Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Älä ukko valehtele

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mun elävää synkistävän narskun mielestä annetun lahjan omistajuus säilyy lahjan antajalla. Meiltä on joskus käynyt jotain hakemassa takaisin, kun joku vaate on ollut useamman vuoden kasvuvaralla, eikä tullut käyttöön. Annoin viedä, saipa kaappiin tilaa. Toisen kerran tuli hakemaan jotain muuta jolle oli löytänyt ansaitsevamman vastaanottajan. Olin kai vienyt kyseisen tuotteen kirppikselle tms. Mikä raivo ja haukkuminen. Mulla ei kuulemma ole oikeutta hankkiutua eroon HÄNEN lahjoistaan. No, säilyttäisi niitä sitten kotonaan, jos ne hänen on, ja selkeästi tarvitsee romujaan ja riepujaan.

Tää on ihan tyypillistä.

Älä jooko enää anna hänen vaikuttaa sun elämään!

Mä itse esim. käytän juuri niitä vaatteita kuin itse tykkään.

Ja en voi esim. mitään akryylista käyttää.

Mulla oli ollut monta vuotta mun lempparihuivi talvisin kaulassa.

Narsku neuloi pyytämättä akryylihuivin, antoi lahjaksi ja sai raivarit kun seuraavan kerran näki mut ilman antamaansa huivia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?

Mun äidillä meni n kymmenen vuotta hyväksyä se, että hääkutsussa on tilinumero. Hän vastustaa myös lahjalistoja, kun onhan se nyt tyhmää tilata lahjoja.

Kun lahjasta pitäisi jäädä muisto antajastaan.

Voi kiesus, miksi?

Nykyään on hoksannut että pääsee helpoimmalla kun avaa verkkopankin. Jonkinlaista ymmärrystä on tullut siihenkin, että useimmat haluaa itse valita esim astiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Niinhän sä haluat uskotella itsellesi :)

Samoista syistä narsku haluaa yrittää myllätä tuttujensa elämän, eihän kenelläkään saa mennä hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?

Mun äidillä meni n kymmenen vuotta hyväksyä se, että hääkutsussa on tilinumero. Hän vastustaa myös lahjalistoja, kun onhan se nyt tyhmää tilata lahjoja.

Kun lahjasta pitäisi jäädä muisto antajastaan.

Voi kiesus, miksi?

Nykyään on hoksannut että pääsee helpoimmalla kun avaa verkkopankin. Jonkinlaista ymmärrystä on tullut siihenkin, että useimmat haluaa itse valita esim astiansa.

Vain narskuille tää on ongelma.

Kyllä hän tietää paremmin mitä te tarvitsette.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?

Harvemmin noita lahjalistoja ja keräyksiä on ollut.

Viime vuosina on ollut paljon hääjuhlia, enkä muista että muista kuin yhden hääkutsun, jossa oli tilinumero, siinäkin muistamiset pyydettiin hyväntekeväisyyteen, eikä lahjalistoja ole ollut, vaan on luotettu lahjanantajan makuun ja tyylitajuun. Ehkä sekin selittää, kun tuttava- ja ystäväpiiri koostuu +35v.

Eiköhän nuo lahjalistat ja rahakeräykset ole pienen piirin juttu.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsilla ei ole isovanhempia, ovat kaikki kuolleet jo kauan ennen lasten syntymää. Jouluna varsinkin äiti on mielessä ja harmittaa ettei koskaan nähnyt lapsenlapsiaan, harmittaa myös lasten puolesta, kun ei ole isovanhempia.

Saat mun lasten narskumummun. Huomaat varmasti hyvin pian, että pois nukkunut mummu on pienempi paha kuin paholainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

s

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Niinhän sä haluat uskotella itsellesi :)

Samoista syistä narsku haluaa yrittää myllätä tuttujensa elämän, eihän kenelläkään saa mennä hyvin!

Sinun kohdallasi varmaan näin on käynyt, sen uskon. Nyt sitten vietät jouluun keskenääsi, kuten kaikki muutkin vuoden päivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmetyttää mitä se SINULLE kuuluu mitä munmo antaa ja lapset saa. Sinä et ole lahjan antaja, etkä sen saaja. Jos haluat että lapsi saa varmasti dinosauruksia, niin osta niitä. Eihän se lasten mummo ole sun käteiskassasi. Hän ostaa ja antaa mitä haluaa. Ja jos lapsi ei pidä - sekään ei ole sinun murheesi.

Mä oon kyllä heittänyt kierrätykseen kaikki anopin ostokset. Hän ei kysele mitä lapsi tarvitsee, joten ostakoot mitä huvittaa, mutta kotini ei ole romuvarasto.

Viimeksi tuli ihan älytön hedelmän muotoinen pikkutyyny.

Niinku mihin käyttöön?

Pyöreä kuin pallo, ei sovi pään alle, mutta ei voi pompotellakaan, kun on pehmeä lötkö.

Anoppi osti vauvakirjankin kysymättä millaisen haluan, heitin kaatikselle sen ja ostin mieluisen.

Ei tule riitoja, kun en mitään tästä hälle kerro.

Odotan kyllä päivää, kun haluaa nähdä näitä kamojaan. Sitten voi ehkä tulla sanomista.

.

Miksi tunnet vihaa anoppiasin kohtaan? Hän on sinun puolisosi äiti. Noilla tempauksilla aiheutat puolisollesi pahaa mieltä - eli kuset omiin muroihisi. Eikö se ole aika tyhmää?

Anopin rooli ei ole ihan helppo. Yritä siinä nyt sitten olla kiva ja avuksi, mutta ei tunnu tytöille kelpaavan. Asenne on valmiiksi kilpailuhenkinen - miksi? Teit niin tai näin, niin aina on naama mutkalla.

Toivottavasti lapsesi on poika. Pääset sitten aikoinaan kokeilemaan, miltä tuollainen touhu tuntuu. Anoppisi aivan varmasti huomaa, mutta on riittävän fiksu ja hienotunteinen, ettei sano mitään. Saattaa siis olla, että testamentissa on huomioitu puolisoiden avio-oikeuden poissulku testamentin kautta tuleviin varoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

s

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Niinhän sä haluat uskotella itsellesi :)

Samoista syistä narsku haluaa yrittää myllätä tuttujensa elämän, eihän kenelläkään saa mennä hyvin!

Sinun kohdallasi varmaan näin on käynyt, sen uskon. Nyt sitten vietät jouluun keskenääsi, kuten kaikki muutkin vuoden päivät.

Käynyt miten?

Onneksi mä tiedän mikä on totuus ja siihen nähden sun kommentit huvittaa koska kuvailet vain omaa tilannettasi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ymmärrä miten on omalla kasvatuksellaan tuomassa lapsilleen pettymyksen joka ei jää ainoaksi varmaan mummunsa kanssa.

Ei kai ap sitä mummua kasvata?

Ap. kuitenkin siirtää asenteen ja esimerkin lapselle, miten lahja otetaan vastaan, iloitaanko siitä ja ollaanko siitä kiitollisia vai ei, oli lahja sitten mieluinen tai ei. Lahjanantajan oikeus on odottaa antaessaan lahjan edes alkeelleempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta, annetaanhan lahja rakkaudesta, johon kätkeytyy kauniita ajatuksia ja se tunneside lahjan saajan ja antajan välillä.

Ja nämä "mummot" ovat lasten isoäitejä, päiväkodin henkilökuntaa, koulun opettajia jne. ja yhtälailla lapsi muistaa heitä lahjoin jouluna ja muulloin.

Ei varmaan ap. lapsesta tai kenenkään muun lapsesta kivalta tuntuisi, jos lapsi saisi saman pask.vyöryn päiväkodin henkilökunnalta tai opettajilta, mitä mummot ovat täällä saaneet, kun lapsi antaa sen sadannenviidennen tuikkulasin, suklaalevyn tai piirustuksen, joka harvoin on tarpeen ja toiveiden mukainen lahja opettajille ja hoitajille.

Mitähän vanhemmat tuumaisivat, jos isoäidit, opettajat ja hoitajat pyytäisivät lasten töherrykset tai lapsen antamat muut lahjat viemään lapsia suoraan roskikseen tai kotiinsa, kun se lahja ei ollut toiveiden mukainen, eikä oikea merkkituote mitä "mummot" olisivat halunneet.

Ei vanhemmalla ole mitään oikeutta kasvattaa lastaan vaalimaan aikuisen ihmisen tunteita, feikkaamaan tunteita ja tanssimaan sen vieraan ihmisen tunteiden vaalimisen näytelmässä.

Se on vahingollista lapselle ja kaikki tuollaiset yli-sukupuoliset draamaleikit pitää pysäyttää. Jos mummo ei ymmärrä olevansa vahingollinen, on parempi katkaista välit kokonaan.

Kyllä vanhemmilla on paitsi oikeus niin ennen kaikkea velvollisuus kasvattaa lapsensa huomioimaan toisten ihmisten tunteita ja olemaan prososiaalinen sekä säätelemään omia tunteita ja ennen kaikkea tunneilmaisuja. Toisista, heidän oikeuksistaan ja tunteistaan piittaamaton antisosiaalinen ihminen ei vietä yleensä kovinkaan onnellista elämää ja varsinkin on yhteiskunnalle rasite usein rikollisuuteen asti yltävällä loismaisella elämäntavallaan.

Toinen juttu sitten on, että yllättävät tilanteet, uudet asiat, asioiden sujuminen erilailla kuin oletti laajentavat maailmankuvaa ja luovat uusia oivalluksia. Tämäkin on lapselle hyvä asia oppia, vaikka ei nyt niin tärkeää kuin prososiaalisuus. Isovanhemmilta saatu lahja, joka ei olekaan juuri se odotettu, on tällainen yllätys, jonka kanssa on hyvä opetella niin prososiaalisuutta (käytöstapoja, toisten tunteiden huomiointia, tunnesäätelyä) kuin hyvällä tuurilla huomata, että jokin sellainen, jota ei ollut etukäteen ajatellut, voikin olla oikein kiva juttu. Tai siihen voi suhtautua huumorilla, vaikka yhtään ei natsaa. Molemmat hyviä asioita oppia pienestä pitäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ymmärrä miten on omalla kasvatuksellaan tuomassa lapsilleen pettymyksen joka ei jää ainoaksi varmaan mummunsa kanssa.

Ei kai ap sitä mummua kasvata?

Ap. kuitenkin siirtää asenteen ja esimerkin lapselle, miten lahja otetaan vastaan, iloitaanko siitä ja ollaanko siitä kiitollisia vai ei, oli lahja sitten mieluinen tai ei. Lahjanantajan oikeus on odottaa antaessaan lahjan edes alkeelleempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta, annetaanhan lahja rakkaudesta, johon kätkeytyy kauniita ajatuksia ja se tunneside lahjan saajan ja antajan välillä.

Ja nämä "mummot" ovat lasten isoäitejä, päiväkodin henkilökuntaa, koulun opettajia jne. ja yhtälailla lapsi muistaa heitä lahjoin jouluna ja muulloin.

Ei varmaan ap. lapsesta tai kenenkään muun lapsesta kivalta tuntuisi, jos lapsi saisi saman pask.vyöryn päiväkodin henkilökunnalta tai opettajilta, mitä mummot ovat täällä saaneet, kun lapsi antaa sen sadannenviidennen tuikkulasin, suklaalevyn tai piirustuksen, joka harvoin on tarpeen ja toiveiden mukainen lahja opettajille ja hoitajille.

Mitähän vanhemmat tuumaisivat, jos isoäidit, opettajat ja hoitajat pyytäisivät lasten töherrykset tai lapsen antamat muut lahjat viemään lapsia suoraan roskikseen tai kotiinsa, kun se lahja ei ollut toiveiden mukainen, eikä oikea merkkituote mitä "mummot" olisivat halunneet.

Ei vanhemmalla ole mitään oikeutta kasvattaa lastaan vaalimaan aikuisen ihmisen tunteita, feikkaamaan tunteita ja tanssimaan sen vieraan ihmisen tunteiden vaalimisen näytelmässä.

Se on vahingollista lapselle ja kaikki tuollaiset yli-sukupuoliset draamaleikit pitää pysäyttää. Jos mummo ei ymmärrä olevansa vahingollinen, on parempi katkaista välit kokonaan.

Kyllä vanhemmilla on paitsi oikeus niin ennen kaikkea velvollisuus kasvattaa lapsensa huomioimaan toisten ihmisten tunteita ja olemaan prososiaalinen sekä säätelemään omia tunteita ja ennen kaikkea tunneilmaisuja. Toisista, heidän oikeuksistaan ja tunteistaan piittaamaton antisosiaalinen ihminen ei vietä yleensä kovinkaan onnellista elämää ja varsinkin on yhteiskunnalle rasite usein rikollisuuteen asti yltävällä loismaisella elämäntavallaan.

Toinen juttu sitten on, että yllättävät tilanteet, uudet asiat, asioiden sujuminen erilailla kuin oletti laajentavat maailmankuvaa ja luovat uusia oivalluksia. Tämäkin on lapselle hyvä asia oppia, vaikka ei nyt niin tärkeää kuin prososiaalisuus. Isovanhemmilta saatu lahja, joka ei olekaan juuri se odotettu, on tällainen yllätys, jonka kanssa on hyvä opetella niin prososiaalisuutta (käytöstapoja, toisten tunteiden huomiointia, tunnesäätelyä) kuin hyvällä tuurilla huomata, että jokin sellainen, jota ei ollut etukäteen ajatellut, voikin olla oikein kiva juttu. Tai siihen voi suhtautua huumorilla, vaikka yhtään ei natsaa. Molemmat hyviä asioita oppia pienestä pitäen.

Vanhempien ei todellakaan pidä opettaa lapselleen, että hänen elämässään on pakosta ihminen, jonka tunteiden vaaliminen on vinoutuneesti koko suvun tehtävä.

Koska minun useimmat omaiseni ovat jo kuolleet, niin voin kertoa että samantyyppiset lahjat tulette saamaan siihen asti että mitään lahjoja ei enää tule. Sitten ne muuttuvat huvittaviksi muistoiksi. Esimerkiksi minä sain mummolta aina jonkun kirjakilpailun voittajakirjan täysin riippumatta mikä se oli. Toiselta sukulaiselta joko dekkarin, räikeän kirkkaanpunaisen puseron tai jonkun oudon sähkölaitteen, pakattuna vanhaan muovipussiin. Saan myös aina tutuilta lahjana jotain muoviastioita keittiöön, vaikka olen jo 20 vuotta itkenyt kaikille jotka viitsii kuunnella, miten ja millä ajalla saan aina uuden kuolinpesän miljoonat kipot ja kupit lajiteltua ja roudattua pois.

Toisaalta joskus osoittautuu, että lahja jota ei toivonut onkin kivempi kuin se mitä toivoi. Ajatus on tärkein. Lapsen ilme venähtää, kun joka synttäripaketista tulee värityskirja, kuten yleensä tulee. Mutta sitten kuumeisena onkin mitä värittää.

Ylipäänsä lahjojen ostaminen on vaikeaa. Mitä itse annat anopille?

Nyt tulee sitten olennainen neuvo: kannattaa aina itse ostaa tärkeät jutut, muu on sitten extraa.

Hyvää joulua! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ymmärrä miten on omalla kasvatuksellaan tuomassa lapsilleen pettymyksen joka ei jää ainoaksi varmaan mummunsa kanssa.

Ei kai ap sitä mummua kasvata?

Ap. kuitenkin siirtää asenteen ja esimerkin lapselle, miten lahja otetaan vastaan, iloitaanko siitä ja ollaanko siitä kiitollisia vai ei, oli lahja sitten mieluinen tai ei. Lahjanantajan oikeus on odottaa antaessaan lahjan edes alkeelleempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta, annetaanhan lahja rakkaudesta, johon kätkeytyy kauniita ajatuksia ja se tunneside lahjan saajan ja antajan välillä.

Ja nämä "mummot" ovat lasten isoäitejä, päiväkodin henkilökuntaa, koulun opettajia jne. ja yhtälailla lapsi muistaa heitä lahjoin jouluna ja muulloin.

Ei varmaan ap. lapsesta tai kenenkään muun lapsesta kivalta tuntuisi, jos lapsi saisi saman pask.vyöryn päiväkodin henkilökunnalta tai opettajilta, mitä mummot ovat täällä saaneet, kun lapsi antaa sen sadannenviidennen tuikkulasin, suklaalevyn tai piirustuksen, joka harvoin on tarpeen ja toiveiden mukainen lahja opettajille ja hoitajille.

Mitähän vanhemmat tuumaisivat, jos isoäidit, opettajat ja hoitajat pyytäisivät lasten töherrykset tai lapsen antamat muut lahjat viemään lapsia suoraan roskikseen tai kotiinsa, kun se lahja ei ollut toiveiden mukainen, eikä oikea merkkituote mitä "mummot" olisivat halunneet.

Ei vanhemmalla ole mitään oikeutta kasvattaa lastaan vaalimaan aikuisen ihmisen tunteita, feikkaamaan tunteita ja tanssimaan sen vieraan ihmisen tunteiden vaalimisen näytelmässä.

Se on vahingollista lapselle ja kaikki tuollaiset yli-sukupuoliset draamaleikit pitää pysäyttää. Jos mummo ei ymmärrä olevansa vahingollinen, on parempi katkaista välit kokonaan.

Kyllä vanhemmilla on paitsi oikeus niin ennen kaikkea velvollisuus kasvattaa lapsensa huomioimaan toisten ihmisten tunteita ja olemaan prososiaalinen sekä säätelemään omia tunteita ja ennen kaikkea tunneilmaisuja. Toisista, heidän oikeuksistaan ja tunteistaan piittaamaton antisosiaalinen ihminen ei vietä yleensä kovinkaan onnellista elämää ja varsinkin on yhteiskunnalle rasite usein rikollisuuteen asti yltävällä loismaisella elämäntavallaan.

Toinen juttu sitten on, että yllättävät tilanteet, uudet asiat, asioiden sujuminen erilailla kuin oletti laajentavat maailmankuvaa ja luovat uusia oivalluksia. Tämäkin on lapselle hyvä asia oppia, vaikka ei nyt niin tärkeää kuin prososiaalisuus. Isovanhemmilta saatu lahja, joka ei olekaan juuri se odotettu, on tällainen yllätys, jonka kanssa on hyvä opetella niin prososiaalisuutta (käytöstapoja, toisten tunteiden huomiointia, tunnesäätelyä) kuin hyvällä tuurilla huomata, että jokin sellainen, jota ei ollut etukäteen ajatellut, voikin olla oikein kiva juttu. Tai siihen voi suhtautua huumorilla, vaikka yhtään ei natsaa. Molemmat hyviä asioita oppia pienestä pitäen.

- Miten siltä mummolta ei edes sitten aikuisena voi odottaa toisen ihmisen huomioon ottamista? Esimerkiksi niin että kunnioittaa tämän toisen ihmisen lahjatoiveita.

- Miksei siltä mummolta voi odottaa edes sitä, että kun se pieni lapsi saa jotain moskaa häneltä, hän ei kestä sitä, että lapsi ei riemuitse kaduilla kolmea päivää moskalahjasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

s

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Niinhän sä haluat uskotella itsellesi :)

Samoista syistä narsku haluaa yrittää myllätä tuttujensa elämän, eihän kenelläkään saa mennä hyvin!

Sinun kohdallasi varmaan näin on käynyt, sen uskon. Nyt sitten vietät jouluun keskenääsi, kuten kaikki muutkin vuoden päivät.

Käynyt miten?

Onneksi mä tiedän mikä on totuus ja siihen nähden sun kommentit huvittaa koska kuvailet vain omaa tilannettasi :)

Miten niin onneksi? Onko sinulla ollut epäselvyyttä sukupuoli-identiteettisi kanssa? Se selittääkin häröilysi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmetyttää mitä se SINULLE kuuluu mitä munmo antaa ja lapset saa. Sinä et ole lahjan antaja, etkä sen saaja. Jos haluat että lapsi saa varmasti dinosauruksia, niin osta niitä. Eihän se lasten mummo ole sun käteiskassasi. Hän ostaa ja antaa mitä haluaa. Ja jos lapsi ei pidä - sekään ei ole sinun murheesi.

Mä oon kyllä heittänyt kierrätykseen kaikki anopin ostokset. Hän ei kysele mitä lapsi tarvitsee, joten ostakoot mitä huvittaa, mutta kotini ei ole romuvarasto.

Viimeksi tuli ihan älytön hedelmän muotoinen pikkutyyny.

Niinku mihin käyttöön?

Pyöreä kuin pallo, ei sovi pään alle, mutta ei voi pompotellakaan, kun on pehmeä lötkö.

Anoppi osti vauvakirjankin kysymättä millaisen haluan, heitin kaatikselle sen ja ostin mieluisen.

Ei tule riitoja, kun en mitään tästä hälle kerro.

Odotan kyllä päivää, kun haluaa nähdä näitä kamojaan. Sitten voi ehkä tulla sanomista.

.

Miksi tunnet vihaa anoppiasin kohtaan? Hän on sinun puolisosi äiti. Noilla tempauksilla aiheutat puolisollesi pahaa mieltä - eli kuset omiin muroihisi. Eikö se ole aika tyhmää?

Anopin rooli ei ole ihan helppo. Yritä siinä nyt sitten olla kiva ja avuksi, mutta ei tunnu tytöille kelpaavan. Asenne on valmiiksi kilpailuhenkinen - miksi? Teit niin tai näin, niin aina on naama mutkalla.

Toivottavasti lapsesi on poika. Pääset sitten aikoinaan kokeilemaan, miltä tuollainen touhu tuntuu. Anoppisi aivan varmasti huomaa, mutta on riittävän fiksu ja hienotunteinen, ettei sano mitään. Saattaa siis olla, että testamentissa on huomioitu puolisoiden avio-oikeuden poissulku testamentin kautta tuleviin varoihin.

En ole tuo jolle vastaat, mutta kuitenkin.

Vihaan ja halveksin anoppiani. En halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Anoppini on kauhein ihminen, jonka olen tavannut. Vaatii esim että häntä totellaan kyseenalaistamatta ja viivyttelemättä. Haukkuu kaikki ihmiset, jopa mun kouluikäisiä lapsia, hänen lapsenlapsiaan.

Jos kävisi niin, että anopilta jotain jaettavaa jäisi ja minut ihmeen kaupalla mainittaisiin testamentissa, kieltäytyisin kunniasta. En halua anopilta yhtään mitään.

Joskus ihmettelen, miten mieheni voi olla tuon riivinraudan jälkeläinen. Pnliko hänen isänsä pyhimys? En ole appeani ikinä tavannut. Vai onko mieheni vaihdokas vai adoptoitu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmetyttää mitä se SINULLE kuuluu mitä munmo antaa ja lapset saa. Sinä et ole lahjan antaja, etkä sen saaja. Jos haluat että lapsi saa varmasti dinosauruksia, niin osta niitä. Eihän se lasten mummo ole sun käteiskassasi. Hän ostaa ja antaa mitä haluaa. Ja jos lapsi ei pidä - sekään ei ole sinun murheesi.

Mä oon kyllä heittänyt kierrätykseen kaikki anopin ostokset. Hän ei kysele mitä lapsi tarvitsee, joten ostakoot mitä huvittaa, mutta kotini ei ole romuvarasto.

Viimeksi tuli ihan älytön hedelmän muotoinen pikkutyyny.

Niinku mihin käyttöön?

Pyöreä kuin pallo, ei sovi pään alle, mutta ei voi pompotellakaan, kun on pehmeä lötkö.

Anoppi osti vauvakirjankin kysymättä millaisen haluan, heitin kaatikselle sen ja ostin mieluisen.

Ei tule riitoja, kun en mitään tästä hälle kerro.

Odotan kyllä päivää, kun haluaa nähdä näitä kamojaan. Sitten voi ehkä tulla sanomista.

.

Miksi tunnet vihaa anoppiasin kohtaan? Hän on sinun puolisosi äiti. Noilla tempauksilla aiheutat puolisollesi pahaa mieltä - eli kuset omiin muroihisi. Eikö se ole aika tyhmää?

Anopin rooli ei ole ihan helppo. Yritä siinä nyt sitten olla kiva ja avuksi, mutta ei tunnu tytöille kelpaavan. Asenne on valmiiksi kilpailuhenkinen - miksi? Teit niin tai näin, niin aina on naama mutkalla.

Toivottavasti lapsesi on poika. Pääset sitten aikoinaan kokeilemaan, miltä tuollainen touhu tuntuu. Anoppisi aivan varmasti huomaa, mutta on riittävän fiksu ja hienotunteinen, ettei sano mitään. Saattaa siis olla, että testamentissa on huomioitu puolisoiden avio-oikeuden poissulku testamentin kautta tuleviin varoihin.

Olen eri mutta mullakin on anoppi.

Ja olen vieläpä sen ikäinen että juuri useammallekin anoppi.

Entäs jos puoliso on samaa mieltä, anoppi käyttäytyy huonosti.

Eikö se ole aika tyhmää?

Ei ole miniänkään rooli aina helppo. Ihan sama mitä tekee, anoppi on naama väärinpäin.

Käännäpä tuo tekstisi vähän toisinpäin.

Eikö joillakin ole yhtään itsekritiikiä?

Kertoo myös aika paljon sinusta, että mietit tässä yhteydessä testamenttia.

Sinä katkerana luulet että joku kotipaikka on niin vastustamaton että röyhkeä miniä sen haluaa.

Voi olla juuri päinvastoin, miniä on rakastunut poikaasi eikä ole edes miettinyt mitä mukana tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iyte kirjoitti:

Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut

Tämähän se on narskuille tärkeintä.

Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.

Muuten mummi suuttuu.

Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan

Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)

Olet syrjäytynyt mies, huomaa kirjoituksistasi sovinismin

Niinhän sä haluat uskotella itsellesi :)

Samoista syistä narsku haluaa yrittää myllätä tuttujensa elämän, eihän kenelläkään saa mennä hyvin!

Huru-ukko se vain jaksaa nipottaa.

Eikö ap harmitellut mummon pettymystä eikä lasten.