Mikä on mielestäsi yleisin syy yksittäisen ihmisen köyhyyteen Suomessa?

Yleisin syy on ehdottomasti laiskuus. Elämme yhteiskunnassa missä on kova pula työvoimasta ja koulutus kustannettu kaikille yhteisistä varoista. Sille ei voi mitään jos on niin tyhmä ettei osaa ja kova työkään ei riitä sitä kompensoimaan mutta kyllä yleisin syy on ettei viitsitä edes yrittää tai ei yritetä riittävällä sinnikyydellä. Luovutetaan heti kun asiat menevät vaikeaksi. Ei menestyjät luovuta tai masennu jos tulee esteitä.

israelilais lapsilta kysyttiin että miksi he ottivat koronarokotteen.

vastaus oli yllättävä.

Siksi että saa vihreän sertifikaatin (koronapassin)

ja toinen vastasi että siksi että saa sertifikaatin ja että pääse paikkoihin ilman että jatkuvasti täytyy olla tekemässä negatiivisia testejä...

Israelilainen mc donalds ei myy sinulle ruokaa ilman koronapassia....

Tulee jo kiina mieleen...

Suostuisitkö sinä tuollaiseen?

Nyt aikovat ottaa paikannuksen käyttöön ja arvottaa ihmiset 1-10 tartuntariskin mukaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein vanhemmat on lähtöisin köyhästä monilapsisesta perheestä. Kun köyhä perustaa perheen niin se toinenkin on köyhä. Kouluttamattomina he pääsevät töihin, joissa on huono palkka ja yhtään ylimääräistä rahaa ei jää säästöön.

Sitten tulee lapsia,  mitä useamman tekee sitä enemmän saa lapsilisää, ja kaikki raha menee elämiseen. Köyhyyskuopasta on vaikea nousta, sillä kun lapset kasvaa he kuluttaa enemmän.

Kun perheen lapset lähtee kotoa, ne ovat samanlaisessa köyhyysloukussa kuin vanhempansa.

Mutta tyhmä on se, joka väittää, että köyhyys tyhmentää.

Köyhä voi olla älyllisesti paljon korkeammalla tasolla kuin se joka toisin väittää.

Köyhä oppii laittamaan ruokaa vähistäkin aineksista siinä missä rikas on peukalo keskellä kämmentä.

Köyhä on tyhmä yleensä. Samoin näköalaton ja mukavuudenhaluinen, menee aina sieltä mistä aita on matalin. Ja sitten yllättyy, kun nollapanostuksella ei saakaan keskiluokkaista elämää.

Mutta koskaan en tule olemaan noin tyhmä, että menisin haukkumaan muita tyhmiksi (mitä he eivät ole, vain heikkolahjaisia huono-itsetuntoisia yleensä). Olen aina mieluummin minä itse kuin sinä, joka ei selvästi osaa asettua toisen ihmisen asemaan.

Kyllä tyhmää saa vähän haukkua että se näkisi kuinka tyhmä se on. Näinhän lihaviakin kohdellaan. 

Yläasteella pitää olla kovis, jättää kaikki koulutyöt tekemättä ja metelöidä luokassa. Haukkua ne jotka viitsii edes vähän nähdä vaivaa. Sitten jäädään yhteiskunnan holhokeiksi, koska työstä tienaa niin huonosti.

Kysyjä kuten me muutkin tiedämme köyhyyteen johtavat syyt.

Tuntuu, että on tarkoitus provosoida keskustelua, että köyhät ovat itse syyllisiä köyhyyteensä.

Miksiköhän tämä on tärkeää joillekin? Ehkä he pelkäävät, että voivat itsekin pudota köyhyyteen. Siksi on kiistettävä muut köyhyyden syyt.

Vierailija kirjoitti:

Kysyjä kuten me muutkin tiedämme köyhyyteen johtavat syyt.

Tuntuu, että on tarkoitus provosoida keskustelua, että köyhät ovat itse syyllisiä köyhyyteensä.

Miksiköhän tämä on tärkeää joillekin? Ehkä he pelkäävät, että voivat itsekin pudota köyhyyteen. Siksi on kiistettävä muut köyhyyden syyt.

Aika pieni osa kuitenkin on niitä jotka eivät ole itse syypäitä köyhyyteensä. Enemmistö on varmasti sitä porukkaa jotka ovat omalla aktiivisella hölmöilyllään tilanteensa aiheuttaneet.

Ylisukupolvinen köyhyys ja huono-osaisuus. Yhteiskunnan kykenemättömyys tukea huono-osaisia perheitä tarpeeksi hyvin, että tällaiset jatkumot saataisiin katkaistua. Perus elämisen kustannusten kallistuminen, liian pienet palkat.. onhan noita syitä.

Ei pelkkä työnteko rikastuta. Vaikka raataa aamusta iltaan ja tekee kolmea eri hommaa, pysyy silti köyhänä. Tämä johtuu pienistä palkoista.

Ahkera ja työtätekevä köyhälistö on todellisuutta meillä.

Eläkeläiset on raataneet ikänsä, nyt eläke on niin pieni, ettei ole varaa lääkkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Rahankäytön hallinta. Tai lähinnä sen puute.

On niin nähty.

Iso (suurin?) osa rahankäyttöä osaamattomista köyhistä olisi köyhiä, vaikka osaisivatkin käyttää rahansa säästäväisemmin.

Sairastuminen. Yhteiskunnan turvaverkko ei toimi miten sen pitäisi.

Elämässä pärjääminen vaatii fiksuutta mutta myös onnea. Kaikilla ei ole samat pelikortit kädessä.

Osata valita oikea ala joka tuottaa rahaa ja jolla työllistyy. Jos lukee väärälle alalle niin aijai, haasteita voi tulla. Maailma on kovassa muutoksessa ja osa aloista voi lakata työllistämästä ja syntyy uusia. Pitää ymmärtää että nykymaailma vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä eli osaamisen pitää olla ajantasalla. Tämä vaatii jaksamista, sinnikkyyttä ja oppimiskykyä. Pitää olla näkemystä mitä kannattaa tehdä mihin suuntaan mennä.

Osata tehdä töitä mutta myös levätä ettei ajaudu burnikseen. Se vaatii kykyä pitää rajoja, ymmärtää mikä itselle hyväksi, kykyä huolehtia itsestään.

Osaamista käyttää rahaa, impulssikontrollia, itsehillitää, kaikenlaista tällaista.

Osata nostaa itsensä vaikeuksista ja aina uudestaan ja uudestaan. Tämä on tärkeä piirre, pettymysten ja vaikeuksien sietokyky. Osa lähtee tosi pohjalta minäkäsityksen kanssa mikä muotoutuu elämän aikana. Minäkäsitys torppaa menestymistä.

Osata olla tekemättä itselle harmillisia asioita esim sairastuttamatta itseään huonoilla elintavoilla tai päihteillä. Osata rakentavasti ratkoa ongelmia

Elämä on armotonta, joskus yksi huono ratkaisu voi aiheuttaa kovan hinnan. Jos telot itsesi jossain ja saat krooniset kivut ja jäät vaikka kipulääkekoukkuun ja yrität vieroittautua niistä elämäsi voi olla pilalla pitkiksi ajoiksi. Tai valmistumisen jälkeen läheisesi sairastuu ja haluat pitää hänestä huolta ja sitten ei myöhemmin työelämä aukeakaan kun valmistumisesta aikaa. Elämänlanka on yllättävän hauras koska kehomme on hauras. Emme ole voittamattomia. Työelämä ei odota. Aina on joku takavasemmalta tunkemassa ohi.

Kykyä löytää itselleen polkuja haasteista huolimatta esim jos ei ole suhteita. Kykyä löytää polkuja. Yksi työnantaja kerran sanoi näin "kun ekan oven saa auki, helpompi saada uusia ovia auki jatkossa".. miten saat työkokemusta jos sinulla ei ole työkokemusta? Jos et ole vaikka tajunnut opiskeluaikana panostaa verkostoitumiseen ja työkokemukseen myös. Pelkkä koulutuskaan ei riitä nykypäivänä.

Osata pärjätä itsensä kanssa niin että mielenterveys pysyy kasassa. Osa osaa sen, toiset ei. Miksi näin on, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä työnteko rikastuta. Vaikka raataa aamusta iltaan ja tekee kolmea eri hommaa, pysyy silti köyhänä. Tämä johtuu pienistä palkoista.

Ahkera ja työtätekevä köyhälistö on todellisuutta meillä.

Eläkeläiset on raataneet ikänsä, nyt eläke on niin pieni, ettei ole varaa lääkkeisiin.

Yhteiskunta tukee kyllä lääkkeiden ostamista erittäin avokätisesti, joistain lääkkeistä voi saada jopa 100% korvauksen ja useimmista 40%.

Yksi itse aiheutettu syy on juoppous. Viinan viljelijöitä piisaa eikä heitä vastuu paina. Aina on syy muualla, vaikka oma käsi sitä pulloa kallistaa.

Jos vertaa muihin köyhiin, juoppojen aiheuttamat kulut yhteiskunnalle on hurjat. He kuormittaa tehohoitoa, poliisia, lastensuojelua, on työstä poissaoloja, perheväkivaltaa, rattijuoppojen kolareita, joissa ulkopuoliset vammautuu.

Sitten näitä paapotaan katkoilla ja huoltoloissa tai Minnesotassa, että jaksavat taas ryypätä. Nämä rahat voisi antaa eläkeläisten lääkkeisiin.

Nyt ymmärsin. Ihminen on itse syypää köyhyyteensä, huonopalkkaisuuteensa, sairastumiseensa, työttömyyteensä, vanhuuteensa ja vammautumiseensa.

Ihminen on itse syypää kaikkeen.

Politiikalla, siis yhteiskunnallisella päätöksenteolla, työmarkkinoilla, vakuutusyhtiöillä tms. ei ole osaa eikä arpaa asiaan.

On ihmisen oma syy, jollei ole älynnyt syntyä kauniina, rikkaana, hyvätuloisena ja terveenä ja sitten säilyä sellaisena ja ikinuorena. Ihan oma syy.

Alkoholisteja löytyy lisäksi kaikista yhteiskuntaluokista ja aina ovat vinkumassa piipaa-autoa pihaan ja viemään teholle. Kallista sakkia yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Kysyjä kuten me muutkin tiedämme köyhyyteen johtavat syyt.

Tuntuu, että on tarkoitus provosoida keskustelua, että köyhät ovat itse syyllisiä köyhyyteensä.

Miksiköhän tämä on tärkeää joillekin? Ehkä he pelkäävät, että voivat itsekin pudota köyhyyteen. Siksi on kiistettävä muut köyhyyden syyt.

Keskiluokan putoamisen pelko on ihan realistinen ja tässäkin keskustelussa relevantti asia. Siitä on mm. psykohistorioitsija Juha Siltala kirjoittanut kirjankin.

Suurin osa meistä, jotka täällä arvostelemme köyhiä, pelkäämme hillittömästi köyhyyteen putoamista.

Toisaalta itse akateemisesti koulutettuna ihmisenä ajattelen, että opiskelemalla saavutettu sivistys ja ymmärrys on asia, joka tosin maksaa sekä energiaa ja aikaa että rahaa (etenkin ajankäytön osalta; mikä tahansa palkkatyö toisi rahaa jokaisesta työtunnista kun taas opiskelu ei) mutta joka on kuitenkin ihmisen mukana koko ajan. Kirjaimellisesti "pääomaa". Sitä ei voida viedä pois, vaikka ulkoisissa olosuhteissa tapahtuisi mitä: henkilökohtainen konkurssi, ulosotto, tavarat kaatopaikalle/huutokauppaan, häätö, ihmissuhteet romuttuvat, työpaikka mennyttä. 

Siksikin olisi äärimmäisen tärkeää sekä yksilön ja perheen kannalta että yhteiskunnalliselta kannalta panostaa lasten, nuorten ja aikuisten opiskeluun ja tuon "henkisen pääoman" kehittämiseen. Tässä voi tapahtua kaikenlaista, ilmastonmuutoksen ja myös kv politiikan kautta, että nykyinen olemisen muoto ja hyvinvointi lakkaa. Tällöin olisi äärimmäisen arvokasta, että jokaisella ihmisellä olisi sekä jo pohjalla olevaa tietotaitoa ja kapasiteettia, joka tarjoaisi sitten joustokykyä katastrofin sattuessa. Enkä tarkoita vain ns. akateemisia oppiaineita vaan myös käytännön taitoja.

Siinä mielessä se, että täällä ei-köyhät patistamme köyhiä ja köyhien lapsia kouluttautumaan, on johdonmukaista. Ei-köyhät vanhemmat kun poikkeuksetta ovat panostaneet lastensa koulutukseen, ja Suomen historian aikana nimenomaan köyhät vanhemmat ovat aiempina vuosikymmeninä halunneet tarjota lapsilleen mahdollisuudet nousta opiskelun ja koulutuksen kautta itseään parempaan asemaan. Siinä samalla on luotu sitten suomalainen talouskasvu ja siihen pohjaava hyvinvointivaltio.

Suurimpana ongelmana pidän itse kielteistä tai neutraaliakin suhtautumista koulutukseen (pitää ehdottomasti olla kannustava suhtautuminen), koska mitään muuta tekemistä lapsella ja nuorella ei ole kuin koulunkäynti. Ehkä prosentti ikäluokasta on niin lahjakas ja päämäärätietoinen, että voi panostaa koulun sijasta vaikkapa urheiluun tai musiikkiin - mutta nykyään on onneksi hyvin yleistä, että samanaikaisesti panostetaan sekä ammattiuraan tähtäävään harrastukseen että koulunkäyntiin.

Sen sijaan mitään syitä olla panostamatta peruskoulun käyntiin ei kertakaikkisesti ole.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.

On fakta, että sairaus johtaa köyhyyteen. Aika vaikea on olla muuta kuin köyhä, jos on ollut eläkkeellä nuoresta asti.

Köyhyys myös periytyy. Osalla vanhemmat pystyvät monella tavalla auttamaan alkuun, osalla ei.

Yleensä näillä "tyhmillä, laiskoilla, itsekurittomilla" ihmisillä on jokin nepsy-ongelma, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Esimerkiksi tutkittaessa syrjäytyneitä pitkäaikaistyöttömiä nuoria löydettiin runsaasti diagnosoimattomia Aspergereita jne.

On julmaa puhua niin kuin köyhyys ja osattomuus olisi oma valinta. Lopulta on aina vain vaikeampi tehdä hyviä valintoja, koska köyhyys ihan tutkitusti tyhmentää. Kuluttava arki väsyttää ja on suuri kiusaus käyttää se ylimääräinen kymppi kaljaan tai raaputusarpaan. Sitten voidaan vierestä haukkua tyhmää köyhää, jonka olisi pitänyt ostaa sillä rahalla muutama kilo vaikka papuja.

No niin, miten tuon ottaa. Voidaan lähteä siitä, että tyhmyys on syy köyhyyteen ja että tyhmyys ei ole oma valinta. Älykkyyteen vaikuttaa yleensä eniten geenit ja lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristö. Joillakin on molemmat hyvin, joillakin ei ole, eivätkä ne ole omia valintoja. Joillakin vähälahjaisuuden tai toimintakyvyn puutosten tai häiriöiden taustalla voi olla jokin sairaus, ennen syntymää tullut vaurio tai synnytyksessä tullut hapenpuute. Nekään eivät ole omia valintoja. 

Tietysti voidaan lähteä siitäkin, että nuo asiat, jotka vaikuttaa tyhmyyteen, on myös köyhyyden syitä. Miten vain. Kuitenkaan köyhyys ei yleensä ole oma syy. 

Vastenmielistä porukkaa täällä. Toivottavasti liukastutte ja vammaudutte pysyvästi ja vaikeasti heti huomenna niin pääsette näyttämään meille kaikille, miten kaikki on vaan itsestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Ylisukupolvinen köyhyys ja huono-osaisuus. Yhteiskunnan kykenemättömyys tukea huono-osaisia perheitä tarpeeksi hyvin, että tällaiset jatkumot saataisiin katkaistua. Perus elämisen kustannusten kallistuminen, liian pienet palkat.. onhan noita syitä.

Sen kannustamisen pitäisi olla konkreettista. Siis siinä mielessä, että talousongelmista kärsivä perhe otettaisiin jonkun instanssin (sosiaalitoimi?) kautta kotitalousopetukseen. (Vrt. päivän Hesarin juttu siitä, miten kotitalous oppiaineena pitäisi olla pakollinen 7. luokan lisäksi myös 8.-9. luokilla, koska siellä opetetaan kodin talousasioita, siis suomeksi raha-asioita.)

Kun on jo selvää, että Suomessa on paljon aikuisia, jotka eivät pärjää, ei käy laatuun, että heille osoitetaan vain rahaa tilille. Se on aivan samankaltainen ongelma kuin jos mt-ongelmaiselle annetaan pilleriresepti ja tarkastuskäynti vuoden päähän. Mitään keskusteluapua ei saa. Sama juttu suurella osalla köyhiä: jos on jouduttu siihen tilanteeseen, että ollaan köyhiä (ehkä jo n:nessä sukupolvessa), ei se rahan syytäminen auta. Ihmisen ongelmiin pitää paneutua kokonaisvaltaisesti. Ja ihmistä pitää opastaa, vaikka sitten kädestä pitäen.

Rahan tuhlaaminen.

Monella köyhälläkin on isoja koiria ja niiden ruokiin saattaa mennä useampikin satanen per kuukausi.