Paniikkikohtaukset

Kannattaa yrittää mennä, sairastan pakko-oireista häiriötä ja aloin välttelemään tiettyjä paikkoja ja elämänpiirini vain kapeni. Luulisin että tuossa voi käydä samoin. Olen aika lääkevastainen, mutta saattaisi olla apua propral nimisestä lääkkeestä. Itse käytän ajoittain. Ja älä mieti yksin vaan hakeudu ihmeessä lääkäriin! Voimia ja rohkeutta sinulle!

Kannattaa mennä

Itse sain paniikkikohtauksia esim ravintolassa syödessä ja kaupassa. 

Kerran sit kaupassa kassajonossa ollessa tunsin sen tulevan ja olin et prkl, pois en lähde vaikka henki menis ja kuollaan sit saatana. 

Alkoi heti helpottaa ja tajusin sen olevan päänsisäinen juttu ja pelkoni ei ole totta, näin sanon edelleen itselleni. 

Ainut vaan et herään joskus yöllä haukkoen henkeä, mut pistän uudestaan heti nukkuun ja olen kuollaan sit saatana jos se sitä on :D en osaa selittää mut sun pitää tavallaan olla valmis kuolemaan jotta voit elää

Pitää mennä. Menet vaikka henki menisi. Teet sen paskiaisen kanssa sellaiset kaupat, että se saa yrittää sinut nujertaa, mutta sinä et tee sitä sille helpoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä

Itse sain paniikkikohtauksia esim ravintolassa syödessä ja kaupassa. 

Kerran sit kaupassa kassajonossa ollessa tunsin sen tulevan ja olin et prkl, pois en lähde vaikka henki menis ja kuollaan sit saatana. 

Alkoi heti helpottaa ja tajusin sen olevan päänsisäinen juttu ja pelkoni ei ole totta, näin sanon edelleen itselleni. 

Ainut vaan et herään joskus yöllä haukkoen henkeä, mut pistän uudestaan heti nukkuun ja olen kuollaan sit saatana jos se sitä on :D en osaa selittää mut sun pitää tavallaan olla valmis kuolemaan jotta voit elää

100% tämä. Tämän polun minäkin kävin. Pakenin niin monta kertaa, että lopulta en jaksanut enää juosta karkuun. Sanoin varmaan ääneenkin, että kuollaan sitten tähän, jos niikseen tulee, mutta nyt hoidan tämän meneillään olevan asiani loppuun. Se on juuri tuo: sinun pitää olla valmis kuolemalle, ja se kuolemanpelko alkaakin antaa tilaa elämälle.

Hyviä vinkkejä täällä! Mua auttoi myös se, kun aloin tarkastella itseäni ns. ulkopuolelta: ai jaahas, tämmöisiä oireita tänään, no kappas. Siis vaikka tuntuisi ihan helvetin hirveältä, niin yritä ikään kuin ulkoistaa itsesi siitä tilanteesta. Lupaan, ettet sekoa etkä edes kuole. :)

Rauhoittavaa lääkettä haet lääkäriltä. Sitten voi jo auttaa tieto että sitä lääkettä on jos tarvitsee 

Minä sain itseni todella huonoon kuntoon henkisesti, kun noudatin näitä ohjeita, että pitää vain mennä tilanteisiin missä paniikki tulee.

Kesti useita vuosia palautua lääkityksen ja terapian avulla, koska olin henkisesti täysin rikki ja toimintakyvytön.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain itseni todella huonoon kuntoon henkisesti, kun noudatin näitä ohjeita, että pitää vain mennä tilanteisiin missä paniikki tulee.

 

Kesti useita vuosia palautua lääkityksen ja terapian avulla, koska olin henkisesti täysin rikki ja toimintakyvytön.

No ei niitä tieten tahtoen tarvi etsiä. Se että ymmärtää tilanteessa sen hetken olevan vaarallinen vain omassa päässä auttaa, toki ei varmasti kaikkia ja lääkkeet auttaa myös niin kuin ylempänä sanottiin. Mutta ota huomioon että terapiassa se olet sinä joka parantaa itsesi, ei terapeutti, hän antaa vain lähtölaukauksen parantumiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Minä sain itseni todella huonoon kuntoon henkisesti, kun noudatin näitä ohjeita, että pitää vain mennä tilanteisiin missä paniikki tulee.

 

Kesti useita vuosia palautua lääkityksen ja terapian avulla, koska olin henkisesti täysin rikki ja toimintakyvytön.

Olitko valmis ns. Kuolemaan? Jos et niin siksi se ei toiminut

Up

Hyviä pointteja