Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ymmärrä, että minulla on työaika
Teen etätyötä kotona. Vaimo ja alle 1v lapsi ovat kotona.
Aloitan työpäivän aamulla, mitä ennen teen tunnin aamutoimia, omaa syömistä ja lapsen aamutoimista osan.
Työpäivän aikana hoidan lasta välillä, mutta keskimäärin ehkä noin puoli tuntia. Nipistän sen ruokatauosta.
Työaikani on joka päivä 7,5 tuntia plus ruokatauko. Ainakin pari kertaa viikossa on joku meno, välillä pakollinen, välillä ei niin pakollinen, mutta joiden takia pitää olla joko kesken päivän pois tai sitten lyhentää työpäivää lopusta tai alusta. Viikottain tulee monta tuntia vajausta työaikaan tästä syystä.
Ongelma on lähinnä siinä, että kun otan puheeksi että ne muutama tunti töitä pitäisi tehdä takaisin jossain välissä, niin tälle ei ymmärrystä heru, "koska teen niin paljon töitä muutenkin". Siis teen normaalia kokopäivätyöaikaa. Vaimolla on niin rankkaa koko päivän joka päivä lapsen kanssa, että hänen pitää saada omaa aikaa, parisuhdeaikaa, koko perheen yhteistä aikaa ja retkiä, pitää tehdä paljon kotityötä, käydä kylässä, muiden pitää käydä meillä kylässä. En siis voi ilman riitaa tehdä niitä tunteja arki-illalla, koska oma aika ja kotityöt sekä lapsen nukkumaan menon jälkeen parisuhdeaika. Enkä myöskään viikonloppuna, koska retket, kylässä käynnit, sekä myös silloin kotityöt ym. Vaihtoehtoni on siis elää tästä asiasta kiukuttelevan vaimon kanssa, tai huijata työnantajaa, kun ei sitä työaikaakaan pysty pudottamaan tuota muutamaa tuntia viikottain. En ole heittäytynyt tossun alle, vaan teen ne tunnit pois milloin missäkin välissä. Jos lähtisin huijauksen tielle, voisi sillä olla paljon katastrofaalisempia seurauksia koko perheelle. Taloudellisesti ei ole varaa virallisesti osapäiväiseen työhön ja uutta joustavaa työpaikkaa ei ole niin vain tarjolla. Ei niitä työpaikkoja oikeasti tuosta noin vain vaihdeta.
Lähinnä kyselisin, että olenko tässä nyt itse ihan kohtuuton, kun mielestäni tulen jo aika paljon vastaan, kun ylipäätään voin tehdä etätöitä ja siten nollaan kaiken työmatka-ajan (noin 1h/päivä olisivat) ja hoidan lasta päivittäin kesken työajan, helpottaakseni vaimon työmäärää edes vähän. Lisäksi yleensä suostun myös näihin ei-pakollisiin menoihin, joiden vuoksi työpäivä usein katkeaa, aina huomauttaen että tämä on sitten pois myöhemmästä "vapaa-ajasta".
Kommentit (584)
Hyvä aloitus. Et ole kohtuuton, sinun pitää olla jämäkämpi. Kertaa vaimolle faktat, tässä oli jo hyvä alku.
Tietenkin, jos pärjäätte ilman sinun palkkaasi, on aikaa tuolle kaikelle seuraelämälle rajattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sen yhden lapsen kanssa voi olla niin raskasta? Minä lähdin siitä, että mies on aina pitkän päivän töissä tai työmatkoilla, ja hoidin monta lasta käytännössä yksin ja tein välillä töitä. Mammalla ei nyt ole oikein homma hanskassa.
Sanot kylmän viileästi että sinulla on työaika ja sen jälkeen muut menot ja sillä sipuli. Jos ei sen vertaa ymmärrä niin soronoo.
Jos mahdollista (tai mielekästä), tee osa päivistä toimistolla, silloin olet pois sen 7,5 tuntia + matkat ihan normaalisti.
Tuo on tosi kinkkinen tilanne, koska "sähän nyt oot siinä kotona vapaana" -fiilis etätyöläisestä tulee helposti.
Voisit ehkä yrittää vielä erikseen keskustella asiasta - sano vaikka, että jos tästä alkaa tulla ongelma, menet toimistolle 5 pv viikossa (vaikket olisi menossa), ehkä se auttaisi? Tosin ehkä vaan hetkellisesti..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi päiväkotiin ja vaimo(kin) töihin.
Tuttua juttua. Lisäksi oli tärkeitä asioita, jotka piti heti jutella. Jos tein samalla töitä tuli riita kun en kuunnellut.. Siirryin lopulta toimistolle 4 päivää viikossa ja ongelmat loppui siihen. Kiva olisi ollut etäillä, mutta se oli mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai noinkin voi tehdä? Minä hiippailen hiljaa kotona etten häiritse kun miehellä ei ole työaikaa ja tekee kaikki illat töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli koronapandemian alkuaikoina sama tilanne kun jäin etätöihin. Mun mies oli siis se osapuoli joka ei tajunnut että teen oikeasti töitä päivällä. Hän itse on täysin toisenlaisessa asemassa hyvätuloisena yrittäjänä, eikä hänelle oikeasti koskaan oikein mennyt jakeluun se että tein töitä. Tuntui jotenkin jopa vähättelevältä se asenne. Parempi olla toimistolla työpaikalla siis jos toinen ei vaan hiffaa.
Työaika on työnantajan aikaa, siitä maksetaan rahallinen korvaus. Perhettä pyörität sitten työaikaa ennen, sen jälkeen, öisin sekä viikonloppuisin ja lomilla.
Lisäksi sen lapsen voisi jo hyvinkin laittaa hoitoon ja vaimon (takaisin) töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pakolliset menot pois. Pakollisista kysyt ennen menoa, et teenkö tänään vai huomenna sisään puuttuvat tunnit.
Tai rupeat käymään 1-2 pv/vko toimistolla ja teet aina silloin 1-2 h pitemmän päivän.
Laittakaa lapsi varhaiskasvatukseen, niin ongelma on ratkaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seurannut pojan etätyötä. Nousee usein aamuyöllä koneelleen. Silloin ei tule sähköposteja tai puheluja ja saa kuulemma paljon aikaan. Aamulla ennen palavereja pitää taukoa, syö aamupalaa, huolehtii lapsen kouluun, jatkaa päivään, mutta pitää taukoja tarvittaessa. Illalla tekee vielä tunnin töitä, tarkistaa postinsa. Etätyö on osittain koiran virkaa - viimeksi tuli työreissulta lähellä puolta yötä, aamulla kahdeksalta tietokoneelle, samana iltana taas päivän työmatka, kotona alle vuorokausi ja siitäkin osa yötä ja osa täyteen työpäivään. En ole varma, onko tuo kaikki sen vaivan arvoista, että saa nimensä verotietoihin.
Mieti toimistolle palaamista - osa on sillä tavalla rajattomia, ettei osaa antaa työrauhaa.
Kuulostaa ihan mun anopilta, ei tajunnut että ollessani etätöissä en voi lähteä viemään mattoja ulos vaan joudun tekemään ihan oikeita töitä. Mutta ei huolta, vastasin hänelle antaen "rakentavaa palautetta" eikä hän enää koskaan pyytänyt apua mattojen ulosviemiseen.
Vaimo tosin ihmetteli illalla miten isoäiti oli niin hiljainen.
Minulla ei ole työaikaa. Olen yhdessä niistä harvoista ammateista mitkä on lailla säädetty työajan ulkopuolelle. Meni itselläkin tosi kauan opettaa vaimo siihen, että etäpäivällä teen töitä. Ja vaikka en tekisikään, niin en ole hänen komenneltavissaan. Jos istun sohvalla niin kerään voimia seuraavaan ponnistukseen tai teen ajatustyötä. Silloin ei tulla keskeyttämään.
Mulla oli alkuun vaikeuksia hahmottaa miehen etäduunit.
Ongelman teki mies itse. Hän heräili miten sattu. Välillä teki pihahommia. Piipahteli kauppaan. Teki ruokaa.. pyyteli kanssaan lounaalle. Toisinaan piipautti pleikkarin päälle kesken päivän. yms. Ei näyttäytynyt työntekona hänen etäpäivänsä, vaikka mitä ilmeisemmin työt on tehty, kun projektit on ajoissa ja siten bonarit pyörii.
Hänellä on tehty työhuone, mutta harvoin siellä on. Enemmän olkkarissa ja keittiössä. Kesän vietti terassilla.
Tuli tosiaan jatkuvasti sitten höpöteltyä, kun siinä kerran on. Välillä hän ärähti, useammin sanoi kauniisti.. mutta joutui sanomaan. Sitten hankki kuulokkeet, että niistä mä sitten opin milloin on duunissa ja milloin kotona.
Hän tekee myös iltaisin/öisin, kun mä nukun. Toisinaan viikonloppuisin, kun oon menoissani.
Mulla nyt ei ole tuommoisia vaatimuksia kuin tuoreella äidillä ap:n tapauksessa. Lapsetkin jo aikuisia.
Tuntuu, että vaimo siellä tekee asiat itselleen aivan liian hankalaksi. Kai sellainen aikatauluttaminen uuvuttaa häntä itseäänkin. Liian monta rautaa tulessa. Hänen pitää relata.
Voitko palata toimistolle ainakin suurimmaksi osaksi? Eihän tuosta mitään tule noin. Paljonko niitä miinustunteja on kertynyt? Voitko kuitata ne pois palkasta, että pääset aloittamaan "puhtaalta pöydältä"? Meilläkään puoliso (mies) ei aluksi ymmärtänyt työmäärää, kun jäin koronan takia kokonaan etätöihin. Eli koko päivä menee töissä, en minä niitä töitä omaksi huviksi tee. (Taloutemme oli täysin minun varassani, kuten ilmeisesti teilläkin pääasiassa sinun varassa, jolloin tilanne on vielä kohtuutomampi, kuin jos olisi edes lähellä samat tulot.)
Meillä niin, että ollaan molemmat suurin osa ajasta etätöissä. Mies tekee ns. parempaa hommaa, jossa ei kukaan kyttäile ajankäyttöä. Hän voi joustavasti hoitaa omia menojaan työajalla, kunhan tekee joskus noin suunnilleen tunnit takaisin. Tekee varmasti paljon enemmänkin ylimääräistä, työn luonteesta johtuen.
Itselläni työ, jossa tarkka minuuttiaikataulu ja työajan seuranta. Jokainen oma poissaolo pitää korvata.
Silti kuitenkin on niin, että jos autoa pitää korjata tai koiraa käyttää eläinlääkärillä, mies olettaa, että se olen minä, joka käyttää. Istun sitten illat töissä ja korvaan tunteja. Tällä ja ensi viikollakin useampi ilta töitä
Lähtisin toimistolle töihin. Tuo ei voi onnistua ikävä kyllä. Molemmille helpompi niin...