Lue keskustelun säännöt.
Tiimityö ja vapaamatkustaminen
Mitä voi tehdä tiimin passiivisille jäsenille? Muut joutuvat tekemään töitä heidänkin edestään. Esimies toteaa vain, että yrittäkää sopia työnjaosta keskenänne. Henkilökohtaisesti mietin pitäisikö etsiä uusi työpaikka, koska töiden kasautuminen kuormittaa.
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Mulla oli tuon homman saadessani huimat 4 opintoviikkoa it-alalta suoritettuna. Olin vasta kysellyt alustavasti harjoittelupaikkaa (koska 20 ov:n harjoittelu oli pakollinen amk-opinnoissa), mutta ko firma halusikin mut sinne heti aiemman ammattini (sairaanhoitaja) vuoksi. Astuin siis uuteen maailmaan, vaikka toki terveydenhuollon tunsin. Opiskelin työn ohessa, joten tietenkin sekä työssä että myös oppilaitoksessa oppi asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Mulla oli tuon homman saadessani huimat 4 opintoviikkoa it-alalta suoritettuna. Olin vasta kysellyt alustavasti harjoittelupaikkaa (koska 20 ov:n harjoittelu oli pakollinen amk-opinnoissa), mutta ko firma halusikin mut sinne heti aiemman ammattini (sairaanhoitaja) vuoksi. Astuin siis uuteen maailmaan, vaikka toki terveydenhuollon tunsin. Opiskelin työn ohessa, joten tietenkin sekä työssä että myös oppilaitoksessa oppi asioita.
No tottakai pitäisi silloin huomioida, että et ole vielä koulutettu ja sikäli tietopohja on vasta aluillaan. Mutta sitä hienompaa, että opit ja pääsit tehtävien tasalle! Varmasti ollut ihan oikea valinta työnantajalta kykyjen ja potentiaalin arvioinnissa, vaikka sinulle ei helpoimman kautta tullutta oppia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
En tiedä ennen sitä mitä ongelmia alussa on ollut alkuperäisen vetäjän kohdalla. Silloin kaikki on voinut tietysti alussa sujua hyvin, kun ehkä tiimillä on ollut enemmän intoa.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle sopii tiimityö vain tiimeissä, joissa on jämäkkä johto ja selkeä työnjako. Olen sellaisissa ollutkin, ict-alalla. Jos on tarkat tavoitteet, tulosvastuu ja tehokkuuteen sidotut lisäpalkkiot, mahdolliset lusmuilijat pistetään kyllä porukalla kuriin tai heitetään tiimistä. Ainoat huonot tiimikokemukset ovat opiskeluajalta. Monesti kävi niin, että jouduin kirjoittamaan jonkun toisen vasemmalla kädellä hutaisten ja huonolla suomen kielellä väsäämät jutut uusiksi kun siinähän olisi mennyt koko ryhmän maine ja arvosanat, jos huonoa laatua olisi päästetty lävitse koko tiimin nimissä.
Haluan myös tuollaiseen tiimiin! Ongelma on minusta esimies, joka ei puutu toimimattomaan työnjakoon. Joiltain hyväksytään hyvin vähäinen työpanos, jolloin muille kertyy aivan liikaa työtä hoidettavaksi.
Onko esimies kyseisen tiimin tiiminvetäjä? Vai onko niin, että ketään ei ole nimetty tiiminvetäjäksi? Kuka teillä vastaa siitä, että hommat on jaettu ja tiimi kokonaisuudessaan hoitaa hommansa?
Omalla työpaikallani lakattiin jo vuosia sitten käyttämästä passiivimuodossa olevia verbejä kuten "selvitetään", "tehdään" jne ja alettiin ilmaista "Ritva selvittää", "Jouni ja Raija tekee" jne. Jos ei ole selkeästi kenenkään vastuulla, jää asiat helposti hoitamatta, koska kaikki ajattelevat, että joku muu selvittää, tekee jne. Projektista riippuen meillä on kerran viikossa tai tarvittaessa useammin tiimipalaveri, jossa jokainen kertoo, mitä on saanut aikaiseksi ja jos tarvitsee jonkun toisen tiimiläisen apua, ilmoittaa asiasta viimeistään silloin ja ongelmaa katsotaan yhdessä, jotta pääsee taas jatkamaan hommassa eteenpäin. Tehdään etätöitä, mutta Teamsissa voi hyvin jakaa oman näyttönsä ja pohtia ongelmakohtaa kollegan kanssa yhdessä. Ict-alalla minäkin.
Tiimissä on erilaisia nimikkeitä. Esimies on ainoa, joka on suorassa esihenkilöasemassa muihin. Muut ovat keskenään kollegoita.
Organisaatiossa voi olla linjaesimies, mutta myös projektipäällikkö tai tiimin johtaja, jotka voivat kaikki kolme olla eri henkilöitä ja jotka silti ovat työntekijään nähden johtavassa asemassa.
Oma asemani vastaa lähinnä projektipäällikköä. En kuitenkaan saa delegoitua töitä, koska töihin ei vain tartuta, vaikka pyytäisit muita hoitamaan jotakin. Esimiehestä ei ole tilanteessa mitään apua, koska hän ei halua ottaa työnjakoon kantaa.
Tuossa saattaa olla sellainen ongelma, että muut tiimiläiset eivät pidä sinua projektipäällikkönä ja sen vuoksi eivät ota määräyksiä sinulta. Esimiehesi tulisi tehdä tiimille selväksi, että sinä olet projektipäällikkö ja sun tehtäväsi on delegoida hommia. Epämääräiset vastuunjaot ei toimi tiimeissä.
Edeltäjästäni valitettiin että hän teki projektissa liikaa itse ja delegoi töitä muille liian vähän. Nyt olisi mahdollisuus toisenlaiseen työnjakoon, mutta kukaan ei tartu mihinkään tarjottuun tehtävään. Epäilen edeltäjän vastaavasta syystä päätyneen tekemään lähes kaiken itse ja sitten tyytymättömänä siirtyneen töihin muualle.
Realismia: muut tekivät vähemmän.
Toisessa keskustelussa joku kritisoi somesiivooja Auria, koska hän ei maksanut ylimääräistä roskien kuljetuksesta siivottuaan asuntoja ilmaiseksi. Palkkaa saa sitten sometyön kautta. Joku kyseli, miten vähävaraisilla olisi jätemaksuihin varaa. Vähän sama asia kuin että joku, joka ei tee syyttää jotain toista, joka tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
En tiedä ennen sitä mitä ongelmia alussa on ollut alkuperäisen vetäjän kohdalla. Silloin kaikki on voinut tietysti alussa sujua hyvin, kun ehkä tiimillä on ollut enemmän intoa.
Alkaisin itse etsiä tietoa projektihallinnan haasteista ja mahdollisista ratkaisuista niihin. Tutkimuksia, kirjallisuutta. Sitten arvioisin, mitkä edellisistä toteutuvat ja sopivatko yleisesti tunnetut/muiden löytämät ratkaisut tilanteeseen. Työnkuvaasihan kuuluu myös näiden asioiden pohtiminen ja ratkaisu, ei päivitteleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
En tiedä ennen sitä mitä ongelmia alussa on ollut alkuperäisen vetäjän kohdalla. Silloin kaikki on voinut tietysti alussa sujua hyvin, kun ehkä tiimillä on ollut enemmän intoa.
Alkaisin itse etsiä tietoa projektihallinnan haasteista ja mahdollisista ratkaisuista niihin. Tutkimuksia, kirjallisuutta. Sitten arvioisin, mitkä edellisistä toteutuvat ja sopivatko yleisesti tunnetut/muiden löytämät ratkaisut tilanteeseen. Työnkuvaasihan kuuluu myös näiden asioiden pohtiminen ja ratkaisu, ei päivitteleminen.
Olen tehnyt niin vapaa-ajalla. Edellisessä työpaikassa tiimi oli kuitenkin töistä innostunut. Siihen verrattuna tähän työpaikkaan sopeutuminen on ollut vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Mulla oli tuon homman saadessani huimat 4 opintoviikkoa it-alalta suoritettuna. Olin vasta kysellyt alustavasti harjoittelupaikkaa (koska 20 ov:n harjoittelu oli pakollinen amk-opinnoissa), mutta ko firma halusikin mut sinne heti aiemman ammattini (sairaanhoitaja) vuoksi. Astuin siis uuteen maailmaan, vaikka toki terveydenhuollon tunsin. Opiskelin työn ohessa, joten tietenkin sekä työssä että myös oppilaitoksessa oppi asioita.
No tottakai pitäisi silloin huomioida, että et ole vielä koulutettu ja sikäli tietopohja on vasta aluillaan. Mutta sitä hienompaa, että opit ja pääsit tehtävien tasalle! Varmasti ollut ihan oikea valinta työnantajalta kykyjen ja potentiaalin arvioinnissa, vaikka sinulle ei helpoimman kautta tullutta oppia :)
Vaikeinta mulle silloin alussa oli just sen tajuaminen, että saan muodostaa oman toimenkuvani ihan itse. Kun sen tajusin, alkoi homma rullaamaan. Byrokraattisesta ja hierarkisesta sairaalamaailmasta kun siirtyi yksityiseen it-alan firmaan, meni jonkin aikaa ennenkuin tajusin, että hommani saan tehdä vapaasti. Mun vastuualueekseni ilmoitettiin vaan Etelä-Suomen työterveyshuollot ja siinä se. Alkuun pääsin alkamalla selvittää, missä kaikkialla Etelä-Suomessa oli työterveyshuolloissa ko firman tietojärjestelmä käytössä ja ketkä niissä oli yhteyshenkilöt. Mä olin puolivälissä harjoitteluani, kun lähiesimies tuli kysymään, onko mulla mitään sitä vastaan, jos mut vakinaistettaisiin samantien. Ei mulla ollut.
Mutta tosiaan mun pointtini aiemmassa oli se, että erityisesti julkisella sektorilla titteli saattaa olla sellainen, että sut voidaan palkata siihen, vaikka toimenkuva sitten on jotain muuta kuin mitä tittelisi perusteella voisi päätellä. Ja jos hakee paikkaa, jossa homma on käytännössä projektipäällikön homma, oletetaan tietenkin, että myös osaat sen homman. Ellei sitten ole käynyt niin, ettei ap ole tiennyt ko homman olevan projektipäällikön hommaa. On saatettu puhua ihan vain tiiminvetäjästä, mutta työnantajan odotukset ovat jotain ihan muuta.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Mulla oli tuon homman saadessani huimat 4 opintoviikkoa it-alalta suoritettuna. Olin vasta kysellyt alustavasti harjoittelupaikkaa (koska 20 ov:n harjoittelu oli pakollinen amk-opinnoissa), mutta ko firma halusikin mut sinne heti aiemman ammattini (sairaanhoitaja) vuoksi. Astuin siis uuteen maailmaan, vaikka toki terveydenhuollon tunsin. Opiskelin työn ohessa, joten tietenkin sekä työssä että myös oppilaitoksessa oppi asioita.
No tottakai pitäisi silloin huomioida, että et ole vielä koulutettu ja sikäli tietopohja on vasta aluillaan. Mutta sitä hienompaa, että opit ja pääsit tehtävien tasalle! Varmasti ollut ihan oikea valinta työnantajalta kykyjen ja potentiaalin arvioinnissa, vaikka sinulle ei helpoimman kautta tullutta oppia :)
Vaikeinta mulle silloin alussa oli just sen tajuaminen, että saan muodostaa oman toimenkuvani ihan itse. Kun sen tajusin, alkoi homma rullaamaan. Byrokraattisesta ja hierarkisesta sairaalamaailmasta kun siirtyi yksityiseen it-alan firmaan, meni jonkin aikaa ennenkuin tajusin, että hommani saan tehdä vapaasti. Mun vastuualueekseni ilmoitettiin vaan Etelä-Suomen työterveyshuollot ja siinä se. Alkuun pääsin alkamalla selvittää, missä kaikkialla Etelä-Suomessa oli työterveyshuolloissa ko firman tietojärjestelmä käytössä ja ketkä niissä oli yhteyshenkilöt. Mä olin puolivälissä harjoitteluani, kun lähiesimies tuli kysymään, onko mulla mitään sitä vastaan, jos mut vakinaistettaisiin samantien. Ei mulla ollut.
Mutta tosiaan mun pointtini aiemmassa oli se, että erityisesti julkisella sektorilla titteli saattaa olla sellainen, että sut voidaan palkata siihen, vaikka toimenkuva sitten on jotain muuta kuin mitä tittelisi perusteella voisi päätellä. Ja jos hakee paikkaa, jossa homma on käytännössä projektipäällikön homma, oletetaan tietenkin, että myös osaat sen homman. Ellei sitten ole käynyt niin, ettei ap ole tiennyt ko homman olevan projektipäällikön hommaa. On saatettu puhua ihan vain tiiminvetäjästä, mutta työnantajan odotukset ovat jotain ihan muuta.
Työnkuva oli määritelty työpaikkailmoitukseen todella epämääräisesti. Enkä haastattelussakaan saanut siitä tarkempaa selkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
En tiedä ennen sitä mitä ongelmia alussa on ollut alkuperäisen vetäjän kohdalla. Silloin kaikki on voinut tietysti alussa sujua hyvin, kun ehkä tiimillä on ollut enemmän intoa.
Alkaisin itse etsiä tietoa projektihallinnan haasteista ja mahdollisista ratkaisuista niihin. Tutkimuksia, kirjallisuutta. Sitten arvioisin, mitkä edellisistä toteutuvat ja sopivatko yleisesti tunnetut/muiden löytämät ratkaisut tilanteeseen. Työnkuvaasihan kuuluu myös näiden asioiden pohtiminen ja ratkaisu, ei päivitteleminen.
Olen tehnyt niin vapaa-ajalla. Edellisessä työpaikassa tiimi oli kuitenkin töistä innostunut. Siihen verrattuna tähän työpaikkaan sopeutuminen on ollut vaikeaa.
Voihan se olla ihan tekemätön paikka ja varmasti haastavammasta päästä, edelliset yrityksetkin sen kertovat. Mutta myös mahdollisuus oppia tuonkin tyyppisistä haasteista ja joka tapauksessa ratkaisu johon päädyt opettaa jotain. Jos työntekemisen edellytyksiä ei ole, opettaa se omista rajoista ja omaan arviointikykyyn luottamisesta. Tiedät itse parhaiten tilanteen. Tsemppiä jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Mulla oli tuon homman saadessani huimat 4 opintoviikkoa it-alalta suoritettuna. Olin vasta kysellyt alustavasti harjoittelupaikkaa (koska 20 ov:n harjoittelu oli pakollinen amk-opinnoissa), mutta ko firma halusikin mut sinne heti aiemman ammattini (sairaanhoitaja) vuoksi. Astuin siis uuteen maailmaan, vaikka toki terveydenhuollon tunsin. Opiskelin työn ohessa, joten tietenkin sekä työssä että myös oppilaitoksessa oppi asioita.
No tottakai pitäisi silloin huomioida, että et ole vielä koulutettu ja sikäli tietopohja on vasta aluillaan. Mutta sitä hienompaa, että opit ja pääsit tehtävien tasalle! Varmasti ollut ihan oikea valinta työnantajalta kykyjen ja potentiaalin arvioinnissa, vaikka sinulle ei helpoimman kautta tullutta oppia :)
Vaikeinta mulle silloin alussa oli just sen tajuaminen, että saan muodostaa oman toimenkuvani ihan itse. Kun sen tajusin, alkoi homma rullaamaan. Byrokraattisesta ja hierarkisesta sairaalamaailmasta kun siirtyi yksityiseen it-alan firmaan, meni jonkin aikaa ennenkuin tajusin, että hommani saan tehdä vapaasti. Mun vastuualueekseni ilmoitettiin vaan Etelä-Suomen työterveyshuollot ja siinä se. Alkuun pääsin alkamalla selvittää, missä kaikkialla Etelä-Suomessa oli työterveyshuolloissa ko firman tietojärjestelmä käytössä ja ketkä niissä oli yhteyshenkilöt. Mä olin puolivälissä harjoitteluani, kun lähiesimies tuli kysymään, onko mulla mitään sitä vastaan, jos mut vakinaistettaisiin samantien. Ei mulla ollut.
Mutta tosiaan mun pointtini aiemmassa oli se, että erityisesti julkisella sektorilla titteli saattaa olla sellainen, että sut voidaan palkata siihen, vaikka toimenkuva sitten on jotain muuta kuin mitä tittelisi perusteella voisi päätellä. Ja jos hakee paikkaa, jossa homma on käytännössä projektipäällikön homma, oletetaan tietenkin, että myös osaat sen homman. Ellei sitten ole käynyt niin, ettei ap ole tiennyt ko homman olevan projektipäällikön hommaa. On saatettu puhua ihan vain tiiminvetäjästä, mutta työnantajan odotukset ovat jotain ihan muuta.
Työnkuva oli määritelty työpaikkailmoitukseen todella epämääräisesti. Enkä haastattelussakaan saanut siitä tarkempaa selkoa.
No mä tein viimeiset vuodet sairaalassa hommia sairaanhoitajan tittelillä, vaikka hommilla ei ollut mitään tekemistä sairaanhoitajan hommien kanssa. Mutta a ) mulle ei tarvinnut maksaa isompaa palkkaa ja b ) mut voitiin ottaa niihin hommiin ilman tarvittavaa koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle sopii tiimityö vain tiimeissä, joissa on jämäkkä johto ja selkeä työnjako. Olen sellaisissa ollutkin, ict-alalla. Jos on tarkat tavoitteet, tulosvastuu ja tehokkuuteen sidotut lisäpalkkiot, mahdolliset lusmuilijat pistetään kyllä porukalla kuriin tai heitetään tiimistä. Ainoat huonot tiimikokemukset ovat opiskeluajalta. Monesti kävi niin, että jouduin kirjoittamaan jonkun toisen vasemmalla kädellä hutaisten ja huonolla suomen kielellä väsäämät jutut uusiksi kun siinähän olisi mennyt koko ryhmän maine ja arvosanat, jos huonoa laatua olisi päästetty lävitse koko tiimin nimissä.
Haluan myös tuollaiseen tiimiin! Ongelma on minusta esimies, joka ei puutu toimimattomaan työnjakoon. Joiltain hyväksytään hyvin vähäinen työpanos, jolloin muille kertyy aivan liikaa työtä hoidettavaksi.
Onko esimies kyseisen tiimin tiiminvetäjä? Vai onko niin, että ketään ei ole nimetty tiiminvetäjäksi? Kuka teillä vastaa siitä, että hommat on jaettu ja tiimi kokonaisuudessaan hoitaa hommansa?
Omalla työpaikallani lakattiin jo vuosia sitten käyttämästä passiivimuodossa olevia verbejä kuten "selvitetään", "tehdään" jne ja alettiin ilmaista "Ritva selvittää", "Jouni ja Raija tekee" jne. Jos ei ole selkeästi kenenkään vastuulla, jää asiat helposti hoitamatta, koska kaikki ajattelevat, että joku muu selvittää, tekee jne. Projektista riippuen meillä on kerran viikossa tai tarvittaessa useammin tiimipalaveri, jossa jokainen kertoo, mitä on saanut aikaiseksi ja jos tarvitsee jonkun toisen tiimiläisen apua, ilmoittaa asiasta viimeistään silloin ja ongelmaa katsotaan yhdessä, jotta pääsee taas jatkamaan hommassa eteenpäin. Tehdään etätöitä, mutta Teamsissa voi hyvin jakaa oman näyttönsä ja pohtia ongelmakohtaa kollegan kanssa yhdessä. Ict-alalla minäkin.
Tiimissä on erilaisia nimikkeitä. Esimies on ainoa, joka on suorassa esihenkilöasemassa muihin. Muut ovat keskenään kollegoita.
Organisaatiossa voi olla linjaesimies, mutta myös projektipäällikkö tai tiimin johtaja, jotka voivat kaikki kolme olla eri henkilöitä ja jotka silti ovat työntekijään nähden johtavassa asemassa.
Oma asemani vastaa lähinnä projektipäällikköä. En kuitenkaan saa delegoitua töitä, koska töihin ei vain tartuta, vaikka pyytäisit muita hoitamaan jotakin. Esimiehestä ei ole tilanteessa mitään apua, koska hän ei halua ottaa työnjakoon kantaa.
Tuossa saattaa olla sellainen ongelma, että muut tiimiläiset eivät pidä sinua projektipäällikkönä ja sen vuoksi eivät ota määräyksiä sinulta. Esimiehesi tulisi tehdä tiimille selväksi, että sinä olet projektipäällikkö ja sun tehtäväsi on delegoida hommia. Epämääräiset vastuunjaot ei toimi tiimeissä.
Edeltäjästäni valitettiin että hän teki projektissa liikaa itse ja delegoi töitä muille liian vähän. Nyt olisi mahdollisuus toisenlaiseen työnjakoon, mutta kukaan ei tartu mihinkään tarjottuun tehtävään. Epäilen edeltäjän vastaavasta syystä päätyneen tekemään lähes kaiken itse ja sitten tyytymättömänä siirtyneen töihin muualle.
Realismia: muut tekivät vähemmän.
Toisessa keskustelussa joku kritisoi somesiivooja Auria, koska hän ei maksanut ylimääräistä roskien kuljetuksesta siivottuaan asuntoja ilmaiseksi. Palkkaa saa sitten sometyön kautta. Joku kyseli, miten vähävaraisilla olisi jätemaksuihin varaa. Vähän sama asia kuin että joku, joka ei tee syyttää jotain toista, joka tekee.
Erinomainen rinnastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Edeltäjä tosiaan päätyi tekemään kaiken itse, kun tiimissä pidempään olleista henkilöistä ei saanut ilmeisesti mitään irti. Varmaan hänkin aikansa yritti saada muita tarttumaan töihin yhdessä kanssaan. Mutta kun sai vain selityksiä ja aikataulut painoivat päälle, mikä siinä auttoi muu kuin tehdä apinan raivolla.
En tiedä ennen sitä mitä ongelmia alussa on ollut alkuperäisen vetäjän kohdalla. Silloin kaikki on voinut tietysti alussa sujua hyvin, kun ehkä tiimillä on ollut enemmän intoa.
Alkaisin itse etsiä tietoa projektihallinnan haasteista ja mahdollisista ratkaisuista niihin. Tutkimuksia, kirjallisuutta. Sitten arvioisin, mitkä edellisistä toteutuvat ja sopivatko yleisesti tunnetut/muiden löytämät ratkaisut tilanteeseen. Työnkuvaasihan kuuluu myös näiden asioiden pohtiminen ja ratkaisu, ei päivitteleminen.
Olen tehnyt niin vapaa-ajalla. Edellisessä työpaikassa tiimi oli kuitenkin töistä innostunut. Siihen verrattuna tähän työpaikkaan sopeutuminen on ollut vaikeaa.
Voihan se olla ihan tekemätön paikka ja varmasti haastavammasta päästä, edelliset yrityksetkin sen kertovat. Mutta myös mahdollisuus oppia tuonkin tyyppisistä haasteista ja joka tapauksessa ratkaisu johon päädyt opettaa jotain. Jos työntekemisen edellytyksiä ei ole, opettaa se omista rajoista ja omaan arviointikykyyn luottamisesta. Tiedät itse parhaiten tilanteen. Tsemppiä jatkoon!
Kiitos paljon viisaista sanoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin osastonjohtajana asiantuntijaorganisaatiossa, jossa oli totuttu tekemään tiimitöitä, tehottomasti kuten yleensä, eli käyttäen aikaa turhiin palavereihin, sosiaalisten ja pätemisen tarpeiden tyydyttämiseen. Järjestin asiat toisin. Johdin itse tiimejä ja opetin muut toimimaan niin, että tiimeillä oli aina vastuuvetäjä, joka kokosi tiimin osaamisen pohjalta, suunnitteli ja jakoi jokaiselle jäsenelle tehtävät ja sopi aikataulut. Välissä yhteydenpito hoidettiin viesteillä. Tiiminvetäjä johti projektia, tehden tietenkin itse myös osuutensa itse työstä ja kooten kirjallien yhteenvedon ym. Osaston tehokkuus kasvoi huomattavasti, mutta työn kuormitus väheni, koska aikaa ei käytetty turhaan. Pidin kuukauden välein lyhen osastopalaverin, jossa käsiteltiin kaikkia koskevia asioita. Toimi hyvin ja jopa ekstrovertit tykkäsivät.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ap projektipäällikkö? Eikä vertaistiimiläinen?
En juuri tuolla nimikkeellä, mutta käytännössä kyllä.
Siis sinut on palkattu siihen tehtävään. Nyt ymmärrän paremmin tilannetta, tiimiäsi ja pomoasi. Pomo ehdottaa, että hoidat itsenäisesti tehtävän johon sinut on erikseen palkattu. Tiimi odottaa, että hoidat tehtäväsi; suunnittelet, organisoit, seuraat toteutumista, jaat tehtävät ja päätät niiden sisällöt. Vastaat projektin etenemisestä, joten sinä ideoit jos ideoita ei muuten tule. Ja sitten jaat tehtävät. Tehän vain kaikki odottelette siellä, että joku ottais ja tekis sun työt. Jotka on muiden työskentelyn perustana. Ei ihme jos on linjoilla hiljaista kun se, jonka pitäisi päättää työskentelystä, ei sitä tee.
Sitten taas, sinulla ja tiimillä ei ole jaettavia tehtäviä, joita voisit heidän puolestaan tehdä. Sulla on oma tehtäväsi, heillä omansa. Jos et tee omaasi, halvaantuu koko projekti. Mitä on nämä projektijohtajat, jotka eivät edes ymmärrä toimenkuvaansa kokonaisuudessa, siitä päävastuussa olevana?
Voi olla yksinkertaisesti vain laitettu liian isoihin saappaisiin. Muistan ekan ict-alan työpaikkani, jossa mulle annettiin tietokoneelle tunnukset, näytettiin kahvihuone ja vessat, annettiin perehdytysmappi (sisälsi tietoa mm kulunleimauslaitteesta, työterveyshuollosta yms) ja kerrottiin ympäripyöreästi vastuualue. Sen jälkeen kehotettiin kysymään, jos on jotain kysyttävää. Istuin ekan päivän suunnilleen vain näyttöä tuijottaen enkä tajunnut koko toimenkuvastani yhtään mitään. En siis osannut edes kysyä mitään. Vähitellen mulle valkeni, että saan ihan itse päättää, miten homman hoidan. Mulla ei ollut edeltäjää, joten ei ollut mitään vakiintunutta toimintatapaakaan. Kaikki aiemmat työpaikkani olivat olleet sellaisia, joissa kaikki käskyt ja ohjeet tuli esimieheltä, ja nyt mulla ei ollutkaan ketään kertomassa, mitä mun pitäisi tehdä. Se oli melkoinen kulttuurishokki, mutta myös aika palkitsevaa sitten, kun sain homman käyntiin.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.
Yleensä työhön perehdytetään, jotta sitä tehtäisiin tehokkaammin alusta alkaen. Ei uuden työntekijän pitäisi joutua pelkästään itsekseen arvailemaan mitä häneltä edellytetään ja miten kaikki uudessa paikassa toimii.
Vierailija kirjoitti:
Olin osastonjohtajana asiantuntijaorganisaatiossa, jossa oli totuttu tekemään tiimitöitä, tehottomasti kuten yleensä, eli käyttäen aikaa turhiin palavereihin, sosiaalisten ja pätemisen tarpeiden tyydyttämiseen. Järjestin asiat toisin. Johdin itse tiimejä ja opetin muut toimimaan niin, että tiimeillä oli aina vastuuvetäjä, joka kokosi tiimin osaamisen pohjalta, suunnitteli ja jakoi jokaiselle jäsenelle tehtävät ja sopi aikataulut. Välissä yhteydenpito hoidettiin viesteillä. Tiiminvetäjä johti projektia, tehden tietenkin itse myös osuutensa itse työstä ja kooten kirjallien yhteenvedon ym. Osaston tehokkuus kasvoi huomattavasti, mutta työn kuormitus väheni, koska aikaa ei käytetty turhaan. Pidin kuukauden välein lyhen osastopalaverin, jossa käsiteltiin kaikkia koskevia asioita. Toimi hyvin ja jopa ekstrovertit tykkäsivät.
Iso organisaatio, jos siellä oli mahdollista muodostaa tiimit uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin osastonjohtajana asiantuntijaorganisaatiossa, jossa oli totuttu tekemään tiimitöitä, tehottomasti kuten yleensä, eli käyttäen aikaa turhiin palavereihin, sosiaalisten ja pätemisen tarpeiden tyydyttämiseen. Järjestin asiat toisin. Johdin itse tiimejä ja opetin muut toimimaan niin, että tiimeillä oli aina vastuuvetäjä, joka kokosi tiimin osaamisen pohjalta, suunnitteli ja jakoi jokaiselle jäsenelle tehtävät ja sopi aikataulut. Välissä yhteydenpito hoidettiin viesteillä. Tiiminvetäjä johti projektia, tehden tietenkin itse myös osuutensa itse työstä ja kooten kirjallien yhteenvedon ym. Osaston tehokkuus kasvoi huomattavasti, mutta työn kuormitus väheni, koska aikaa ei käytetty turhaan. Pidin kuukauden välein lyhen osastopalaverin, jossa käsiteltiin kaikkia koskevia asioita. Toimi hyvin ja jopa ekstrovertit tykkäsivät.
Iso organisaatio, jos siellä oli mahdollista muodostaa tiimit uusiksi.
Asiantuntijoita oli kymmeniä, pääosin korkeakoulu-, yliopisto tai vähintään AMK -tason koulutuksen suorittaneita. Organisaatio oli siis matala, eli olin tuon joukon ainoa esihenkilö. Aiemmin siellä oli ollut kyllä alakohtaisia tiimiesimiehiä, mikä oli mielestäni huono järjestelmä asiantuntijaorganisaatiossa. Tiimit rakennettiin siis omana aikanani aina projektien mukaan ja luonnollisesti samalla henkilöllä saattoi olla vastuullaan useampi projekti ja henkilö oli useimmiten jonkin tiimin vetäjä ja toisessa suorittavana jäsenenä. Olennaista tässä oli tiimin toiminnan tehokkuus, koska jokaisella oli selkeä tehtävä suoritettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin osastonjohtajana asiantuntijaorganisaatiossa, jossa oli totuttu tekemään tiimitöitä, tehottomasti kuten yleensä, eli käyttäen aikaa turhiin palavereihin, sosiaalisten ja pätemisen tarpeiden tyydyttämiseen. Järjestin asiat toisin. Johdin itse tiimejä ja opetin muut toimimaan niin, että tiimeillä oli aina vastuuvetäjä, joka kokosi tiimin osaamisen pohjalta, suunnitteli ja jakoi jokaiselle jäsenelle tehtävät ja sopi aikataulut. Välissä yhteydenpito hoidettiin viesteillä. Tiiminvetäjä johti projektia, tehden tietenkin itse myös osuutensa itse työstä ja kooten kirjallien yhteenvedon ym. Osaston tehokkuus kasvoi huomattavasti, mutta työn kuormitus väheni, koska aikaa ei käytetty turhaan. Pidin kuukauden välein lyhen osastopalaverin, jossa käsiteltiin kaikkia koskevia asioita. Toimi hyvin ja jopa ekstrovertit tykkäsivät.
Iso organisaatio, jos siellä oli mahdollista muodostaa tiimit uusiksi.
Asiantuntijoita oli kymmeniä, pääosin korkeakoulu-, yliopisto tai vähintään AMK -tason koulutuksen suorittaneita. Organisaatio oli siis matala, eli olin tuon joukon ainoa esihenkilö. Aiemmin siellä oli ollut kyllä alakohtaisia tiimiesimiehiä, mikä oli mielestäni huono järjestelmä asiantuntijaorganisaatiossa. Tiimit rakennettiin siis omana aikanani aina projektien mukaan ja luonnollisesti samalla henkilöllä saattoi olla vastuullaan useampi projekti ja henkilö oli useimmiten jonkin tiimin vetäjä ja toisessa suorittavana jäsenenä. Olennaista tässä oli tiimin toiminnan tehokkuus, koska jokaisella oli selkeä tehtävä suoritettavana.
Miten teillä toimittiin jos tiiminvetäjä siirtyi kesken projektin muualle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin osastonjohtajana asiantuntijaorganisaatiossa, jossa oli totuttu tekemään tiimitöitä, tehottomasti kuten yleensä, eli käyttäen aikaa turhiin palavereihin, sosiaalisten ja pätemisen tarpeiden tyydyttämiseen. Järjestin asiat toisin. Johdin itse tiimejä ja opetin muut toimimaan niin, että tiimeillä oli aina vastuuvetäjä, joka kokosi tiimin osaamisen pohjalta, suunnitteli ja jakoi jokaiselle jäsenelle tehtävät ja sopi aikataulut. Välissä yhteydenpito hoidettiin viesteillä. Tiiminvetäjä johti projektia, tehden tietenkin itse myös osuutensa itse työstä ja kooten kirjallien yhteenvedon ym. Osaston tehokkuus kasvoi huomattavasti, mutta työn kuormitus väheni, koska aikaa ei käytetty turhaan. Pidin kuukauden välein lyhen osastopalaverin, jossa käsiteltiin kaikkia koskevia asioita. Toimi hyvin ja jopa ekstrovertit tykkäsivät.
Iso organisaatio, jos siellä oli mahdollista muodostaa tiimit uusiksi.
Asiantuntijoita oli kymmeniä, pääosin korkeakoulu-, yliopisto tai vähintään AMK -tason koulutuksen suorittaneita. Organisaatio oli siis matala, eli olin tuon joukon ainoa esihenkilö. Aiemmin siellä oli ollut kyllä alakohtaisia tiimiesimiehiä, mikä oli mielestäni huono järjestelmä asiantuntijaorganisaatiossa. Tiimit rakennettiin siis omana aikanani aina projektien mukaan ja luonnollisesti samalla henkilöllä saattoi olla vastuullaan useampi projekti ja henkilö oli useimmiten jonkin tiimin vetäjä ja toisessa suorittavana jäsenenä. Olennaista tässä oli tiimin toiminnan tehokkuus, koska jokaisella oli selkeä tehtävä suoritettavana.
Miten teillä toimittiin jos tiiminvetäjä siirtyi kesken projektin muualle?
Tiimi sekä minä osastonjohtajana oltiin hyvin ajan tasalla projektista ja kaikki materiaali oli tiimin sekä minun saatavilla, eli kukaan ei pantannut mitään omalla koneellaan, vaan tehtävät olivat palvelimella tiimin nähtävillä myös keskeneräisenä. Kymmenien kokeneiden asiantuntijoiden joukossa löytyy jo niin paljon ja laaja-alaista osaamista ja joustoa myös hetkelliseen lisäkuormaan, että asiat hoituivat oikein hyvin. Yleensä kuitenkin pois lähtevä ilmoitti asiasta ajoissa ja ehti briiffata jatkajaksi valitun, jos sille yleensä oli tarvetta. Joskus tietysti kävi niin, että lähtö tapahtui yllättäen, esim. vakavan sairauden vuoksi, mutta yllä kuvatulla tavalla kaikesta selvittiin hyvin. Luonnollisesti itsekin toimin puskurina ja saatoin ottaa tiiminvetäjän vastuun sellaisessa tilanteessa.
En ole edes tajunnut, että asiantuntijatyössä on tällainenkin puoli. Eka työpaikka valmistumisen jälkeen. Avain ja tunnukset iskettiin käteen. Olin samoin uudentyyppisessä toimessa, mutta työn tavoitteet olivat suunnilleen ammattikunnan kautta tiedossa. Annoin googlen ja aivonystyröiden laulaa ja kävin keskustelemassa yhteistyön mahdollisuuksista. Aika paljon tuli "ei kiinnosta", mutta naama tuli tutuksi. Jotenkin ei ollut kulttuurishokki, vaan niin ajattelinkin itsenäisen asiantuntijatyön toimivan. He ovat palkanneet minun aivot ja koulutuksesta saadun tietotaidon, mun tehtävä on ottaa ne käyttöön palkkaa vastaan.
Pystyn myös tekemään mitä sanotaan, mutta ne ovat sitten eri työt ne. Esimiestä tuolloin näin joskus parin viikon jälkeen, ammatillisia kollegoita ei ollut. Olenkin ihmetellyt työhakemuksissa ilmaistavaa "kykenet itsenäiseen työskentelyyn" kun puhutaan itsenäisen asiantuntijatyön ilmoituksesta, oletusasetus luulisi olevan. Mutta tämä avasi ehkä, miksi on hyvä mainita edellytyksenä työn ansiokkaalle hoitamiselle erikseen.