarvoinen.

Ei ihme jos mummot eivät osaa ostaa lahjoja, kun niitä ei osaa ostaa nuoremmatkaan, kun vanhemmat palvovat vain merkkiä.

Luulisi Schleich-hevosien sekaan mahtuvan muitakin hevosia ja tarvikkeita, joka innostaa lasta luovuuteen ja mielikuvitukseen, joka on leikin tarkoitus.

Just näin. Tykkäsin lapsena hevosista ja ihan mikä tahansa hevonen kävi eikä silloin ollut tuollaista merkkitietoisuutta. Kyllä oli monennäköistä hevosta ja kaikki yhtä ihania. 

Vierailija kirjoitti:

Nostan hattua, jos joku jaksaa lukea tuon sepustuksen.

Mä en jaksanut kuin puoleen väliin. Miten voit ap olla noin lapsellinen? Ja toinen ihmetys heräsi, että miten voi olla noin helppo elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te lapselliset saitte just tuplalapsilisät joten ostakaa itse lahjat ja jättäkää isovanhemmat rauhaan.

Miten joku jaksaa olla näin naurettava?

Tässä ketjussa puhutaan siitä, että ei oteta lasten toiveita tai mieltymyksiä huomioon, eli pohjimmiltaan ei kunnioiteta lasta ajattelevana ja tuntevana ihmisenä.

Ja puhutaan myös siitä, kuinka toiset kysyy toivelahjoja ja sitten kuitenkaan ei toteuta toiveita.

Yleensä vanhemmat ostaa ne toivelahjat ihan itse, pyytämättä, edes ajattelematta että joku voisi lahjatoiveissa auttaa. Moni myös toivoo, että kotiin ei kertyisi lasten myötä leluja, joilla ei leikitä tai isoa määrää väärän kokoisia vaatteita.

Minusta on kohtuutonta ajatella, että olisi jokin oikeus viedä lapsiperheen kenties pieneenkin kotiin ihan mitä sattuu sillä ajatuksella, että lahjanantajalle pitää olla kiitollinen ihan mistä vain. Se on henkistä vallankäyttöä ja inhottavaa, eikä se mitenkään edistä diplomatiaa sukupolvien välillä, jos ei yhtään suostu kuuntelemaan/lukemaan sitä perhettä ja sen omia tapoja.

Miten se että ei osta juuri sitä merkkiä kuin lapsi (eli vanhemmat) haluavat, on muka merkki siitä ettei lasta kunnioita? Jos lasta ei kunnioita, ei osta mitään eikä ole lainkaan kiinnostunut hänestä.

Kyllä on kakarat opetettu nirsoiksi. Ostakaa itse ne tärkeät lahjat vaan.