Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
21.12.2022 |
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtälailla tämänpäivän vanhemmat (äidit) ovat tulossa "rajoittomaksi mummoiksi" hyvää vauhtia, kun joka joulu ja kevät antavat lapsensa tuoja lahjoja ja piirustuksia päiväkodin ja koulun henkilökunnalle, vaikka aina sanottu, mitään lahjoja ei tarvita, siitä jopa tiedotetaan julkisesti, mutta sekään ei mene äideille perille. Vaan niitä piiruksia ja lahjoja vain lapset tuovat.
Ja harvoin, tuskin koskaan, lahjat ovat niitä, mitä oikeasti opettajat toivovat, mutta silti otetaan ne ilolla ja kiitollisella vastaan, joka näytetään myös lahjanantajalle (lapselle).
No ei vedä vertoja alkuperäisille rajattomille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sä kuvittelet ostavasi mummolle mieluisen lahjan, mutta kiertoonhan se on pakko laittaa pikimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä musta on ihan tervettä tarjotella lapsille jotain muutakin kuin mitä nämä lastenohjelmabrändit uskottelevat lapsille heidän haluavan. Ei kaiken tartte olla Ryhmä Hauta.
Mä ostan lapselle tarpeeseen t-paidan. Lapsi toivoo ryhmä hau paitaa. Miksi en sitä ostaisi, jos se miellyttää lasta enemmän kuin Spiderman tai prinsessapaita? Mitä haittaa siitä koira-paidasta on verrattuna noihin muihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä yhtään siitä, että minulta kysytään mitä haluaisin lahjaksi. Mieheni jo tietää tämän. Lahjan pitää olla yllätys.
Tässä on muutam vaihtoehto. Voit saada lahjan, joka on yllätys mutta turha. Etukäteen juteltaessa voit mahdollistaa lahjan, joka ei ole täysi yllätys mutta lahja on hyödyllinen. Puhumatta joku toki saattaa osata ostaa hyvän lahjan, mikä on yllätys. Kokemus vain opettanut, että ne yllätykset on harvemmin tarpeellisia tai hyviä.
Itse tykkään yllätyslahjoista, joka onkin lahjan idea, enkä koskaan kerro lahjatoiveita.
Ja ne tavarat joita tarvitsen ja ovat hyödyllisiä, osaan ostaa itsekkin ja siihen on minulle varaa.Tosin, en ole koskaan saanut lahjoja jatkuvasti, vaan lahjapaketteja tulee vain muutama vuodessa, mies muistaa joulu-, syntymä- ja hääpäivälahjoin ja vaikka lahja ei heti miellytä, sillä voi olla käyttöä myöhemmin.
Ja ne turhat ja käyttämättömät tavarat kodissani ei kylläkään ole lahjoja, vaan 90% on niistä ihan itse ostamia tullut virheostos tai huomannut ettei tavara ole enää niin kiva.
Ja näin luulen monella muullakin olevan, eikä kaapit täyty hyödyttömistä lahjoista vaan ihan itse ostamistaan.
Meidän kotimme turhat ja käyttämättömät tavarat on kaikki lahjoina tulleita. Jokaikinen.
Mä kysyn lahjatoiveen, koska en halua ostaa mitään turhaa. Toiveet ovat aina olleet hyvinkin maltillisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iyte kirjoitti:
Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut
Tämähän se on narskuille tärkeintä.
Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.
Muuten mummi suuttuu.
Meidän lapsilla ei ole isovanhempia, ovat kaikki kuolleet jo kauan ennen lasten syntymää. Jouluna varsinkin äiti on mielessä ja harmittaa ettei koskaan nähnyt lapsenlapsiaan, harmittaa myös lasten puolesta, kun ei ole isovanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sä kuvittelet ostavasi mummolle mieluisen lahjan, mutta kiertoonhan se on pakko laittaa pikimmiten.
Mä en ainakaan osta p.skalle mukamummille mitään.
Ne jotka ei vielä ole uskaltaneet ns. lähteä, saattavat ihan ymmärrettävästi antaa vähän turhaa krääsää.
Niinhän tekin teette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ymmärrä miten on omalla kasvatuksellaan tuomassa lapsilleen pettymyksen joka ei jää ainoaksi varmaan mummunsa kanssa.
Ei kai ap sitä mummua kasvata?
Ap. kuitenkin siirtää asenteen ja esimerkin lapselle, miten lahja otetaan vastaan, iloitaanko siitä ja ollaanko siitä kiitollisia vai ei, oli lahja sitten mieluinen tai ei. Lahjanantajan oikeus on odottaa antaessaan lahjan edes alkeelleempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta, annetaanhan lahja rakkaudesta, johon kätkeytyy kauniita ajatuksia ja se tunneside lahjan saajan ja antajan välillä.
Ja nämä "mummot" ovat lasten isoäitejä, päiväkodin henkilökuntaa, koulun opettajia jne. ja yhtälailla lapsi muistaa heitä lahjoin jouluna ja muulloin.
Ei varmaan ap. lapsesta tai kenenkään muun lapsesta kivalta tuntuisi, jos lapsi saisi saman pask.vyöryn päiväkodin henkilökunnalta tai opettajilta, mitä mummot ovat täällä saaneet, kun lapsi antaa sen sadannenviidennen tuikkulasin, suklaalevyn tai piirustuksen, joka harvoin on tarpeen ja toiveiden mukainen lahja opettajille ja hoitajille.Mitähän vanhemmat tuumaisivat, jos isoäidit, opettajat ja hoitajat pyytäisivät lasten töherrykset tai lapsen antamat muut lahjat viemään lapsia suoraan roskikseen tai kotiinsa, kun se lahja ei ollut toiveiden mukainen, eikä oikea merkkituote mitä "mummot" olisivat halunneet.
Ei vanhemmalla ole mitään oikeutta kasvattaa lastaan vaalimaan aikuisen ihmisen tunteita, feikkaamaan tunteita ja tanssimaan sen vieraan ihmisen tunteiden vaalimisen näytelmässä.
Se on vahingollista lapselle ja kaikki tuollaiset yli-sukupuoliset draamaleikit pitää pysäyttää. Jos mummo ei ymmärrä olevansa vahingollinen, on parempi katkaista välit kokonaan.
Mun lapset ovat anopille näyttelyesineitä, viihdetoimisto ja tulevia juoksupoikia/ talkkareita. Etäisyyden ottaminen on ollut pakollista. Viimeksi kun näimme, anoppi alkoi syyllistää mun lapsia, kun käyvät niin harvoin ja mummulla on niiiiin kova ikävä. Ei ole lasten velvollisuus alkaa seuraneidiksi kaikki sillat takanaan polttaneelle myrkkytynnyrille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsilla ei ole isovanhempia, ovat kaikki kuolleet jo kauan ennen lasten syntymää. Jouluna varsinkin äiti on mielessä ja harmittaa ettei koskaan nähnyt lapsenlapsiaan, harmittaa myös lasten puolesta, kun ei ole isovanhempia.
Minun lasteni isoäiti on elossa, mutta hänet on blokattu koska käytös on narsistista. Kuollut isoäiti on paljon parempi kuin tuollainen joka meillä muka-on tai tuollainen jota ap kuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Iyte kirjoitti:
Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut
Tämähän se on narskuille tärkeintä.
Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.
Muuten mummi suuttuu.
Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä odotan huomista jo vähän kauhulla. Lapsi kiittää kyllä ja vaan siirtyy seuraavaan lahjaan, mutta se mummo pettyy, kun lapsi ei tykkää hänen ostamistaan lahjoista. Mun äiti kyseessä. Hän ostaa lahjat hinnan mukaan, kallis on automaattisesti hyvä. Ei usko, että tuo tyttö ei leiki esim. nukeilla. Ei myöskään välitä pehmoista. Sitten tulee joku hillittömän kokoinen ja kallis LOL nukkepakkaus tai kalliita barbeja.
Viime vuonna tuli yhteensä yli 150€ setti, jossa oli barbeja ja joku teltta ja mitähän siinä oli. Ei kiinnostanut tyttöä sitten pätkääkään. Kiitti ja vei ne huoneeseensa, minne ne sitten jäi pölyttymään. Hän tykkää hirveästi askarrella ja näpertää kaikkea ja lukea, ja mieluisimmat lahjat on yleensä jotain askartelupakkauksia tai kirjoja. Mutta kun mummo ei usko ja sitten pettyy, kun lapsi intoilee jostain timanttimaalaustyöstä ja se nukke jää sivuun.
Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iyte kirjoitti:
Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut
Tämähän se on narskuille tärkeintä.
Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.
Muuten mummi suuttuu.
Mun elävää synkistävän narskun mielestä annetun lahjan omistajuus säilyy lahjan antajalla. Meiltä on joskus käynyt jotain hakemassa takaisin, kun joku vaate on ollut useamman vuoden kasvuvaralla, eikä tullut käyttöön. Annoin viedä, saipa kaappiin tilaa. Toisen kerran tuli hakemaan jotain muuta jolle oli löytänyt ansaitsevamman vastaanottajan. Olin kai vienyt kyseisen tuotteen kirppikselle tms. Mikä raivo ja haukkuminen. Mulla ei kuulemma ole oikeutta hankkiutua eroon HÄNEN lahjoistaan. No, säilyttäisi niitä sitten kotonaan, jos ne hänen on, ja selkeästi tarvitsee romujaan ja riepujaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ymmärrä miten on omalla kasvatuksellaan tuomassa lapsilleen pettymyksen joka ei jää ainoaksi varmaan mummunsa kanssa.
Ei kai ap sitä mummua kasvata?
Ap. kuitenkin siirtää asenteen ja esimerkin lapselle, miten lahja otetaan vastaan, iloitaanko siitä ja ollaanko siitä kiitollisia vai ei, oli lahja sitten mieluinen tai ei. Lahjanantajan oikeus on odottaa antaessaan lahjan edes alkeelleempia käytöstapoja ja hienotunteisuutta, annetaanhan lahja rakkaudesta, johon kätkeytyy kauniita ajatuksia ja se tunneside lahjan saajan ja antajan välillä.
Ja nämä "mummot" ovat lasten isoäitejä, päiväkodin henkilökuntaa, koulun opettajia jne. ja yhtälailla lapsi muistaa heitä lahjoin jouluna ja muulloin.
Ei varmaan ap. lapsesta tai kenenkään muun lapsesta kivalta tuntuisi, jos lapsi saisi saman pask.vyöryn päiväkodin henkilökunnalta tai opettajilta, mitä mummot ovat täällä saaneet, kun lapsi antaa sen sadannenviidennen tuikkulasin, suklaalevyn tai piirustuksen, joka harvoin on tarpeen ja toiveiden mukainen lahja opettajille ja hoitajille.Mitähän vanhemmat tuumaisivat, jos isoäidit, opettajat ja hoitajat pyytäisivät lasten töherrykset tai lapsen antamat muut lahjat viemään lapsia suoraan roskikseen tai kotiinsa, kun se lahja ei ollut toiveiden mukainen, eikä oikea merkkituote mitä "mummot" olisivat halunneet.
Ei vanhemmalla ole mitään oikeutta kasvattaa lastaan vaalimaan aikuisen ihmisen tunteita, feikkaamaan tunteita ja tanssimaan sen vieraan ihmisen tunteiden vaalimisen näytelmässä.
Se on vahingollista lapselle ja kaikki tuollaiset yli-sukupuoliset draamaleikit pitää pysäyttää. Jos mummo ei ymmärrä olevansa vahingollinen, on parempi katkaista välit kokonaan.
Lapsuudesta kuitenkin saadaan eväät ja kasvatus ja malli aikuisuuteen ja myöhemmin työelämään ja ihmissuhteisiin.
Suomessa ei juuri lahjoja anneta toisillemme, toisin kuin muualla maailmassa. Jos työskentee kansainvälisissä työtehtävissä lahjat kuuluvat hyvin olennaisena osana ja niiden avulla luodaan sosiaalisiasuhteita. Esim. Japanissa, Kiinassa jne. lahjat ovat arkipäivää ja niitä vaihdetaan paljon, mutta ne ovat pieniä. Eikä lahjasta tarkoituskaan ole saada mitään hyötyä tai taloudellista etua.
Ap. kaltainen aloitus esim. Ranskassa katsottaisiin moukkamaiseksi ja edustaisi erittäin huonoa käytöstä, samoin lapsi saisi kuulla kunniansa, jos esittäisi isoäidille lahja vaatimuksiaan, jostakin merkkihevosesta.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?
He tuo sen leipäkoneen tms. Tai konjakkilaseja kuten minun anoppini.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kaikille, joiden mielestä lahjan on oltava yllätys. Miten menettelette häihin mennessänne? Ostatteko jotakin ihan muuta, vaikka olisi lahjalista tai tilinumero?
Ostan lahjalistalta jonkun jos on jotain mun kukkarolle sopivaa. Jos ei tai en löydä sitä, ostan jotain muuta.
Mulla itselläni ei ollut lahjalistaa. Ihan kivoja lahjoja tuli silti. En tosin odottanutkaan suuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iyte kirjoitti:
Vielä mukavampaa olisi jos lapset kiittäisivät antajaa. Aika hiljaista on ollut
Tämähän se on narskuille tärkeintä.
Vaikka tulisi p.skaa paketissa niin kiitettävä on ja mielellään vielä niin usein ja niin kauan kuin ikinä mahdollista.
Muuten mummi suuttuu.Mitäs sun joulunviettoon kuuluu? Istut yksiössäsi pullon ja netin kanssa ja ihmettelet mikä meni elämässäsi vikaan
Mulla on ihana mies joka on meidän neljän lapsen isä, asumme vähän liiankin isossa kodissa ja mietin että mahtaa tuollaisilla narskuilla olla juuri kuvailemasi elämä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä yhtään siitä, että minulta kysytään mitä haluaisin lahjaksi. Mieheni jo tietää tämän. Lahjan pitää olla yllätys.
Tässä on muutam vaihtoehto. Voit saada lahjan, joka on yllätys mutta turha. Etukäteen juteltaessa voit mahdollistaa lahjan, joka ei ole täysi yllätys mutta lahja on hyödyllinen. Puhumatta joku toki saattaa osata ostaa hyvän lahjan, mikä on yllätys. Kokemus vain opettanut, että ne yllätykset on harvemmin tarpeellisia tai hyviä.
Itse tykkään yllätyslahjoista, joka onkin lahjan idea, enkä koskaan kerro lahjatoiveita.
Ja ne tavarat joita tarvitsen ja ovat hyödyllisiä, osaan ostaa itsekkin ja siihen on minulle varaa.Tosin, en ole koskaan saanut lahjoja jatkuvasti, vaan lahjapaketteja tulee vain muutama vuodessa, mies muistaa joulu-, syntymä- ja hääpäivälahjoin ja vaikka lahja ei heti miellytä, sillä voi olla käyttöä myöhemmin.
Ja ne turhat ja käyttämättömät tavarat kodissani ei kylläkään ole lahjoja, vaan 90% on niistä ihan itse ostamia tullut virheostos tai huomannut ettei tavara ole enää niin kiva.
Ja näin luulen monella muullakin olevan, eikä kaapit täyty hyödyttömistä lahjoista vaan ihan itse ostamistaan.
Niin meilläkin. Ei ihmiset kai sentään niin paljon lahjoja yleensä saa, että ihan riesaksi asti. Ei taida olla kovin tavallista.
Alue: Aihe vapaa
Itse tykkään yllätyslahjoista, joka onkin lahjan idea, enkä koskaan kerro lahjatoiveita.
Ja ne tavarat joita tarvitsen ja ovat hyödyllisiä, osaan ostaa itsekkin ja siihen on minulle varaa.
Tosin, en ole koskaan saanut lahjoja jatkuvasti, vaan lahjapaketteja tulee vain muutama vuodessa, mies muistaa joulu-, syntymä- ja hääpäivälahjoin ja vaikka lahja ei heti miellytä, sillä voi olla käyttöä myöhemmin.
Ja ne turhat ja käyttämättömät tavarat kodissani ei kylläkään ole lahjoja, vaan 90% on niistä ihan itse ostamia tullut virheostos tai huomannut ettei tavara ole enää niin kiva.
Ja näin luulen monella muullakin olevan, eikä kaapit täyty hyödyttömistä lahjoista vaan ihan itse ostamistaan.