Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ymmärrä, että minulla on työaika
Teen etätyötä kotona. Vaimo ja alle 1v lapsi ovat kotona.
Aloitan työpäivän aamulla, mitä ennen teen tunnin aamutoimia, omaa syömistä ja lapsen aamutoimista osan.
Työpäivän aikana hoidan lasta välillä, mutta keskimäärin ehkä noin puoli tuntia. Nipistän sen ruokatauosta.
Työaikani on joka päivä 7,5 tuntia plus ruokatauko. Ainakin pari kertaa viikossa on joku meno, välillä pakollinen, välillä ei niin pakollinen, mutta joiden takia pitää olla joko kesken päivän pois tai sitten lyhentää työpäivää lopusta tai alusta. Viikottain tulee monta tuntia vajausta työaikaan tästä syystä.
Ongelma on lähinnä siinä, että kun otan puheeksi että ne muutama tunti töitä pitäisi tehdä takaisin jossain välissä, niin tälle ei ymmärrystä heru, "koska teen niin paljon töitä muutenkin". Siis teen normaalia kokopäivätyöaikaa. Vaimolla on niin rankkaa koko päivän joka päivä lapsen kanssa, että hänen pitää saada omaa aikaa, parisuhdeaikaa, koko perheen yhteistä aikaa ja retkiä, pitää tehdä paljon kotityötä, käydä kylässä, muiden pitää käydä meillä kylässä. En siis voi ilman riitaa tehdä niitä tunteja arki-illalla, koska oma aika ja kotityöt sekä lapsen nukkumaan menon jälkeen parisuhdeaika. Enkä myöskään viikonloppuna, koska retket, kylässä käynnit, sekä myös silloin kotityöt ym. Vaihtoehtoni on siis elää tästä asiasta kiukuttelevan vaimon kanssa, tai huijata työnantajaa, kun ei sitä työaikaakaan pysty pudottamaan tuota muutamaa tuntia viikottain. En ole heittäytynyt tossun alle, vaan teen ne tunnit pois milloin missäkin välissä. Jos lähtisin huijauksen tielle, voisi sillä olla paljon katastrofaalisempia seurauksia koko perheelle. Taloudellisesti ei ole varaa virallisesti osapäiväiseen työhön ja uutta joustavaa työpaikkaa ei ole niin vain tarjolla. Ei niitä työpaikkoja oikeasti tuosta noin vain vaihdeta.
Lähinnä kyselisin, että olenko tässä nyt itse ihan kohtuuton, kun mielestäni tulen jo aika paljon vastaan, kun ylipäätään voin tehdä etätöitä ja siten nollaan kaiken työmatka-ajan (noin 1h/päivä olisivat) ja hoidan lasta päivittäin kesken työajan, helpottaakseni vaimon työmäärää edes vähän. Lisäksi yleensä suostun myös näihin ei-pakollisiin menoihin, joiden vuoksi työpäivä usein katkeaa, aina huomauttaen että tämä on sitten pois myöhemmästä "vapaa-ajasta".
Kommentit (584)
Jopa on taas vakka kantensa valinnut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas. Istuin palaverissa, joka oli aikataulutettu klo 15-17, kerroin siitä eilen illalla miehelle, että olen silloin varattuna, ei saa häiritä. Mies tuli omasta työstään kotiin, ja paukkasi n. klo 15.30 työhuoneen ovelle selittämään jotain aivan triviaalia. Otin luurit pois päästä ja kysyin, että oliko jotain tärkeää? No hän ajatteli huomenna mennä ostamaan äidilleen viinapullon, kun oli pyytänyt jouluksi sellaista. - Siis oikeasti, TÄMÄ oli niin tärkeää, että piti tulla mulle selittämään kesken kokouksen. Sanoin ok, tää mun kokous jatkuu viiteen asti, laitoin luurit korville ja yritin päästä taas kärryille mistä puhuttiinkaan. Mies tulee heiluttelemaan viereen, ja otan taas luurit pois, että niin? No äitinsä oli valittanut, kun on niin paljon lunta, vaikkei sen tarvitse kulkea mihinkään. Ahaa, niinhän se on. Tää mun palaverini tosiaan jatkuu vielä puolitoista tuntia, voitko tulla sen jälkeen kertomaan? Puolalainen kollega puhuu niin vahvalla aksentilla englantia, että mulla menee kaikki voimat sen ymmärtämiseen, en pysty keskittymään nyt anopin pihaan.
15 min ja mies tulee kertomaan, että oli soittanut äidilleen, että kyllä joku ne lumityöt tekee.
Sitten kävi kertomassa, että vei kylpytakin pesuun, kun se oli kissankarvoissa, kun kissat oli nukkuneet sen päällä.
Kokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen. Ja samassa se mies jo könöttää ovella, että eikös sun työpäivän pitänyt päättyä viideltä?
Nyt ihmettelee makkarissa, että en ole tullut vielä nukkumaan ja mököttää, etten halua koskaan keskustella hänen kanssaan. Just nyt en todellakaan halua keskustella.
Mä haluaisin joskus tehdä kokonaisen työpäivän ilman idioottikeskeytyksiä. Mulle on ihan ok, jos mies tulee kertomaan, että auton rengas on puhki, menee vaihtamaan vararenkaan ja käy korjauttamassa sen rikkinäisen. Se on ok. Tai että nuorimmainen myöhästyi bussista ja mies lähtee hakemaan sitä koululta (koska muita busseja ei kulje).
Jännä juttu, ettei lapset koskaan tule keskeyttämään ilman lupaa ja IlMAN OIKEAA ASIAA. Hätätilanteessa osaavat sanoa heti, mikä on se hätä, eivätkä kiemurtele viittä minuuttia turhaan.
Herraisä miten raivostuttavaa lukeakin tällaista. Sun mies on joko tyhmä tai sitten hän ei kunnioita sinua ja työtäsi ollenkaan. Ovi lukkoon.
Tässäkin tapauksessa ap:n työnantaja varastaa perheeltä ilmaisen työtilan ja häiritsee vaimon työrauha eli lapsen hoitoa. Vaimo ja lapsi joutuvat hissuttelemaan ap:n ehdoilla. Nyt ukko toimistolle siitä!
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli koronapandemian alkuaikoina sama tilanne kun jäin etätöihin. Mun mies oli siis se osapuoli joka ei tajunnut että teen oikeasti töitä päivällä. Hän itse on täysin toisenlaisessa asemassa hyvätuloisena yrittäjänä, eikä hänelle oikeasti koskaan oikein mennyt jakeluun se että tein töitä. Tuntui jotenkin jopa vähättelevältä se asenne. Parempi olla toimistolla työpaikalla siis jos toinen ei vaan hiffaa.
Ehkä hän ei tajunnut, että se toimistotyö on vähän erilaista kuin suorittava työ. Toimistotyössä voi kuitenkin joka päivä helposti sluibailla sen pari-kolme tuntia ihan vain selailemalla nettiä tai jutustelemalla työkavereiden kanssa ja hoitaa omia asioitaan. Sitä kun ei valvota samalla tavalla kuin esim. linjastotyötä tehtaassa. Se on vain tehtävä se tietty määrä vaikkei jaksaisi ja tauotkin ovat vain lakisääteiset.
Tämä siis kokemuksen syvällä rintaäänellä firmasta jossa on molempia töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli koronapandemian alkuaikoina sama tilanne kun jäin etätöihin. Mun mies oli siis se osapuoli joka ei tajunnut että teen oikeasti töitä päivällä. Hän itse on täysin toisenlaisessa asemassa hyvätuloisena yrittäjänä, eikä hänelle oikeasti koskaan oikein mennyt jakeluun se että tein töitä. Tuntui jotenkin jopa vähättelevältä se asenne. Parempi olla toimistolla työpaikalla siis jos toinen ei vaan hiffaa.
Ehkä hän ei tajunnut, että se toimistotyö on vähän erilaista kuin suorittava työ. Toimistotyössä voi kuitenkin joka päivä helposti sluibailla sen pari-kolme tuntia ihan vain selailemalla nettiä tai jutustelemalla työkavereiden kanssa ja hoitaa omia asioitaan. Sitä kun ei valvota samalla tavalla kuin esim. linjastotyötä tehtaassa. Se on vain tehtävä se tietty määrä vaikkei jaksaisi ja tauotkin ovat vain lakisääteiset.
Tämä siis kokemuksen syvällä rintaäänellä firmasta jossa on molempia töissä.
Mutta ns. toimistotyötä on myös työ, jossa hyvin tiukat tulostavoitteet. Voit sluibailla ja jutustella - mutta sitten itket ja värkkäät hommat loppuun, että pysyt tulostavoitteissa. Eli työaika on joustava mutta tulostavoitteet ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli koronapandemian alkuaikoina sama tilanne kun jäin etätöihin. Mun mies oli siis se osapuoli joka ei tajunnut että teen oikeasti töitä päivällä. Hän itse on täysin toisenlaisessa asemassa hyvätuloisena yrittäjänä, eikä hänelle oikeasti koskaan oikein mennyt jakeluun se että tein töitä. Tuntui jotenkin jopa vähättelevältä se asenne. Parempi olla toimistolla työpaikalla siis jos toinen ei vaan hiffaa.
Ehkä hän ei tajunnut, että se toimistotyö on vähän erilaista kuin suorittava työ. Toimistotyössä voi kuitenkin joka päivä helposti sluibailla sen pari-kolme tuntia ihan vain selailemalla nettiä tai jutustelemalla työkavereiden kanssa ja hoitaa omia asioitaan. Sitä kun ei valvota samalla tavalla kuin esim. linjastotyötä tehtaassa. Se on vain tehtävä se tietty määrä vaikkei jaksaisi ja tauotkin ovat vain lakisääteiset.
Tämä siis kokemuksen syvällä rintaäänellä firmasta jossa on molempia töissä.
Tämä tulee varmaan yllätyksenä, mutta jotkut "toimistotyöt" ovat todellakin sellaisia, jossa työn määrä ja laatu ovat mitattavissa ja valvottavissa.
Vierailija kirjoitti:
TKokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen.
Siis jumankauta saakeli käsitättekö te ollenkaan, minkälaista tämä on muille kokoukseen osallistujille?? Ensin kuunnella, miten jonkun ukko möykkää taustalla, joka jo sinällään on hyvin vastenmielistä ja sen jälkeen jäädä käsittelemään kokouksen asioita sähköpostiketjuilla?
Jos ei ole oikeasti mahdollisuutta tehdä etätöitä siten, että kakarat, koirat ja ukot ja akat mäikää taustalla niin sitten niitä etätöitä ei tehdä, vaan tullaan toimistolle. Jos toimistolle tuleminen ei ole työnantajan kannalta järkevää, niin sitten ei tarvitse töitä tehdä ollenkaan.
Juuri tämmöiset pilaavat koko etätyön maineen, eikä mikään ihme, että työnantajat alkavat olla sitä mieltä, että etätyö on tehotonta. Ja onhan siinä totuuttakin, jos käytännössä teams tarkoittaa sitä, että asioiden vääntämistä jatketaankin spostissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahimmassa tapauksessa vaimo soittaa kolmesti päivässä ilman mitään asiaa. Kysyy mitä laitetaan ruuaksi, tai monelta pääsen. 10 vuotta vasta olen päässyt joka ikinen päivä neljältä. Tällaisia ihan joutavia soittoja ja jos en vastaa, niin mykkäkoulua on illalla.
Tikusta asiaa. Ollaan oltu vaimon kanssa kotitoimistolla koronan alusta asti ja satunnaisesti käydään toimistolla. Tänään oli uuden projektin aloitus ja menin toimistolle. Olin kiinni palaverissa nopeaa lounasta lukuunottamatta koko päivän.
Vaimo lähetti pari tusinaa viestiä jossa haukkui minut kun en vastannut puhelimeen. Hän on niin tottunut että olen ollut kotona ja aina valmis keskusteluun. Nytkin olisi kai pitänyt hänen mielestään hypätä ulos palaverista vastaamaan jotta hän voi siteerata minulle jotain Facebookista löydettyä päivitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimmassa tapauksessa vaimo soittaa kolmesti päivässä ilman mitään asiaa. Kysyy mitä laitetaan ruuaksi, tai monelta pääsen. 10 vuotta vasta olen päässyt joka ikinen päivä neljältä. Tällaisia ihan joutavia soittoja ja jos en vastaa, niin mykkäkoulua on illalla.
Olen tätä töissä havainnut ja tullut tulokseen, että arvostatte kovin vähän työtiiminne aikaa ja toisaalta yliarvostatte sen, paljonko vaimoa tulee viihdyttää. OLen siis tulkinnut, että näillä naisilla on tylsää itsellään kotona/töissä ja ovat sitten ottaneet tämmöisen tavan saada päivä kulumaan. Vähän niin kuin itsellä, kun joskus reissussa katselen kissan kuvia, kun on koti-ikävä (lapsia ei ole).
Kivahan se teille on, mutta oikeasti töissä ollaan töissä eikä vastailemassa tyhjänpäiväisiin. Tänään jo ajattelin, että otan tämän pomon kanssa puheeksi, että voitaisko me tehdä täällä näitä töitä, kun kukaan ei ole kotoaan kuin muutaman tunnin poissa eikä ollaan missään pelastustehtävissä henkeämme kaupalla.
Vaimo yritti tota soittelua töihin kun oli äitiyslomalla. Laitoin rajat: jos on kysyttävää laita viesti niin vastaan kun ehdin. Jos on hätä niin silloin soitetaan hätäkeskukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummat tässä on jotenkin vajaita, nämä, jotka soittelee ja mölisee kokouksien taustalla vaiko nämä, jotka katselevat sitä päivääkään tai kertaakaan?
Millä aikuinen ihminen perustelee sen, että hänellä on oikeus tulla sössöttämään muiden teams-palaverin ollessa käynnissä? Mitä aikuinen kertoo, kun puoliso kysyy, että miksi soitit tänään taas turhia asioita monta kertaa?
Vaiko onko ehkä niin, että ei se puoliso kysele eikä oikeastaan teekään muuta kuin pyörittelee silmiään, että voi itku sun kanssa salaa mielissään, kun puoliso on noin hänessä kiinni, että eihän se hih hih hee hee voi olla edes muutamaa tuntia erossa.
Alan olla sitä mieltä, että samalla tavalla kuin työmaajuopottelu myös tämmöisen sairaan läheisriippuvuuden ruokkiminen pitäisi olla erottamisen peruste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyön tehokkuus taitaa olla vaan silmänlumetta. Tänäänkin työajalla, etäkokouksessa ollut vanhempi ilmoitti lähtevänsä kesken kokouksen viemään taaperoaan jonnekin ja kello oli jo lähelle puolen päivän. Eli käytännössä päivä menee lapsen ja omien asioiden hoitamiseen työnantajan rahoilla ja työtoverit sitten paikkaa sen oman saamattomuuden. Olen myös pitänyt arkipäivinä lomaa omien asioiden hoitamiseen ja sen verran on "etätyöläisiä" kaupoilla ja kylillä, että veikkaan, että työnantajan tehtävät jäävät toiselle sijalle niiden kauppalistojen kanssa. Veikkaan, että kunhan tästä kriisiajasta taas meno toipuu, niin työnantajat kyllä etsivät hiljaisuudessa niitä tyyppejä joita työnteko kiinnostaa ja nämä vaimon palvelijat ja muut omien asioiden hoitajat saavat ennen pitkää siirtyä hoitamaan omia asioitaan ihan 100%:sti.
Niin no kyllä meillä ainakin pitää tehdä tunnit takaisin jos käy kesken päivän viemässä lapsia jonnekin. Joskus on vaan pakko saada hoidettua lasten asiat, yhtä lailla pitäisi lähteä lähitöistäkin kesken päivän viemään neuvolaan tms, jos ei saa aikaiseen aamuun aikaa. Meillä on huomenna lapsen joulujuhla klo 9.00 (mikä älynväläys koululta), aloitan aamulla tuntia aiemmin työt ja teen illalla tarvittaessa pitempään. Sama kun pitää ensi viikolla käyttää toinen lapsi labrassa eikä aamuaikaa saanut. On minulla myös plussasaldoa reilusti, joten ei sen puoleen olisi pakko tehdä pidempää päivää. Liukuva työaika lienee aika normaali käytäntö etätyöntekijöillä.
Mutta milloin kartutat plussasaldoa jos puoliso on hankala? Viimeistään puoli viisi soitti toimistolle että vieläkö olet siellä? Etätöissä marmatti jos en lopettanut heti neljältä. On kunnan toimistohommissa niin tottunut siihen että tehdään tarkalleen 7h15min per päivä eikä minuuttiakaan enempää, eikä ymmärtänyt että yksityisellä asiantuntijat tekee hommia niin paljon kuin tarvitaan. Ongelma poistuu koska puoliso on nyt ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle valkeni koronan aiheuttaman etätyöputken aikana että vaimoni on tottunut makaamaan sohvalla kännykkä kädessä lasten koulupäivät tekemättä juuri mitään. Päivärutiiniin kuuluu myös tunnin päiväunet. Hän on ollut kotiäitinä 3 lapsellemme yli 20 vuotta. Aiemmin pidin häntä kovin ahkerana kun aina tullessani töistä kotiin hänellä oli ruoanteko menossa, pyykit pyörimässä koneessa ja muutenkin hirveä tohina ja kiire päällä. Minä olen työpäivän jälkeen hoitanut lasten harrastukset ja kaupassakäynnit koska vaimoni on ollut niin kiireinen kotihommien parissa. Nyt silmäni ovat avautuneet ja tajusin mitä kotiäiteys todella on meidän perheessä.
Juu, mutta jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, kotityöt täytyy silti jakaa tasan - tietysti.
Olisiko 20 vuotta kotona 3 lapsen kanssa suhteettoman pitkä aika? Olisi pitänyt mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyön tehokkuus taitaa olla vaan silmänlumetta. Tänäänkin työajalla, etäkokouksessa ollut vanhempi ilmoitti lähtevänsä kesken kokouksen viemään taaperoaan jonnekin ja kello oli jo lähelle puolen päivän. Eli käytännössä päivä menee lapsen ja omien asioiden hoitamiseen työnantajan rahoilla ja työtoverit sitten paikkaa sen oman saamattomuuden. Olen myös pitänyt arkipäivinä lomaa omien asioiden hoitamiseen ja sen verran on "etätyöläisiä" kaupoilla ja kylillä, että veikkaan, että työnantajan tehtävät jäävät toiselle sijalle niiden kauppalistojen kanssa. Veikkaan, että kunhan tästä kriisiajasta taas meno toipuu, niin työnantajat kyllä etsivät hiljaisuudessa niitä tyyppejä joita työnteko kiinnostaa ja nämä vaimon palvelijat ja muut omien asioiden hoitajat saavat ennen pitkää siirtyä hoitamaan omia asioitaan ihan 100%:sti.
Niin no kyllä meillä ainakin pitää tehdä tunnit takaisin jos käy kesken päivän viemässä lapsia jonnekin. Joskus on vaan pakko saada hoidettua lasten asiat, yhtä lailla pitäisi lähteä lähitöistäkin kesken päivän viemään neuvolaan tms, jos ei saa aikaiseen aamuun aikaa. Meillä on huomenna lapsen joulujuhla klo 9.00 (mikä älynväläys koululta), aloitan aamulla tuntia aiemmin työt ja teen illalla tarvittaessa pitempään. Sama kun pitää ensi viikolla käyttää toinen lapsi labrassa eikä aamuaikaa saanut. On minulla myös plussasaldoa reilusti, joten ei sen puoleen olisi pakko tehdä pidempää päivää. Liukuva työaika lienee aika normaali käytäntö etätyöntekijöillä.
Mutta milloin kartutat plussasaldoa jos puoliso on hankala? Viimeistään puoli viisi soitti toimistolle että vieläkö olet siellä? Etätöissä marmatti jos en lopettanut heti neljältä. On kunnan toimistohommissa niin tottunut siihen että tehdään tarkalleen 7h15min per päivä eikä minuuttiakaan enempää, eikä ymmärtänyt että yksityisellä asiantuntijat tekee hommia niin paljon kuin tarvitaan. Ongelma poistuu koska puoliso on nyt ex.
Toinen puoliso on hankala ja toinen vässy, sillä tavalla niitä katkeria, eronneita ihmisiä tehdään. Tuskinpa töiden teko oli ainut asia, mitä kontrolloiva puoliso yritti hallita, mutta toisaalta, tuskinpa näitä asioita aikuismaisesti purettiinkaan tai pyrittiin keskustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle valkeni koronan aiheuttaman etätyöputken aikana että vaimoni on tottunut makaamaan sohvalla kännykkä kädessä lasten koulupäivät tekemättä juuri mitään. Päivärutiiniin kuuluu myös tunnin päiväunet. Hän on ollut kotiäitinä 3 lapsellemme yli 20 vuotta. Aiemmin pidin häntä kovin ahkerana kun aina tullessani töistä kotiin hänellä oli ruoanteko menossa, pyykit pyörimässä koneessa ja muutenkin hirveä tohina ja kiire päällä. Minä olen työpäivän jälkeen hoitanut lasten harrastukset ja kaupassakäynnit koska vaimoni on ollut niin kiireinen kotihommien parissa. Nyt silmäni ovat avautuneet ja tajusin mitä kotiäiteys todella on meidän perheessä.
Juu, mutta jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, kotityöt täytyy silti jakaa tasan - tietysti.
Olisiko 20 vuotta kotona 3 lapsen kanssa suhteettoman pitkä aika? Olisi pitänyt mennä töihin.
Mitä tekemistä voi olla tuossa tilanteessa? Lapsethan on olleet koulussa jo vuosia ja vanhimmat muuttamassa kotoa. Minä en edes suostuisi tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen.
Siis jumankauta saakeli käsitättekö te ollenkaan, minkälaista tämä on muille kokoukseen osallistujille?? Ensin kuunnella, miten jonkun ukko möykkää taustalla, joka jo sinällään on hyvin vastenmielistä ja sen jälkeen jäädä käsittelemään kokouksen asioita sähköpostiketjuilla?
Jos ei ole oikeasti mahdollisuutta tehdä etätöitä siten, että kakarat, koirat ja ukot ja akat mäikää taustalla niin sitten niitä etätöitä ei tehdä, vaan tullaan toimistolle. Jos toimistolle tuleminen ei ole työnantajan kannalta järkevää, niin sitten ei tarvitse töitä tehdä ollenkaan.
Juuri tämmöiset pilaavat koko etätyön maineen, eikä mikään ihme, että työnantajat alkavat olla sitä mieltä, että etätyö on tehotonta. Ja onhan siinä totuuttakin, jos käytännössä teams tarkoittaa sitä, että asioiden vääntämistä jatketaankin spostissa.
Tottakai mulla on luureista mikki mykistettynä lukuunottamatta hetkiä, jolloin itse puhun. Ei noita kukaan kuule, ja ei ole eka kerta, kun joku asia menee kokouksissa vähän ohi. On se SILTI raivostuttavaa. Paljon helpommin siedän sitä, kun meidän brysselinedustajan kissa katkaisi yhteydet pomppaamalla sen edustajan läppärin päälle. Tai kun yhden suomalaisen (suuren firman) miestoimarin koira päätti haukkua lumiauraa kesken seminaariesityksen. Muutamalla tiimiläisellä on "monityötila" eli työkaverit möykkää siellä takana omissa teams-kokouksissaan, aika harvalla on omaa työhuonetta toimistollakaan.
Ja yleensä tärkeisiin kokouksiin menen toimistolle, etänähän ne kaikki joka tapauksessa nykyään on. Mun töitä ei voi tehdä "vain toimistolla" koska tiimi on ympäri maailmaa. Nyt vaan on niin kylmää, etten viitsi ajella autolla huvin vuoksi.
Ja lopuksi: työnantaja on todennut, että etätyöskentely on niin paljon tehokkaampaa mitattavien tulosten valossa, että siirryimme kaikki käytännössä 100% etätyöhön, vain joitain kokouksia pidetään kasvokkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen.
Siis jumankauta saakeli käsitättekö te ollenkaan, minkälaista tämä on muille kokoukseen osallistujille?? Ensin kuunnella, miten jonkun ukko möykkää taustalla, joka jo sinällään on hyvin vastenmielistä ja sen jälkeen jäädä käsittelemään kokouksen asioita sähköpostiketjuilla?
Jos ei ole oikeasti mahdollisuutta tehdä etätöitä siten, että kakarat, koirat ja ukot ja akat mäikää taustalla niin sitten niitä etätöitä ei tehdä, vaan tullaan toimistolle. Jos toimistolle tuleminen ei ole työnantajan kannalta järkevää, niin sitten ei tarvitse töitä tehdä ollenkaan.
Juuri tämmöiset pilaavat koko etätyön maineen, eikä mikään ihme, että työnantajat alkavat olla sitä mieltä, että etätyö on tehotonta. Ja onhan siinä totuuttakin, jos käytännössä teams tarkoittaa sitä, että asioiden vääntämistä jatketaankin spostissa.
Tottakai mulla on luureista mikki mykistettynä lukuunottamatta hetkiä, jolloin itse puhun. Ei noita kukaan kuule, ja ei ole eka kerta, kun joku asia menee kokouksissa vähän ohi. On se SILTI raivostuttavaa. Paljon helpommin siedän sitä, kun meidän brysselinedustajan kissa katkaisi yhteydet pomppaamalla sen edustajan läppärin päälle. Tai kun yhden suomalaisen (suuren firman) miestoimarin koira päätti haukkua lumiauraa kesken seminaariesityksen. Muutamalla tiimiläisellä on "monityötila" eli työkaverit möykkää siellä takana omissa teams-kokouksissaan, aika harvalla on omaa työhuonetta toimistollakaan.
Ja yleensä tärkeisiin kokouksiin menen toimistolle, etänähän ne kaikki joka tapauksessa nykyään on. Mun töitä ei voi tehdä "vain toimistolla" koska tiimi on ympäri maailmaa. Nyt vaan on niin kylmää, etten viitsi ajella autolla huvin vuoksi.
Ja lopuksi: työnantaja on todennut, että etätyöskentely on niin paljon tehokkaampaa mitattavien tulosten valossa, että siirryimme kaikki käytännössä 100% etätyöhön, vain joitain kokouksia pidetään kasvokkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen.
Siis jumankauta saakeli käsitättekö te ollenkaan, minkälaista tämä on muille kokoukseen osallistujille?? Ensin kuunnella, miten jonkun ukko möykkää taustalla, joka jo sinällään on hyvin vastenmielistä ja sen jälkeen jäädä käsittelemään kokouksen asioita sähköpostiketjuilla?
Jos ei ole oikeasti mahdollisuutta tehdä etätöitä siten, että kakarat, koirat ja ukot ja akat mäikää taustalla niin sitten niitä etätöitä ei tehdä, vaan tullaan toimistolle. Jos toimistolle tuleminen ei ole työnantajan kannalta järkevää, niin sitten ei tarvitse töitä tehdä ollenkaan.
Juuri tämmöiset pilaavat koko etätyön maineen, eikä mikään ihme, että työnantajat alkavat olla sitä mieltä, että etätyö on tehotonta. Ja onhan siinä totuuttakin, jos käytännössä teams tarkoittaa sitä, että asioiden vääntämistä jatketaankin spostissa.
Tottakai mulla on luureista mikki mykistettynä lukuunottamatta hetkiä, jolloin itse puhun. Ei noita kukaan kuule, ja ei ole eka kerta, kun joku asia menee kokouksissa vähän ohi. On se SILTI raivostuttavaa. Paljon helpommin siedän sitä, kun meidän brysselinedustajan kissa katkaisi yhteydet pomppaamalla sen edustajan läppärin päälle. Tai kun yhden suomalaisen (suuren firman) miestoimarin koira päätti haukkua lumiauraa kesken seminaariesityksen. Muutamalla tiimiläisellä on "monityötila" eli työkaverit möykkää siellä takana omissa teams-kokouksissaan, aika harvalla on omaa työhuonetta toimistollakaan.
Ja yleensä tärkeisiin kokouksiin menen toimistolle, etänähän ne kaikki joka tapauksessa nykyään on. Mun töitä ei voi tehdä "vain toimistolla" koska tiimi on ympäri maailmaa. Nyt vaan on niin kylmää, etten viitsi ajella autolla huvin vuoksi.
Ja lopuksi: työnantaja on todennut, että etätyöskentely on niin paljon tehokkaampaa mitattavien tulosten valossa, että siirryimme kaikki käytännössä 100% etätyöhön, vain joitain kokouksia pidetään kasvokkain.
No mutta ihan kiva. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että itsekin tiedät, että sulla on siellä kotona häiriötekijä, joka toistuvasti alentaa sun työkykyä ja tehokkuutta. Sitä ei suinkaan paranna se, että sulta saattaa ihan vaan muutenkin mennä asioita ohi.
Olen näet siellä toisella puolella ja pahoillani kärkevästä äänensävystä, mutta olen kurkkua myöten täynnä näitä teamseja, joiden jälkeen ollaan kuin koskaan asioista ei olisi kuultukaan, sähköpostit viuhuu kuin uutta asiaa käsitellessä, jne.
Jos tiedät, että sinulla on selkeästi joku henk. koht. asia, joka tuota aiheuttaa, niin olisi tosi reilua tiimikavereita kuten työnantajaakin kohtaan edes pyrkiä sitä ratkomaan. Keskustella miehen kanssa vaikka, miksi hänellä huomiontarve herää nähdessään sinun olevan töissä/palaverissa ja mitä sille voisi tehdä. Miksi hänestä ei ole tärkeää, että sinä saat työrauhan, vaan pitää olennaisempana tulla hölisemään täysin turhanpäiväisyyksiä.
Tämähän tosin harvoin paranee siellä toimistollakaan, tosiaan. En minäkään sinne rehaa räntäsateessa parilla bussilla sen vuoksi, että kuuntelisin ruoka- tai kauppalistojen päivitystä ajalla, joka ollaan nimenomaan sovittu olevan aikaa käsitellä kasvokkain tärkeitä, yhteisiä työasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKokouksen päätyttyä tajusin, että olin kuitenkin missannut yhden kohdan miehen keskeytysten takia, ja siitä jäi käsittelemättä asioita. Eikun naputtelemaan sähköpostia vielä sen viiden jälkeen.
Siis jumankauta saakeli käsitättekö te ollenkaan, minkälaista tämä on muille kokoukseen osallistujille?? Ensin kuunnella, miten jonkun ukko möykkää taustalla, joka jo sinällään on hyvin vastenmielistä ja sen jälkeen jäädä käsittelemään kokouksen asioita sähköpostiketjuilla?
Jos ei ole oikeasti mahdollisuutta tehdä etätöitä siten, että kakarat, koirat ja ukot ja akat mäikää taustalla niin sitten niitä etätöitä ei tehdä, vaan tullaan toimistolle. Jos toimistolle tuleminen ei ole työnantajan kannalta järkevää, niin sitten ei tarvitse töitä tehdä ollenkaan.
Juuri tämmöiset pilaavat koko etätyön maineen, eikä mikään ihme, että työnantajat alkavat olla sitä mieltä, että etätyö on tehotonta. Ja onhan siinä totuuttakin, jos käytännössä teams tarkoittaa sitä, että asioiden vääntämistä jatketaankin spostissa.
Tottakai mulla on luureista mikki mykistettynä lukuunottamatta hetkiä, jolloin itse puhun. Ei noita kukaan kuule, ja ei ole eka kerta, kun joku asia menee kokouksissa vähän ohi. On se SILTI raivostuttavaa. Paljon helpommin siedän sitä, kun meidän brysselinedustajan kissa katkaisi yhteydet pomppaamalla sen edustajan läppärin päälle. Tai kun yhden suomalaisen (suuren firman) miestoimarin koira päätti haukkua lumiauraa kesken seminaariesityksen. Muutamalla tiimiläisellä on "monityötila" eli työkaverit möykkää siellä takana omissa teams-kokouksissaan, aika harvalla on omaa työhuonetta toimistollakaan.
Ja yleensä tärkeisiin kokouksiin menen toimistolle, etänähän ne kaikki joka tapauksessa nykyään on. Mun töitä ei voi tehdä "vain toimistolla" koska tiimi on ympäri maailmaa. Nyt vaan on niin kylmää, etten viitsi ajella autolla huvin vuoksi.
Ja lopuksi: työnantaja on todennut, että etätyöskentely on niin paljon tehokkaampaa mitattavien tulosten valossa, että siirryimme kaikki käytännössä 100% etätyöhön, vain joitain kokouksia pidetään kasvokkain.
No mutta ihan kiva. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että itsekin tiedät, että sulla on siellä kotona häiriötekijä, joka toistuvasti alentaa sun työkykyä ja tehokkuutta. Sitä ei suinkaan paranna se, että sulta saattaa ihan vaan muutenkin mennä asioita ohi.
Olen näet siellä toisella puolella ja pahoillani kärkevästä äänensävystä, mutta olen kurkkua myöten täynnä näitä teamseja, joiden jälkeen ollaan kuin koskaan asioista ei olisi kuultukaan, sähköpostit viuhuu kuin uutta asiaa käsitellessä, jne.
Jos tiedät, että sinulla on selkeästi joku henk. koht. asia, joka tuota aiheuttaa, niin olisi tosi reilua tiimikavereita kuten työnantajaakin kohtaan edes pyrkiä sitä ratkomaan. Keskustella miehen kanssa vaikka, miksi hänellä huomiontarve herää nähdessään sinun olevan töissä/palaverissa ja mitä sille voisi tehdä. Miksi hänestä ei ole tärkeää, että sinä saat työrauhan, vaan pitää olennaisempana tulla hölisemään täysin turhanpäiväisyyksiä.
Tämähän tosin harvoin paranee siellä toimistollakaan, tosiaan. En minäkään sinne rehaa räntäsateessa parilla bussilla sen vuoksi, että kuuntelisin ruoka- tai kauppalistojen päivitystä ajalla, joka ollaan nimenomaan sovittu olevan aikaa käsitellä kasvokkain tärkeitä, yhteisiä työasioita.
Selvästi eri ihmisillä on erilailla sietokykyä sille, että kaikki ei aina mene just nappiin. Siis inhimillisyydelle. Ei minua haittaa toisten koirat taustalla, elämää ne vain on. No se haittaisi toki jos joku jatkuvasti olisi ihan pihalla koska tekee muuta, mutta useimmiten tilanne ei ole niin. Suurimmalla osalla keskittyminen kyllä välillä herpaantuu, myös siellä lähitöissä. Kun me ollaan vaan ihmisiä. Onneksi oma työporukka on rentoa ja nähtävästi miehen myös, kukaan ei raivostu jos joskus teams pätkii tai tulee jotain häiriötekijöitä, ja voi myös jutella muista asioista kuin töistä, välillä, kunhan ne työtkin tulee tehdyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etätyön tehokkuus taitaa olla vaan silmänlumetta. Tänäänkin työajalla, etäkokouksessa ollut vanhempi ilmoitti lähtevänsä kesken kokouksen viemään taaperoaan jonnekin ja kello oli jo lähelle puolen päivän. Eli käytännössä päivä menee lapsen ja omien asioiden hoitamiseen työnantajan rahoilla ja työtoverit sitten paikkaa sen oman saamattomuuden. Olen myös pitänyt arkipäivinä lomaa omien asioiden hoitamiseen ja sen verran on "etätyöläisiä" kaupoilla ja kylillä, että veikkaan, että työnantajan tehtävät jäävät toiselle sijalle niiden kauppalistojen kanssa. Veikkaan, että kunhan tästä kriisiajasta taas meno toipuu, niin työnantajat kyllä etsivät hiljaisuudessa niitä tyyppejä joita työnteko kiinnostaa ja nämä vaimon palvelijat ja muut omien asioiden hoitajat saavat ennen pitkää siirtyä hoitamaan omia asioitaan ihan 100%:sti.
Niin no kyllä meillä ainakin pitää tehdä tunnit takaisin jos käy kesken päivän viemässä lapsia jonnekin. Joskus on vaan pakko saada hoidettua lasten asiat, yhtä lailla pitäisi lähteä lähitöistäkin kesken päivän viemään neuvolaan tms, jos ei saa aikaiseen aamuun aikaa. Meillä on huomenna lapsen joulujuhla klo 9.00 (mikä älynväläys koululta), aloitan aamulla tuntia aiemmin työt ja teen illalla tarvittaessa pitempään. Sama kun pitää ensi viikolla käyttää toinen lapsi labrassa eikä aamuaikaa saanut. On minulla myös plussasaldoa reilusti, joten ei sen puoleen olisi pakko tehdä pidempää päivää. Liukuva työaika lienee aika normaali käytäntö etätyöntekijöillä.
Mutta milloin kartutat plussasaldoa jos puoliso on hankala? Viimeistään puoli viisi soitti toimistolle että vieläkö olet siellä? Etätöissä marmatti jos en lopettanut heti neljältä. On kunnan toimistohommissa niin tottunut siihen että tehdään tarkalleen 7h15min per päivä eikä minuuttiakaan enempää, eikä ymmärtänyt että yksityisellä asiantuntijat tekee hommia niin paljon kuin tarvitaan. Ongelma poistuu koska puoliso on nyt ex.
Eipä ole ikinä ollut ongelma meillä, vuorotellen hoidetaan noita lasten asioita miten ehditään ja tietenkin tehdään tunnit takaisin. En mennyt naimisiin niin yksinkertaisen ihmisen kanssa joka ei ymmärrä tuommoisia perusasioita. Toinen meistä on kunnalla ja toinen valtiolla töissä, plussaa tuppaa kertymään molemmille.
Eukko vaihtoon. Eihän tuollaista kestä Erkkikään.