Lue keskustelun säännöt.
Aina kun joku ehdottaa tapaamista ajattelen ekaks että voi ei..
02.12.2022 |
Minulla on ystäviä, iso suku jne. Aina kun joku ehdottaa kahvfja, kyläilyä, lounasta tms niin mun eka reaktio on että voi ei en jaksais. Kun sitten menenkin on ihan mukavaa ja piristävääkin. Mutta miksi kaikki kutsut ja ehdotukset tuntuu aluksi raskailta?
Kommentit (4)
En tiedä.Olen huomannut kun aika joulukuun ihmisille tulee hätä hoppu halu tavata livenä 1 kerta vuodessa Joulukussa. 11 kukautta ei aikaa on kiire. Joten ratkasen asian voi ei sovi,on menoa tai kipeä ymm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa vastata.
Minulla on ennemmin "joo, voi miten mukavaa, nähdään!" Ja mitä lähemmäs tuo sovittu aika tulee niin yhä vahvemmin "äh, oliko mun taas pakko luvata, mä-en-jaksa-ja-olis-muutakin-tekemistä!!!" (Ei olisi mitään sen olennaisempaa)
Sitten kun sinne paikan päälle raahautuu niin voi olla tosi kivaa - tai sitten "tä on just tätä mitä arvasin, miten mä muistan että ensi kerralla ei vaan sovi....?"
En minä tiedä, miksi sinusta tuntuu siltä, mutta itse ainakin olen niin mukavuudenhaluinen, etten viitsisi nähdä vaivaa laittautumisessa. En minä edes erityisemmin meikkaa (puuteri yleensä riittää) enkä ole menossa juhlapukeutumista vaativiin paikkoihin, mutta silti tuntuu, ettei jaksaisi.
Ihan sama! Mihinkään ei myöskään jaksaisi lähteä, mutta kun lähtee, niin on loppujen lopuksi tyytyväinen että tuli lähdettyä. Kai sitä on niin mukavuudenhaluinen, eikä "jaksaisi" mitään.