YEL-uudistuksen ongelma: eläkemaksu ei perustu todelliseen palkkatuloon, vaan "työtuloon", jonka eläkeyhtiö päättää mielivaltaisesti!...
Jos yrittäjän todellinen palkka on 8000 € vuodessa, mutta eläkeyhtiön mielestä sen pitäisi olla enemmän koska joku toinen samalla alalla toimiva saa suurempaa palkkaa, niin eläkemaksuja voidaan määrätä esim. 30 000 €:n palkkaa vastaava summa.
Totta kai on reilua edellyttää että kaikki osallistuvat eläkejärjestelmään. Mutta ei ole reilua maksattaa ylisuuria maksuja pienyrittäjillä, joilla tulotaso voi vaihdella rajusti olosuhteista riippuen. Ei ole "alivakuuttamista" maksaa itselleen alan keskiarvoa pienempää palkkaa, jotta voi luottaa siihen että firmalla on varaa se palkka maksaa huonoinakin aikoina.
Voiko kukaan olla tästä eri mieltä?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehtäisi niin, että YEL-maksu määräyisi kuukausittain ja olisi aina yrittäjän itselleen maksaman palkan suuruinen!!!!? Työntekijöidenkin sivukulut lasketaan aina kuukausittain todellisen maksun mukaan, eikä kolme vuotta etukäteen jonkun toisen tahon arvioimana.
Koska yrittäjällä ei ole samalla tavalla kiinteää kuukausipalkkaa. Riippuu ihan yrityksestä ja yrittäjästä miten paljon haluaa maksaa itselleen palkkaa. Tai haluaako maksaa ollenkaan palkkaa itselleen! Jos haluaakin sijoittaa ne rahat yrityksen kehittämiseen.
Yleensä itselleen kannattaa maksaa palkkaa niin vähän kuin mahdollista. Koska isosta palkasta menee isot verot. Jos rahan pystyy sijoittamaan järkevästi yritystoimintaan niin se on usein paljon kannattavampaa. Eihän nämä Suomen rikkaimmat henkilöt ikinä ole suurituloisimpien listoilla kun verotietoja lehdissä esitellään! Herlinit ei ole tainneet ikinä edes vilahtaa niillä listoilla. Kun eivät ota palkkaa mitenkään älyttömiä summia.
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehtäisi niin, että YEL-maksu määräyisi kuukausittain ja olisi aina yrittäjän itselleen maksaman palkan suuruinen!!!!? Työntekijöidenkin sivukulut lasketaan aina kuukausittain todellisen maksun mukaan, eikä kolme vuotta etukäteen jonkun toisen tahon arvioimana.
Tätä minäkin olisin toivonut, simppeli homma ja reilu peli. Miksi tarvitaan ihmeellistä himmeliä jossa joku Kafkan esikuva viraston hämärissä keksii minulle tulot, jotka ovat mahdollisesti jotain ihan muuta kuin todelliset tuloni?
Vierailija kirjoitti:
Tämän YEL muutoksen myötä ennustan, että moni päätoiminen yrittäjä siirtyy kevytyrittäjäksi ja hakeutuu myös työttömyyskassojen piiriin.
Tai kombinaatio työtön + työt pimeänä. Ja valtio kiittää.
Käsittämättömän usein tässäkin keskustelussa on mainittu se, kuinka yrittäjät vievät veronmaksajien rahat.
Ikäänkuin yrittäjä ei olisi veronmaksaja.
Alv peritään asiakkaalta ja maksetaan eteenpäin valtiolle - jos jättäisin tämän työn tekemättä, jäisi valtiokin vaille alvia. Omasta palkasta maksetaan ihan normaalit palkansaajan verot. Mahdollisesta tilikauden liikevoitosta maksetaan 20% yhteisövero. Ja jos maksetaan osinkoja (pääomatuloja), sekään ei vastoin yleistä luuloa ole verotonta.
Pääomatulona maksettavasta eurosta menee vähintään n. 27% veroa (yhteisövero + pääomavero).
Puhumattakaan siitä, miten paljon yrittäjät vaikuttavat verokerttmään, jos heillä on työntekijöitä.
Mutta ei, kun ollaan vaan sitä mieltä, että yrittäjät on eri asia, kuin veronmaksajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/paljonko-valtio-maksaa-yrittajien-el…
Tänä vuonna valtio maksaa yli 400 miljoonaa yrittäjien Yel maksuja! Media ollut oudon hiljaa täatä jättikustannuksesta eli yrittäjät laittavat muut eläkkeidensä maksumieheksi. Paöksnsaaja sentäön maksaa joka palkastaan työeläkemaksua.
Eläkemaksut minimoimalla saa myös eläkkeensä minimoitua. Näin toimiva ei yhtään sen enempää maksata muilla eläkettään kuin palkansaajakaan.
Miten tuo valtion maksama summa mielestäsi liittyy asiaan? Järjestelmä on suunniteltu niin, että eläkkeitä ei makseta niistä rahoista jotka nykyiset eläkeläiset ovat aikanaan maksaneet. Valtion maksuosuus kuuluu järjestelmään. Ei se nykyisten yrittäjien syytä ole.
Kyllä se kuuluu, koska sitä mukaa kun yrittäjät alimitoittavat työtulojensa ja siitä johtuvan eläkemaksunsa, valtio joutuu paikkaamaan sitä.
Jos se alivakuuttaminen on ongelma, niin asia tulee ratkaista jotenkin muuten kuin pakottamalla heikoimmin pärjäävät rajusti ylivakuuttamaan!
Tämä "työtulon" irrottaminen todellisesta palkasta voisi esim. koskea ainoastaan niitä yrittäjiä jotka saavat yrityksestään huomattavan summan pääomatuloja. Itse en voi haaveillakaan mistään pääomatuloista ja sitä mimimaalista palkkaakaan en pysty säännöllisesti vielä maksamaan. Ei minun yrittämiseni vaikeuttaminen auta eläkkeiden rahoittamiseen millään tavalla, koska firma menee vain konkurssiin jos minun tulojani aletaan arvioida kaavalla alan keskipalkka + työtuntien määrä + ammattitaito. Valtiolta jää nekin eläkemaksut saamatta jotka se saisi siinä vaiheessa kun yrityksestäni tulee kannattava.
Okei, älä maksa eläkemaksuja mutta älä vaadi valtioltakaan sitä eläkettä myöhemmin. Onhan meillä jo kansaneläke Kelasta.
Näinhän se homma on toiminut tähänkin asti. Ei kukaan yrittäjä vaadi eikä saa suurempaa eläkettä kuin hänen maksamansa maksut oikeuttavat saamaan. Olisin täysin tyytyväinen siihen, että näin voisi myös jatkua.
Mutta nyt pitäisi alkaa maksaa maksuja palkasta, jota en pysty itselleni maksamaan. Maksuja on maksettava vähintään minimimäärä vaikka ei edes tekisi yrityksessään töitä, jos omistaa siitä vähintään puolet.
No jos kukaan yrittäjä ei vaadi eikä saa suurempaa eläkettä kuin hänen maksamansa maksut oikeuttavat saamaan, niin millä selität tuon jo lähes 400 miljoonan euron summan, jonka valtio joutuu eläkkeellä olevillle yrittäjille aivan yllättäin maksamaan? https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suomen-elakeshyjarjestelman-valushy…
Siksi tähän on herätty, että vaikka laki on ollut jo pitkään olemassa, sen toteutumista ei ole pystytty valvomaan, ja sen vuoksi valtiolla kasvaa joka vuosi hintalappu täysin ennakoimattomaan asiaan. Valtio ei ole budjetoinut yrittäjille eläkemaksuja. Tuo 400 miljoonaa euroa on jostakin muusta pois.
Eli päinvastoin kun sinä väität, hyvin moni entinen yrittäjä tälläkin hetkellä vaatii maksamaan suurempaa eläkettä kuin hänen maksamansa maksut oikeuttavat saamaan. Valtio maksaa. Veronmaksajat maksavat.
Veronmaksajat maksavat monia asioita, mutta useimmat menoerät on tiedetty ja sovittu etukäteen. Valtio ei ole sopinut yrittäjien kanssa, että se maksaa lisäeläkettä. Siihen on kuitenkin jouduttu. Ja se haluttiin lopettaa nyt. Ja hyvä niin.
Artikkeli on maksumuurin takana, mutta kiitokset lainauksista.
Valtio on sopinut nykyisten eläkeläisten kanssa, silloin kun he olivat yrittäjiä: "Maksakaa meille summa X, niin me maksamme teille Y:n suuruista eläkettä". Eikä ainoastaan sopinut, vaan pakottanut maksamaan. Nyt valtio ei pystykään pitämään kiinni itse sopimastaan asiasta.
Syitä tähän:
i) Suomessa ei ole riittävästi yrittäjiä, eikä valtio tee tarpeeksi sen eteen että tilanne muuttuisi.
ii) Joillakin aloilla yritysten menestyminen on haastavaa, koska olemme pieni markkina-alue ja myyntiä pitäisi tehdä heti kansainvälisesti, mikä on liian kallista aloittaville yrityksille. Valtio periaatteessa auttaa tässä asiassa, mutta vientitukien hakeminen on tällä hetkellä niin monimutkaista että siitä hyötyvät lähinnä niiden hakemisessa avustavat konsultit, niiden hakuehdot muuttuvat jatkuvasti, ja ainakaan viimeksi kun katsoin niin yksinyrittäjä ei voi niitä edes hakea.
iii) Aloittavia yrityksiä menee konkurssiin enemmän kuin kuuluisi, koska Suomessa yritys ei voi sijoittaa tulovirtaa kokonaisuudessaan yrityksen kasvattamiseen kuten esim. Virossa voi, vaan verottaja tulee ensimmäisen kerran väliin jo siinä. Monella alalla tarvitaan nykyään paljon rahaa jotta voi menestyä. Tämäkin asia hankaloittaa juuri niiden pienimpien, aloittavien yrityksien pärjäämistä, joista voisi kasvaa suurempia jos toimintaa voisi kehittää täysipainoisesti.
iv) Työvoiman palkkaaminen on Suomessa melko kallista (sivukulut, joihin mm. eläkemaksu kuuluu), ja työntekijän irtisanominen on vaikeaa. Moni aloittava yrittäjä ei siksi uskalla palkata työntekijöitä ja yritykset eivät kasva niin nopeasti kuin voisivat.
v) YEL-järjestelmän varoja ei rahastoida, eli niitä ei laiteta tuottamaan tuloja, joista sitten voitaisiin maksaa tulevia eläkkeitä, kuten palkansaajapuolella tehdään.
Mikään näistä ei ole meidän pienyrittäjien vika, vaan valtio on ihan itse sössinyt asiansa. Maksan totta kai mielelläni saman suuruista eläkemaksua kuin palkansaajatkin, mutta minua ei voi laittaa maksamaan korotettuja maksuja vain siksi että valtio on mokannut omat systeeminsä. Palkansaajat ovat ihan yhtä lailla osa valtiota kuin yrittäjätkin, ja tämän mittaluokan mokat hoidetaan totta kai yhteisvastuullisesti.
Jos alivakuuttamista esiintyy, niin on mielestäni ok puuttua siihen. Lainaamastasi osuudesta ei käy ilmi esiintyykö sitä ja millä perusteella. Onko artikkelissa esim. vertailtu yrittäjien yrityksistä saamia tuloja noihin maksettuihin eläkemaksuihin? Suurin osa pienyrittäjistä on huomattavasti palkansaajia pienituloisempia, joten pelkästään se ei kerro mitään että maksetut eläkemaksut ovat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on tuo YEL-järjestelmä itsessään. Ei sinne kukaan maksaisi mitään, jos ei olisi pakko. Varmasti sama palkansaajilla, joiden on pakko maksaa, vaikkei he tule saamaan omasta pajatsostaan yhtään sen enempää takaisin kuin yrittäjätkään.
Nykyisin on niin, että jokaista maksettua euroa kohti saa keskimääräisen ikäiseksi elävä ihminen takaisin vähän alle euron.
Itse laskin, että jos sijoittaa 100 euroa kuussa kaikkein maltillisimpaan indeksirahastoon 35 vuoden ajan, voi alkaa nostaa itselleen eläkettä 100 euroa kuussa esim. 65 vuotiaana, ja rahaa on jo siinä vaiheessa 3% vuosituotolla kertynyt niin paljon, että satasta saa maksaa itselleen seuraavat 60 vuotta. Jos sattuu elämään vain 90-vuotiaaksi, voi maksaa itselleen eläkettä 250 euroa kuussa. Toki säästöt koko ajan myös kasvavat, eli todennäköisesti voisit maksaa itsellesi tuosta summasta jopa 450 euroa kuussa eläkettä. Ja paras uutinen on, että rahat ovat omiasi, eli jos kuolet ennen 90-vuotispäivääsi, lapset perivät loput.
Kyllä, tämä on myös ongelmallista - tosin on näissä pakkojärjestelmissä hyvätkin puolensa. Itsekin mieluummin sijoittaisin itse itselleni eläkkeen, mutta toisaalta pidän yhteiskunnallisen vakauden kannalta hyvänä että jokaiselle taataan edes jonkin tasoinen eläke, ja hyväksyn että järjestelmään on sitten myös pakko osallistua.
Mutta sitä en hyväksy että toimeentulon rajalla toimivien pienten yritysten toimintaa vaikeutetaan laittamalla ristiksi eläkemaksut periaatteella "näin paljon sinun pitäisi meidän mielestämme tienata ja jos et tienaa niin olet epäonnistunut". Yrittäminen on riittävän raskasta jo muutenkin.
Jos jotkut isot pohatat jossain näitä maksuja kiertävät, niin siihen puuttumiseen pitää löytyä muita keinoja kuin pienyrittäjien sakottaminen.
ap
Ap hei, oletko lukenut tämän Suomen Kuvalehden jutun asiasta? https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suomen-elakeshyjarjestelman-valushy…
Se, mitä aloituksessa ja tässäkin kirjoitat, on ristiriidassa jutussa haastatellun asiantuntijan kanssa. Vaikuttaa siltä, että sinunkin tuohtumuksesi perustuu väärinkäsitykseen. Tässä yksi ote jutusta, jota muuten voisi siteerata kokonaisuudessaan:
"Janne Makkulasta osa yrittäjien suuttumuksesta selittyy väärinkäsityksellä siitä, että kaikki työtulot hilattaisiin mediaanipalkkojen tasolle.
”Se on luonut pienimuotoisinta yritystoimintaa harjoittaville käsityksen siitä, että heiltä vietäisiin toimintaedellytykset kokonaan.”
Uudistus ei vaikuttaisi pienintä bisnestä pyörittäviin yrittäjiin: Jos yel-maksuja maksaa aidosti pienen työtulon mukaan, ne eivät kasva. Sen sijaan uudistus osuu yrittäjiin, joilla kyllä on maksukykyä, muttei maksuhalua.
Keskusteluun vaikuttaa myös ajatus saavutettujen etujen menetyksestä.
”Moni yrittäjä kokee menettävänsä vapauden määrittää työtulon itsenäisesti. Tosiasiassa laki ei ole koskaan tällaista mahdollisuutta antanutkaan, mutta lain puutteellinen valvonta on.”
Nykyinenkin lainsäädäntö on velvoittanut työeläkeyhtiöt arviomaan tapauskohtaisesti, vastaavatko yrittäjien ilmoittamat työtulot liiketoiminnan tuottavuutta.
Käytännössä yrittäjien ilmoittamat luvut on hyväksytty sellaisinaan.
Hiljaa hyväksytty vapaaehtoisuus on johtanut merkittävään alivakuuttamiseen. Vuonna 2021 kolmannes yel-velvollisista ilmoitti vuoden työtulokseen korkeintaan 10 000 euroa, kuusi kymmenestä yrittäjästä alle 19 000 euroa.
Koska yrittäjien eläkevakuutusrahoja ei ole työeläkkeiden lailla rahastoitu, maksettujen yel-maksujen ja yrittäjien eläkkeisiin tarvittavien rahojen erotus tulee suoraan valtion kassasta.
Vuonna 2000 valtion yel-kustannukset olivat 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 jo 377 miljoonaa."
Ylempänä vastasin tuolle toiselle, joka oli linkannut saman artikkelin, ja kiitin lainauksista. Kiitokset oli siis osoitettu sinulle. Toistan vielä tämän kysymykseni:
Jos alivakuuttamista esiintyy, niin on mielestäni ok puuttua siihen. Lainaamastasi osuudesta ei käy ilmi esiintyykö sitä ja millä perusteella. Onko artikkelissa esim. vertailtu yrittäjien yrityksistä saamia tuloja noihin maksettuihin eläkemaksuihin? Suurin osa pienyrittäjistä on huomattavasti palkansaajia pienituloisempia, joten pelkästään se ei kerro mitään että maksetut eläkemaksut ovat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän YEL muutoksen myötä ennustan, että moni päätoiminen yrittäjä siirtyy kevytyrittäjäksi ja hakeutuu myös työttömyyskassojen piiriin.
Mikä järki siinä olisi? Kevytyrittäjänä pitää maksaa lakisääteiset eläkemaksut yhtäläiseen. Joko palkansaajana tai yrittäjänä.
Mutta sillä erotuksella että jos kevytyrittäjän työ ei estä kokopäiväisen työn hakemista, niin on mahdollista nostaa soviteltua työttömyyspäivärahaa. Esim. Minulla on ansiosidonnainen päiväraha työttömyyspäiviltä, plus teen keikkatyötä.
Vääntäkää rautalangasta minulle pliis.
Jos on kauneudenhoitoalan yrittäjä, niin paljonko hänellä yel tulee olemaan vuodessa, jos hän tienaa esim 25000e.
Entä paljonko vaikkapa puutarhayrittäjällä, sama määrä?
(e aloittava yrittäjä)
Vierailija kirjoitti:
Tämä johtaa vain siihen, että ko. firmat menevät nurin ja niiden yrittäjät ja työntekijät tulevat työmarkkinoille kilpailemaan jäljelle jäävistä työpaikoista muiden kanssa
Ei tarvitse kilpailla, kun menee siivoamaan tai lähihoitajaksi. Töitä riittää. Vai eikö ne yrittäjille kelpaakaan?
Kuinkahan minä vakuutan itseni kun joku vuosi freelancertulot ovat 7k ja toisena 20k? Ja kaikkea siltä väliltä?
Saattaa olla vaikutusta asiakkaisiinkin, jos firmoja alkaa nyt lopettaa. Asiakkaina voi olla muitakin kuin yksityishenkilöitä, voi olla myös toisia yrittäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä johtaa vain siihen, että ko. firmat menevät nurin ja niiden yrittäjät ja työntekijät tulevat työmarkkinoille kilpailemaan jäljelle jäävistä työpaikoista muiden kanssa
Ei tarvitse kilpailla, kun menee siivoamaan tai lähihoitajaksi. Töitä riittää. Vai eikö ne yrittäjille kelpaakaan?
Kun menee lähihoitajaksi.
Ensin pitää päästä koulutukseen ja suorittaa se tutkintokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä johtaa vain siihen, että ko. firmat menevät nurin ja niiden yrittäjät ja työntekijät tulevat työmarkkinoille kilpailemaan jäljelle jäävistä työpaikoista muiden kanssa
Ei tarvitse kilpailla, kun menee siivoamaan tai lähihoitajaksi. Töitä riittää. Vai eikö ne yrittäjille kelpaakaan?
Minun ammattitaitoni ja työmoraalini ovat siinä määrin kovaa tasoa että työllistyn kyllä nopeasti alan isompiin yrityksiin jos oma firmani menee nurin. Minua on kyselty töihin myös maan rajojen ulkopuolelta. Aivan: yrittäminen on haastavaa hommaa, eikä yrityksen heikko kassavirta automaattisesti tarkoita että yrittäjä on typerä tampio joka ei vain osaa.
Jos minä lopetan yrittämisen, niin työttömäksi en jää minä vaan joku sellainen jonka panos muuttuu tarpeettomaksi kun siirryn palkkatöihin. Tämä henkilö, jota yrittäminen ei siis alun alkaenkaan ole kiinnostanut, ei tule perustamaan korvaavaa yritystä omani tilalle, vaan hän jää kortistoon ellei löydy muuta työpaikkaa.
Lopputulos: Suomessa on entistä vähemmän yrityksiä ja siis myös yrittäjiä, jotka maksaisivat eläkemaksuja siihen pottiin, johon tällä uudistuksella haluttiin lisää rahaa. Lisäksi on aiempaa enemmän työttömiä. Voiko idootimpaa päätöksentekoa olla?
Onko tämän uudistuksen tarkoitus se, että korkean ammattitaidon omaavat ihmiset eivät perustaisi omia yrityksiä vaan menisivät muille töihin? Jos työtuloon tosiaan vaikuttaa ammattitaito ja tehdyt tunnit, niin siltä tämä vaikuttaa: mitä kovempi tekijä olet ja mitä ahkerammin työskentelet yrityksen tulevaisuuden eteen, sitä kovemmat sakkomaksut sinulle määrätään vaikka yritys ei pystyisi vielä maksamaan palkkaa.
Toivon kovasti olevani väärässä, mutta noin tuo teksti on muotoiltu ainakin tuolla alussa linkitetyn eläkeyhtiön sivulla. Jos teksti on laissakin noin, niin pakko kai se on uskoa! En pääse juuri nyt itse tarkistamaan asiaa. Onko joku muu käynyt katsomassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä johtaa vain siihen, että ko. firmat menevät nurin ja niiden yrittäjät ja työntekijät tulevat työmarkkinoille kilpailemaan jäljelle jäävistä työpaikoista muiden kanssa
Ei tarvitse kilpailla, kun menee siivoamaan tai lähihoitajaksi. Töitä riittää. Vai eikö ne yrittäjille kelpaakaan?
Kun menee lähihoitajaksi.
Ensin pitää päästä koulutukseen ja suorittaa se tutkintokin.
Siivoamaan sitten, jos ei äly riitä lähihoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska osalla teistä työläisistä on hidas järjenjuoksu, väännetään vielä rautalangasta. Se minimin työtuloksi ilmoittanut yrittäjäkin maksaa silti yli 2000 euroa YEL-maksua vuodessa. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Sen LISÄKSI hän tietenkin maksaa kaikki verot. Eli kaikki yrittäjät maksavat vähintään 2000 euroa vuodessa, ellei toiminta ole aivan pienimuotoista tai sivutoimista.
Ihmiset elää vanhuuseläkkeellä yleensä vuosikymmeniä. Jos kukaan ei maksaisi eläkemaksuja niin mitä ne eläkkeet sitten tulisi? Tuo 2000 € vuodessa on todella pieni raha jos pelkästään sen turvin täytyy tosiaan vuosikymmeniä elää.
Sillä eläisi aivan hyvin, jos sen saisi itse sijoittaa. Jos alkaisit sijoittaa tuon verran 30-vuotiaana ja pääset eläkkeelle 68-vuotiaana, sinulle on kertynyt eläkkeellejäämishetkellä rahaa 164 500 euroa. Tämä siis 3,5 prosentin vuosituotolla, jota eläkeyhtiöt käyttävät miniminä. Todellisuudessa raha olisi kasvanut enemmän ja jatkaisi tietenkin kasvamista sen jälkeenkin, kun alat nostaa sieltä itsellesi eläkettä. Jos elät 80-vuotiaaksi, voit maksaa itsellesi 1140 euroa kuukaudessa, plus tuoton, joka kertyy 12 vuoden eläkeaikanasi pääomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän YEL muutoksen myötä ennustan, että moni päätoiminen yrittäjä siirtyy kevytyrittäjäksi ja hakeutuu myös työttömyyskassojen piiriin.
Mikä järki siinä olisi? Kevytyrittäjänä pitää maksaa lakisääteiset eläkemaksut yhtäläiseen. Joko palkansaajana tai yrittäjänä.
Mutta sillä erotuksella että jos kevytyrittäjän työ ei estä kokopäiväisen työn hakemista, niin on mahdollista nostaa soviteltua työttömyyspäivärahaa. Esim. Minulla on ansiosidonnainen päiväraha työttömyyspäiviltä, plus teen keikkatyötä.
Tuollakaan ei ole yhtään mitään tekemistä kevytyrittäjyyden kanssa! Lainsäädännössä ei ole mitään poikkeusta kevytyrittäjien suhteen. Sama onnistuu tai on onnistumatta muillakin yrittäjillä. Ainoastaan kevytyrittäjyyttä myyvät yritykset pyrkivät markkinoimaan sitä tuollaisilla mielikuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vääntäkää rautalangasta minulle pliis.
Jos on kauneudenhoitoalan yrittäjä, niin paljonko hänellä yel tulee olemaan vuodessa, jos hän tienaa esim 25000e.
Entä paljonko vaikkapa puutarhayrittäjällä, sama määrä?
(e aloittava yrittäjä)
Käy katsomassa eläkelaskurista esim. ELOn tai Ilmarisen sivuilla, sieltä nuo selviävät. Sillä, millä alalla yrittäjä toimii, ei ole vaikutusta YELiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska osalla teistä työläisistä on hidas järjenjuoksu, väännetään vielä rautalangasta. Se minimin työtuloksi ilmoittanut yrittäjäkin maksaa silti yli 2000 euroa YEL-maksua vuodessa. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Sen LISÄKSI hän tietenkin maksaa kaikki verot. Eli kaikki yrittäjät maksavat vähintään 2000 euroa vuodessa, ellei toiminta ole aivan pienimuotoista tai sivutoimista.
Ihmiset elää vanhuuseläkkeellä yleensä vuosikymmeniä. Jos kukaan ei maksaisi eläkemaksuja niin mitä ne eläkkeet sitten tulisi? Tuo 2000 € vuodessa on todella pieni raha jos pelkästään sen turvin täytyy tosiaan vuosikymmeniä elää.
Sillä eläisi aivan hyvin, jos sen saisi itse sijoittaa. Jos alkaisit sijoittaa tuon verran 30-vuotiaana ja pääset eläkkeelle 68-vuotiaana, sinulle on kertynyt eläkkeellejäämishetkellä rahaa 164 500 euroa. Tämä siis 3,5 prosentin vuosituotolla, jota eläkeyhtiöt käyttävät miniminä. Todellisuudessa raha olisi kasvanut enemmän ja jatkaisi tietenkin kasvamista sen jälkeenkin, kun alat nostaa sieltä itsellesi eläkettä. Jos elät 80-vuotiaaksi, voit maksaa itsellesi 1140 euroa kuukaudessa, plus tuoton, joka kertyy 12 vuoden eläkeaikanasi pääomalle.
Entä siinä tapauksessa, että menetät työkykysi ensi vuonna ja joudut jäämään sairaseläkkeelle?
Eläkevakuutus on nimensä mukaisesti vakuutus. Sitä ei pidä verrata yksinkertaisesti pelkkään säästämiseen. Toinen tilanne missä tuo sinun laskelmasi pettää on jos lasket eläväsi 80 vuotiaaksi, mutta elätkin 120 vuotiaaksi. Mitä sitten teet kun säästetyt rahat on jo loppu?
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan minä vakuutan itseni kun joku vuosi freelancertulot ovat 7k ja toisena 20k? Ja kaikkea siltä väliltä?
Mikään ei estä päivittämästä eläkemaksujen suuruudessa käytettävää työtuloa. Yrittäjän tilanne voi ja saa muuttua. Kyllä eläkevakuutusyhtiöt sen ymmärtää ja haluavat palvella. Käytännössä systeemi toimii ihan sujuvasti. On ihan tyypillistä, että yrittäjillä työtulo vuosien aikana vaihtelee.
Siis niin, että YEL-maksun perusteena oleva palkkatulo katsottaisiin kuukausittain, ihan sen mukaan mitä yrittäjä on itselleen palkkaa oikeasti maksanut, ja siitä YEL-maksu käytössä olevan prosentin mukaan.