ÄLKÄÄ ottako korkokattoa! Jos korkokatto olisi pankin asiakkaalle hyödyllinen, pankit eivät tietenkään myisi niitä. Korkokatto on tapa rahastaa asiakkaita, kun asiakas on ensin houkuteltu laina-asiakkaaksi pienellä marginaalilla.

Aikoinaan OP tarjosi korkokattoa 100 000 euron lainaosuudelle hintaan 2000 euroa kolmen vuoden korkokatosta. Kun lainan nostohetken korko oli jo tiedossa eli se jäisi alle rajan, pitäisi toisena ja kolmantena vuoten lainan korko olla yhden prosenttiyksikön yli korkokaton, jotta olisin päässyt nollatilanteeseen. Mikäli toisen ja kolmannen vuoden korko olisi isompi kuin tuon verran, niin säästäisin korkokuluissa. 2000 euron kustannus olisi ollut varma. Korkon suuruuden tuoma kustannus epävarma. Tuolloin pankki tarjosi rajan 1-1,5 prosenttiyksikön suuremmaksi kuin ensimmäisen vuoden korko tulisi olemaan. Viime kädessä tuo oli uhkapeliä eli mitä oletan toisen ja kolmannen vuoden koron olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkokatosta on hyötyä jos velkaa on suuria määriä ja korot ovat todella korkealla vuosien ajan. Ne kenellä ei velkaa ole älyttömiä määriä niin heille korkokatosta ei juurikaan hyötyä ole.

Tässä 2000-luvulla ei ole ollu ainakaan vielä hyötyä korkokatosta koska korot eivät ole olleet kovinkaan korkealla.

Kyllä se ois pitänyt jokaisen suurta velkamäärää omaavan tajuta ottaa koronan iskettyä talouteen. Siinä alkanut rahanpainanta oikein huusi tulevia talousongelmia.

Olisin ylipäätään miettinyt lainanottoa 2020 jälkeen ainakin, jos työskentelisin palvelualalla. Uhka taantumasta ja kysynnän laskusta on ollut koko ajan läsnä.

Niin minäkin, mutta itselle tuli tavallaan force majoure. Joko maksan perintöveroa verottajalle HETI 230 000e, tai otanko lainaa ja pidän summan sijoitettuna. Valitsin lainan. Mutta onneksi korot olivat matalalla. Ei mitään järkeä ajatella, että "säästänpä sivuun jos korot nousee". Nope! Lukitsen sen koron, niin jos se nousee, saan pitää rahani. Ja jos se ei nouse, kulu turvasta on ääliömäisen pieni hyötyyn, jonka laina antoi, nähden. (131€/kk).

Miten sen nyt ottaa. Meillä on ihan reilusti asuntolainaa, eikä korkoihin edelleenkään mene edes tuota 130 eur/kk. Ei kaduta yhtään, ettei ole jotain järkyttävän kallista korkosuojaa hankittuna. Sulla täytyy olla todella surkeat lainaehdot, jos sun mielestä 130 eur täysin ylimääräinen kustannus on pikkujuttu.

Ei ole, asuntolainahan on eri tuote, kuin laina, joka menee perintöveroon. Sellainen katsotaan kulutusluotoksi.

Koitapa itse hakea 230 000 euron kulutusluottoa, jonka korko on seuraavat 13 vuotta 2,25% niin sinut nauretaan nyt pihalle :)

Nämä "omam elämäm kova koulu"-ihmisten korkokatto- ja korkosuojauskeskustelualoitukset ovat rahoitusalan ammattilaisille (itseni mukaan lukien) hupaisaa luettavaa. Olen työskennellyt suuren osan urastani korkoriskin parissa - aiemmin pankeissa ja nyt muussa rahoituslaitoksessa. Olen myös työskennellyt lähellä pankkien ydinliiketoimintaa ja nähnyt koko pankin taseen pyörittämistä. Tämän myötä uskon ymmärtäväni pankin liiketoiminnan lainalaisuuksia sekä korkoriskiasemaa kattavasti. Korkoriskisuojaaminen on lähellä sydäntäni ja sitä olen tehnyt myös henkilökohtaisesti - juurikin korkokatolla. Jos rahoitusalan ammattilainenkin (korkoriskiin erikoistunut sellainen), suojaa pankin asiakkaana talouttaan korkokatolla, ei se voi olla kovin huonoksi arvioitu tuote asiakkaan kannalta. Ja tähän on turha tulla väittämään, että "ei ne asiantuntijat mitään tajua". Kyllä me aika hyvin näitä asioita osaamme pyöritellä.

Se on totta, että pankki saa korkokaton kuten minkä tahansa muunkin tuotteen myynnistä lisäkatetta (ei pankki muuten tarjoaisi kyseistä tuotetta, koska tappiollisen tuotteen tarjoaminen olisi tyhmyyttä ellei kyse olisi muuten strategisesti tärkeästä sisäänheittotuotteesta). Tämä pankin saama lisäkate ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pankilla olisi korkoriski auki: se, että asiakas pääsee hyötymään korkojen nousun jälkeen koronnousua rajoittavasta korkokatosta, ei tarkoita, että pankki tekisi vastaavasti erotuksen verran tappiota. Tai jos pankki tekee tässä tilanteessa tappiota, pankki on epäonnistunut täysin omassa korkosuojauksessaan. Pankin tulee keskittyä ydinliiketoimintaansa eikä ottaa korkonäkemystä (markkinakorkojen noususta tai laskusta); tätä myös seurataan ja rajoitetaan pankeissa.

Kun asiakas ottaa pankista korkosuojauksen (oli se sitten kiinteä korko tai korkokatto), pankki käyttää kansainvälisiä likvidejä johdannaismarkkinoita ja solmii koronvaihtosopimuksia. Tällöin pankki lukitsee itselleen korkomarginaalin (NIM = Net Interest Margin) ja korkoriski on käytännössä suljettu. Tämä on erittäin lyhyt ja yksinkertaistettu selitys siitä, kuinka korkosuojauksen ottaminen voi olla samanaikaisesti paitsi pankin MYÖS ASIAKKAAN etujen mukaista. Tällä palstalla asiaa on turha tämän tarkemmalla tasolla avata. Pääasia, joka ihmisten tulisi tästä ymmärtää, on se fakta, että pankki suojaa korkoriskinsä tilanteessa kuin tilanteessa - miksei asiakas tekisi samoin?

PS. Tiesittekö, että suomalaiset sietävät korkoriskiä muuta Eurooppaa enemmän (tai jos eivät siedä, ovat hölmöjä)? Kun esim. muualla Euroopassa suurin osa asuntolainoista (muistaakseni esim. Alankomaissa n. 80 %) on sidottu kiinteisiin korkoihin, Suomessa asuntolainoista n. 90 % on vaihtuvissa koroissa (joissa siis on korkoriskiä) ja vain n. 10 % on kiinteäkorkoisia. Hyvin toimivat pankit maasta ja asiakkaiden korkosidonnaisuuksista huolimatta: pankilla on korkoriski käytännössä aina pitkälle suojattu.

PPS. Korkosuojauksen tarpeellisuus riippuu omasta riskinsietokyvystä. Omassa tapauksessani talouteni ei olisi kaatunut edes 5 %:n koronnousulla mutta halusin silti lukita maksimikorkotason, jotta tulevaisuuden suunnittelu ja ennakointi on vakaampaa (olen siis riskinkaihtaja).

PPPS. Opetelkaa laskemaan korkomuutosten vaikutus omalle kohdallenne. Tämä ei ole vaikeaa, jos on opetellut korkolaskennan alkeet. Jos ei kuitenkaan laskin pysy kädessä, kokeilkaa pankkien nettisivuilta löytyviä lainalaskureita, joilla voitte herkistellä lainasummaanne ja kuukausierän muutosta eri korkotasoilla.

PPPPS. Lainanlyhennystavoista tasalyhennys on aina pitkällä aikavälillä edullisin (vähiten maksettua korkoa) - end of discussion. Annuiteetti ja tasaerä kilpailevat jäljellä olevista jämäsijoista.

Risky Business kirjoitti:

Kun asiakas ottaa pankista korkosuojauksen (oli se sitten kiinteä korko tai korkokatto), pankki käyttää kansainvälisiä likvidejä johdannaismarkkinoita ja solmii koronvaihtosopimuksia.

Luin oman tekstini läpi: olisi pitänyt kirjoittaa "-- solmii esim. koronvaihtosopimuksia." On olemassa muitakin johdannaissopimuksia (optiot, swaptiot...) eri tapauksiin. Halusin tämän oikaista, ennen kuin joku muu ehtii :)

Korkokatto on yhtä "fiksu" valinta kuin kiinteähintainen sähkösopimus nykyaikana.

Vierailija kirjoitti:

Korkokatto on yhtä "fiksu" valinta kuin kiinteähintainen sähkösopimus nykyaikana.

Niinpä - itselläni on molemmat. Sähkö on 7,15 senttiä per kWh vielä 2023 joulukuuhun asti ja asuntolainan kokonaiskorko (eli pohjakorko+marginaali+korkokaton lisämarginaali) max. 2,1 % (uudelleenhinnoittautuminen tähän tasoon helmikuussa). Tämän hetken tiedoilla fiksuja valintoja.

Korkojen nousulta voi edelleen suojautua ottamalla asuntolainaan kiinteän koron tai korkokaton. Korot nousevat nyt nopeasti. Tällä hetkellä korkokatto leikkaa vajaan 50 000:n OP:n asiakkaan asuntolainan viitekorkoa kuukausittain.

Nämä asiakkaat siis maksavat asuntolainastaan korkoa nyt vähemmän kuin maksaisivat ilman korkokattoa, eli korkokatto leikkaa lainan viitekorkoa joka kuukausi. Korkokatosta hyötyvien asiakkaiden määrä kasvaa joka kuukausi ja loppuvuodesta korkokatto leikkaa jo 100 000:n asiakkaamme viitekorkoa. Korkokatto kiinnostaa monia juuri siksi, että se tuo varmuutta omaan talouteen epävarmassa taloustilanteessa, OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Korkokatto on yhtä "fiksu" valinta kuin kiinteähintainen sähkösopimus nykyaikana.

Jep. Pörssisähkön hinta on ollut tämän vuoden (2023) tammi-kesäkuussa keskimäärin 6,8 senttiä kilowattitunnilta ja silti moni meni ottamaan 10 - 40 sentin kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia. :D

Jos nuo 10 - 40 sentin sopparit olisivat olleet asiakkaille hyödyksi, niitä ei olisi myyty.