Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Joskus voi käydä niinkin, että se, mitä ei osaa toivoa, yllättääkin iloisesti. Ei aina tarvitse saada sitä mitä haluaa.
Sattuuko mummo olemaan anoppisi?
Paras lahja lapsellesi on oppia myös sietämään pettymyksiä. Ei hän arvosta sitä nyt, mutta myöhemmin elämässä se taito kantaa.
Ei lasten tehtävä ole hoitaa asiaa mummon kanssa tai olla epätoivoisia. Vaan aikuisten pitää hoitaa asiat ja tiedotus mummolle. Tai "ripittää" mummo. Ja kertoa lasten pettymyksestä ja itkusta. Mikään hienotunteisuus ei valitettavasti auta.
Tässähän on nyt sitten oiva paikka opettaa lapsia olemaan kiitollisia ja arvostamaan myös sellaisia lahjoja, joita eivät ole osanneet itse toivoa. Sinulle tätä taitoa ei ilmeisesti olekaan koskaan opetettu.
Ja ostakaa itse lasten suosikit. Mummon lahjaa ei ole pakko käyttää, varastoon?
Anna mummon ostaa mitä haluaa, ei isovanhempien ole tarkoitus olla mikään toivomusautomaatti.
Ryhmä HAU on aivan järkyttävää roskaa eli en yhtään ihmettele, jos mummo valitsee jotain muuta.
Vanhempien kannattaa itse ostaa tärkeimmät lahjat omille lapsille. Kaikki muu on kiva lisä siihen toivelahjojen päälle.
Onneksi ilmoitin jo ennen lapsenlapsen syntymää, että lahjoja en osta, synttäreille en saavu ja jouluna ette meille tule. Säästyn monelta miniän vihanpurkaukselta.
Ja ostan tänä jouluna itselleni kallista suklaata, saumurin ja lahjakortin kangaskauppaan sen sijaan että tuhlaisin rahojani lapsenlapseen.
En ymmärrä näitä tilattuja lahjoja, osta itse se mistä tiedät lastesi tykkäävän ja anna mummun valita heille lahjat oman mielensä mukaan.
Mummo saa ostaa mitä haluaa, ja sinun tehtäväsi on opettaa lapsille että lahjoista ollaan kiitollisia. Tai ainakin kohteliaasti kiitetään. Onko liian rankka rasti? Taitaapa olla.
Kyllä on taas kiittämättömiä valittajia maa täynnä. Toivottavasi käytösmallisi eivät tartu lapseen.
Taasko tämä jokavuotinen jankutus alkaa. Lahjat on vääränlaisia. Tätä ketjua käydään sitten koko Joulu.
Vierailija kirjoitti:
Ei lasten tehtävä ole hoitaa asiaa mummon kanssa tai olla epätoivoisia. Vaan aikuisten pitää hoitaa asiat ja tiedotus mummolle. Tai "ripittää" mummo. Ja kertoa lasten pettymyksestä ja itkusta. Mikään hienotunteisuus ei valitettavasti auta.
Olet varmasti miniöiden aatelia.
Meidän mummo ei keksi lapsille lahjaa, ei siis ota myöskään ideoita ja ehdotuksia vastaan. Hän päätti alkaa kerätä astiastoa kuppi kerrallaan 10 vuotiaalle.. lapsi on nyt 13 ja on saanut siis kolmena vuonna syntymäpäivälahjaksi ja joululahjaksi erään astiaston jonkun tuotteen. Äitinä arvostan mutta lapseni ei ihan vielä. Toisaalta iloa voisi tuottaa jokin toivottu lahja, luulen että pettymyksiä voi treenailla sitten jossain toisessa yhteydessä.
Kiittämättömyys huipussaan, mummo haluaa ostaa lapsillesi lahjat ja sinä ruikutat että ne on vääränlaiset.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ilmoitin jo ennen lapsenlapsen syntymää, että lahjoja en osta, synttäreille en saavu ja jouluna ette meille tule. Säästyn monelta miniän vihanpurkaukselta.
Ja ostan tänä jouluna itselleni kallista suklaata, saumurin ja lahjakortin kangaskauppaan sen sijaan että tuhlaisin rahojani lapsenlapseen.
Ihastuin Teihin jo tätä lukiessa.
Nostan hattua, jos joku jaksaa lukea tuon sepustuksen.