Yläkouluun tulevat eivät enää välttämättä osaa kuukausia, viikonpäiviä tai muita normaaleja käsitteitä

Yläasteella on 14v ulkomaalaistaustaissia teinejä joiden osaaminen tokaluokkalaisen tasolla. Eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ap voisi tulla kertomaan mihin pohjautui väite, että että tavalliset lapset ei opi kuukausia. Tuossa laittamassasi linkissä siitä ei ollut mainintaa. 

Peruskouluissa töissä olevat näkevät ilmiön työssään. Asiasta on puhuttu jo useampi vuosi. Hesarikin on julkaissut mm. tämän jutun: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html . Yle taas julkaisi artikkelin: https://yle.fi/a/3-12532800 .

Luitko itsekään artikkeliviittauksiasi???

Eihän niissäkään puhuta tuosta aloituksen väittämästä, vaan lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä. 

Lukutaito ja sanavarasto ovat eri käsitteitä, eri asia kuin se, että tavallinen lapsi ei osaisi kuukausia tai viikonpäiviä, kun menee yläkouluun. 

Eli vielä odotan faktaa ap:n väittämälle, että tavalliset lapset eivät osaisi kuukausia luetella yläkouluiässä. 

Ihan naurettava ketju taas kaikkinensa. Faktaa ei edes ole ja kodit ja kasvatus on taas teilattu kymmenissä viesteissä. Tekaistun väitteen perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääministeri on huono esimerkki. Bilettää ja somettaa. Siinä kaksi tärkeintä.

Mitä isot edellä sitä pienet perässä.

Kun minä olin teini, Paavo Lipponen oli pääministerinä ja telkkarista tuli Itse Valtiaita, mitä katsoin. Silti ei koskaan tullut mieleen hypätä ilmaan ja napata pullaa jonkun nenän edestä, niin kuin Lipponen tuossa sarjassa teki.

Vierailija kirjoitti:

Oma poikani ei näitä osaa. Muutoin on luokan priimus, vaikka on keskittymishäiriö. Välillä koitan käydä läpi, mutta veikkaan, että nyt jos taas kysyisi, niin ei muistaisi kaikkia. Itselläni on vaikeuksia muistaa esim. englannin kielisiä viikonpäiviä järjestyksessä, vaikka olen käynyt virkamiesenglannin kurssinkin hyvin arvosanoin.

Minusta ei pidä liikaa takertua yksityiskohtiin. Jos lapsi on muuten oppiva ja osaava, mutta uhohtaa keskittymishäiriön vuoksi unohtaa jonkun viikonpäivän tai vastaavaa, niin se on eri asia kuin että lapsi ei osaa viikonpäiviä, kelloa, vuodenaikoja, aakkosia tai ei kykene lukemaan ikätasoonsa sopivia tekstejä niukan sanaston ymmärtämisen vuoksi....

Omaan kehitystasoon nähden ei enää mene minusta pelkän keskittymishäiriön piikkiin, jos yläasteella todetaan tällaisia osaamisen puutteita. Sen viikonpäivälistan lisäksi pitää osata soveltaa osaamansa tietoa. Kyllä siinä on kuusi tai seitsemän vuotta koulua ja vanhempien kasvatusta mennyt jotenkin vikaan tai sitten lapsella on muitakin isoja ongelmia, jotka estävät oppimisen.

Vierailija kirjoitti:

Eivätkö vanhemmat keskustele lastensa kanssa, kun tällainen tulee esille vasta koulussa?

Moni nykypäivän vanhempi pitää lapsiaan jonkinlaisina miniaikuisina jotka saavat päättää omasta elämästään täysin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ovat varmaan tosi näppäriä kännykän kanssa.

Oman kokemukseni perusteella jos ei suurin osa, niin ainakin suuri osa lapsista ja nuorista on tumpeloita tietotekniikan kanssa. Somea kyllä osaavat käyttää mutta siihen se jää.

Mitä ne sitten osaavat ja mistä puhuvat, jos tuollaisetkin käsitteet ovat vieraita?

Vierailija kirjoitti:

Jos ne on kotihoidossa kouluun asti äidin ollessa kotona?

Vain hyvin harva äiti on kehitysvammainen.

Vierailija kirjoitti:

Muutama per luokka? Ettekö hoksaa mikä syynä?

Inkluusion myötä jokaisessa luokassa on muutama erityisoppilas. Ja jos muutamalla on perustaidot hukassa, melko varmaan he ovat näitä erityisiä, joiden on pitänyt räpeltää koulutie siellä tavallisten joukossa, ilman riittävää tukea. 

Meidän erityinen on nyt viidennellä luokalla. Ei osaa kuukausia edes suomeksi. Ei osaa kelloakaan. Eikä kertotauluja. Ei ole oppimisessa tai älyssä ongelma, vaan diagnoosi on adhd ja autismin piirteitä. 

Meillä menee kaikki ekstra-energia läksyjen tekoon ja kokeisiin lukuun (yhdessä tehdään). Aikaa näihin on koulupäivän jälkeen noin tunti, puolitoista, sitten ei enää adhd-lääke auta ja voi vain vahtia ja kulkea perässä, ettei lapsi satuta itseään tms.

Uuden oppiminen ei onnistu ilman lääkettä. 

Sanoisinko, että ei ole kapasiteettia oppia yhtään enempää. Jotta pysyy koulutyössä kärryillä, on pitänyt valikoida mitä asioita opitaan. 

Kun ollaan sillä tasolla, että kengännauhojen sitominen opittiin vasta kolmosluokalla ja kelloa ei vieläkään. Silti nämä lapset ovat tavallisissa luokissa. Ïhmetteleekö joku oikeasti, että yläkoulussa jatkuu samat vaikeudet.

Oliko ennen näin monella ADHD?

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko joillekin yllätyksenä, että jos kotonakaan ei opeteta, eikä pidetä mitään kuria, eikä koulussa opettajilla ole mitään mahdollisuutta kurinpitoon, niin lapset eivät opiskele?

Vanhemmilla peiliinkatsomisen paikka!

Meillä ei ole kotona kuria, meillä on tyydytty kasvattamaan. Saatiin aikaiseksi kolme koulussa ja työelämässä menestyvää jälkeläistä, jotka osaavat aakkoset, kertotaulun ja nenäliinaan niistämisen. Ja joista jokaisella on käytös 10 peruskoulun päättötodistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Kummallista kun opettajat on koulutettuja tutkimustietoa on paljon.

Mihin se tieto häviää?

Ja koulutuksen taso on sitten tämä.

Syy on kaltaisissasi laiskoissa vanhemmissa, ei missään tapauksessa opettajissa.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko miten täällä Suomessa naurettu aina mm. jenkeille että "kun ne on niin tyhmiä ja ne ei osaa lukea",  ja että miten suomalainen koulutustaso on maailman huippua?!

No, jopa virolainen koulutustaso mennyt Suomen ohi pisteytyksessä viime vuosina, ja täällä on kouluissa porukkaa jotka ei osaa lukea eivätkä tajua enää mistään mitään eli äo:t laskenut kumisaappaan tasolle!

Miksi kirjoitit jopa virolainen koulutustaso? Pidätkö Viron kouluja jotenkin huonotasoisina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama per luokka? Ettekö hoksaa mikä syynä?

Inkluusion myötä jokaisessa luokassa on muutama erityisoppilas. Ja jos muutamalla on perustaidot hukassa, melko varmaan he ovat näitä erityisiä, joiden on pitänyt räpeltää koulutie siellä tavallisten joukossa, ilman riittävää tukea. 

Meidän erityinen on nyt viidennellä luokalla. Ei osaa kuukausia edes suomeksi. Ei osaa kelloakaan. Eikä kertotauluja. Ei ole oppimisessa tai älyssä ongelma, vaan diagnoosi on adhd ja autismin piirteitä. 

Meillä menee kaikki ekstra-energia läksyjen tekoon ja kokeisiin lukuun (yhdessä tehdään). Aikaa näihin on koulupäivän jälkeen noin tunti, puolitoista, sitten ei enää adhd-lääke auta ja voi vain vahtia ja kulkea perässä, ettei lapsi satuta itseään tms.

Uuden oppiminen ei onnistu ilman lääkettä. 

Sanoisinko, että ei ole kapasiteettia oppia yhtään enempää. Jotta pysyy koulutyössä kärryillä, on pitänyt valikoida mitä asioita opitaan. 

Kun ollaan sillä tasolla, että kengännauhojen sitominen opittiin vasta kolmosluokalla ja kelloa ei vieläkään. Silti nämä lapset ovat tavallisissa luokissa. Ïhmetteleekö joku oikeasti, että yläkoulussa jatkuu samat vaikeudet.

Oliko ennen näin monella ADHD?

Muutkin kuin ADHD aiheuttaa vaikeuksia koulunkäynnissä. Ennen niistä ei vaan välitetty. Ei ollut mitään tukea, autistit laitettiin laitoksiin jo nuorina jne. 

Sitten kun keksittiin tarkkailuluokat, ne laitettiin kaikki sinne. Siellä oli autistiset, downit, kehitysvammaiset, ja silloiset ADHD:t (diagnoosi oli ennen nimeltään MBD). 

Ei suinkaan niin, että "noin monella oli ADHD ennen", eihän nytkään ne erityisen tuen oppilaat ole kaikki ADHD. Erityisen tuen päätös voi tulla vaikka millä syyllä tai diagnoosilla. 

***

Ei nyt mulla loppui kärsivällisyys. Monta kertaa tähän ja muihin ketjuihin oon vastannut erityislasten puolesta. Nyt en enää jaksa nätisti sanoa. 

Tuntuu ihan todella että täällä on suuri osa kirjoittajista täysin tyhjäpäitä. Ei yleissivistystä, ei kykyä käyttää googlea, ei osaa yhdistella asioita toisiinsa. Ei osaa katsoa ympärilleen millaisia muut ihmiset ovat. Ei mitään käsitystä edes ympäröivästä yhteiskunnasta. 

Ja ne tyhjäpäät tässä ketjussa solvaa nykynuorisoa ihan näistä samoista puutteista. 

Vierailija kirjoitti:

Tuliko jollekin yllätyksenä?

Mulle tuli

t. ulkosuomalainen

Suunta on edelleen jenkkiläinen: alkaakohan eriytyminen lahjakkaisiin ja heikkoihin. Koulut muuttuvat ja eivät palvele kaikkia vaan tietynlaisia. Myös rahalla pääsee eteenpäin.

Kaverin päiväkodissa jo käytettiin termiä akateemiset valmiudet, se eriytyminen alkaa jo yhä aikaisemmin. Turha itkeä enää SF-aikoja, kuten autotarrassa luki.

Mun kuudesluokkalaiselle esim. kuukaudet on suomeksi vaikeita, osaa kyllä enkuksi ne ja vaikka mitä muutakin ;) Aina kun löydän uuden puutoksen pidän kyllä sulkeisia. Aina jaksaa ihmetyttää, miten voi olla oppinut enkkua niin paljon paremmin, ja miten voi olla tietämättä suomeksi ihan keskeisiä käsitteitä, täysin suomenkielisiä kun ollaan... Pelaa liikaa tietenkin, siitä on oppinut. Harrastaa kyllä muutakin.

opettajaperhe

Vierailija kirjoitti:

Suunta on edelleen jenkkiläinen: alkaakohan eriytyminen lahjakkaisiin ja heikkoihin. Koulut muuttuvat ja eivät palvele kaikkia vaan tietynlaisia. Myös rahalla pääsee eteenpäin.

Kaverin päiväkodissa jo käytettiin termiä akateemiset valmiudet, se eriytyminen alkaa jo yhä aikaisemmin. Turha itkeä enää SF-aikoja, kuten autotarrassa luki.

Ei täysin selity tälläkään. Me ollaan akateemisia, ollaan luettu paljon, oppi nuorena lukemaan, vietetään aikaa yhdessä, lapsella kulttuuriharrastuksia, kävi taidepäiväkodin ja on musiikkiluokalla. Silti osaa englantia paremmin kuin suomea :O

tuo ylempi ope

Ystäväni ysiluokkalainen lapsi ei tiennyt mitä tarkoittaa allekirjoitus, eikä tiennyt omaa osoitettaan.

No eipä yllätä. Sama amerikkalaistuminen on leiriytynyt Suomeen. Ollaan olevinaan jotain Kim Kardashianeita, ja tiktok staroja vailla älyllisiä aktiviteetteja. Samalla rikollisuus, huonot käytöstavat ja laiskuus ovat trendejä. Woketetaan ihonväreistä mutta ei osata lukea uutisia saati oppikirjoja.

Pk seusulla vieraskielisiä on monissa kouluissa lähes puolet. Paska sukupolvi tulossa.

Oletteko kuulleet miten nuoret puhuvat keskenään? Siis ihan suomalaisetkin nuoret. Puhe on sellaista enkun ja suomen sekoitusta. Kiroillaan joka välissä. Bussissa kun kuulee jonkun teinilössin keskusteluja, kovaäänisiä sellaisia, niin myöthäpeä iskee. Väännetään joka toinen sana enkuksi.