Lue keskustelun säännöt.
Mietin, miksi minun yh-äitinä pitää kantaa häpeää.
13.11.2022 |
Tämäkin palsta on täynnä kommentteja, joissa kerrotaan, että yh-äitinä en kelpaa kenellekään, ja että olen yhteiskunnan varoilla elävä kuluerä.
Miksi kukaan ei kuitenkaan puhu näistä asioista:
- kasvatan lapseni yksin, ja hyvin kasvatankin. Todella kannan vastuun äitiydestäni.
- Se, miksi minusta tuli yh-äiti, ei ollut edes oma päätökseni; mies halusi uuteen parisuhteeseen toisen kanssa. Minulle jäi automaattisesti vastuu lapsista.
- Yh-äitinä ollessani olen hankkinut itselleni akateemisen koulutuksen a tällä hetkellä aloittelemassa työeämää
Olisi kohtuullista, että myös mies kantaisi vastuun siitä, että perheemme hajosi.
Kysyn vielä: miksi vastuuta kantava ihminen nähdään tässä yhteiskunnassa niin negatiivisessa valossa?
Kommentit (169)
On ihan normaalia, että ihmiset joilla ei ole omia lapsia, niin eivät halua kumppania, jolla on jo aikaisemmista suhteesta lapsia. Tämä koskee myös yh-isiä. Sitä en ymmärrä, että ne ihmiset, joilla on lapsia hakevat ensisijaisesti lapsetonta kumppania, jotta ei tarvitse katsoa vieraiden lapsia.
Kaikki, mitä netissä kirjoitetaan ei myöskään ole totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yh enkä ainakaan kokenut eron jälkeen, etten kelpaisi kenellekään. Yksi eron jälkeinen seurustelusuhde päättyi koska toiveet suhteelta eivät sopineet kovin hyvin yksiin, mutta sittemmin löysin sopivamman kumppanin, jonka kanssa olen nyt toimivassa suhteessa.
onko elättäjälläsi sama käsitys suhteen toimivuudesta?
Mitä tarkoitat elättäjällä? Jos kumppaniini viittaat, niin meillä on erillistaloudet. Asumme samassa kaupungissa mutta eri asunnoissa, ja en ole ainakaan itse halukas myymään tätä omaa asuntoani. Yhteenmuutto voi ehkä joskus tulevaisuudessa olla mahdollinen, mutta täytyy miettiä. Toisaalta se ei ole ainakaan itselleni olennaista - sitä voi olla paljon yhdessä muutenkin ja elää ihan normaalia arkeakin toisen kanssa, vaikka molemmilla olisikin omat asunnot.
Mutta mikäli asuisimme yhdessä, niin on myös miespuolisen osapuolen vastuulla miettiä mitä haluaa ja minkä kokee hyväksi. Miehen täytyy osata myös itse tehdä omat valintansa, eikä suinkaan ajautua vastentahtoisesti kenenkään elättäjäksi, tms. Vähän ihmettelen kuitenkin käyttämääni termiä, koska olen elämäni aikana tavannut aika paljon pieni- ja keskituloisia miehiä, joista ei oikein edes olisi kenenkään elättäjäksi. Moni ydinperhe nostaa toimeentulotukea ja vähintään asumistukia. Ei ihan kuulosta siltä, että mies automaattisesti olisi elättäjä.
Vierailija kirjoitti:
vaikka ap onkin "aloittelemassa työelämää", niin ei se sitä muuta, että 99,999999999999% yh:oista on tuilla ja elatusmaksuilla eläviä lokkeja
Suomessa tt-tukea ja asumistukea saa työssäkäyvä yksineläjäkin jos palkka ei riitä kattamaan pakollisia elinkustannuksia. Samoja tukia saa myös suuret ydinperheet vaikka molemmat vanhemmat olisi töissä.
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia, että ihmiset joilla ei ole omia lapsia, niin eivät halua kumppania, jolla on jo aikaisemmista suhteesta lapsia. Tämä koskee myös yh-isiä. Sitä en ymmärrä, että ne ihmiset, joilla on lapsia hakevat ensisijaisesti lapsetonta kumppania, jotta ei tarvitse katsoa vieraiden lapsia.
Kaikki, mitä netissä kirjoitetaan ei myöskään ole totta.
Jokainen hakee mitä haluaa. Itse en ole erityisemmin hakenut juuri lapsetonta kumppania, mutta silti jostain syystä deittaillessa melkein kaikki olivat lapsettomia, samoin kumpikin eronjälkeinen suhteeni (itselläni siis on lapsia). Tässä toteaisin taas, että saahan sitä hakea, mitä haluaa - toinen osapuoli sitten tekee päätöksensä ja valintansa itse. Ei kukaan lapsetonta miestä pakota suhteeseen yksinhuoltajan kanssa - on ihan miehen omista valinnoista kiinni, päätyykö sellaiseen vai ei. Ja pitää luottaa siihen, että miehetkin osaavat itse tunnistaa, kenestä naisesta ovat oikeasti kiinnostuneita, ja mikäli tällaisella naisella on lapsia, osaavat sitten itse tehdä sen valinnan, aloittavatko suhteen vai ei.
Yritin yh: na suhdetta lapsettoman miehen kanssa, mutta ei siitä mitään tullut. Lapset ovat kuitenkin elämässäni etusijalla. Nyt olen suhteessa miehen kanssa, jolla on lapsia myös, joten ymmärrämme toisiamme paljon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yh enkä ainakaan kokenut eron jälkeen, etten kelpaisi kenellekään. Yksi eron jälkeinen seurustelusuhde päättyi koska toiveet suhteelta eivät sopineet kovin hyvin yksiin, mutta sittemmin löysin sopivamman kumppanin, jonka kanssa olen nyt toimivassa suhteessa.
onko elättäjälläsi sama käsitys suhteen toimivuudesta?
Mitä tarkoitat elättäjällä? Jos kumppaniini viittaat, niin meillä on erillistaloudet. Asumme samassa kaupungissa mutta eri asunnoissa, ja en ole ainakaan itse halukas myymään tätä omaa asuntoani. Yhteenmuutto voi ehkä joskus tulevaisuudessa olla mahdollinen, mutta täytyy miettiä. Toisaalta se ei ole ainakaan itselleni olennaista - sitä voi olla paljon yhdessä muutenkin ja elää ihan normaalia arkeakin toisen kanssa, vaikka molemmilla olisikin omat asunnot.
Mutta mikäli asuisimme yhdessä, niin on myös miespuolisen osapuolen vastuulla miettiä mitä haluaa ja minkä kokee hyväksi. Miehen täytyy osata myös itse tehdä omat valintansa, eikä suinkaan ajautua vastentahtoisesti kenenkään elättäjäksi, tms. Vähän ihmettelen kuitenkin käyttämääni termiä, koska olen elämäni aikana tavannut aika paljon pieni- ja keskituloisia miehiä, joista ei oikein edes olisi kenenkään elättäjäksi. Moni ydinperhe nostaa toimeentulotukea ja vähintään asumistukia. Ei ihan kuulosta siltä, että mies automaattisesti olisi elättäjä.
käyttämääni termiä = käyttämääSi termiä
Eniten surettaa ne ydinperheet, jotka ovat pystyssä vain rahan ja kulissien takia. Näistä kasvaa onnettomimmat lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kyllä miehet haluavat muuttaa yhteen. Minä naisena en muuta enää yhteen yhdenkään miehen kanssa se on nähty. Passaamaan joutuu takuuvarmasti, ellei mies ole poikkeusyksilö ja ne ovat harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nostat kaiken maailman tukia olet siinä mielessä kuluerä. Jos teet liian monta lasta varoihisi nähden ties kuin monelle miehelle niin että veronmaksajat elättää teitä en arvosta sinua. Jos sen sijaan käyt töissä ja olet alunperin mitoittanut lasten määrän niin että pystyt ne itse elättämään vaikka yksin (sama olisi miehen kohdalla) niin ei mitään valittamista.
En ole yksinhuoltaja mutta sinä toivottavasti kuolet ihan pian, olet pelkkä sontakasa.
No huh, ei kommenttini mielestäni ansainnut ihan noin tunteisiin mennyttä vastausta. Kai tämän meidän yhteiskunnan ajatus on että kaikki suunnilleen elättävät itsensä eivätkä täysin vapaaehtoisesti kuormita tukisysteemiä? Olen nähnyt näitä holtittomia lisääntyjiä, lasta kolmelle eri isälle, mutta voi olla että näissä tapauksissa naisella ei ole ollut ns. kaikki inkkarit kanootissa.
OK. Minä olen työtön ja olen hakenut töitä 1,5,mutta en pääse edes haastatteluihin, koska olen 55- vuotias. Myös minä elän tuilla. Pitäiskö minun muuttaa venern alle asumaan ja alkaa kerjäämään ruokani?
ei ainakaan minun veneen alle ja kerjäläisiä ei kukaan viitsi katsella. mene vaikka metsään kuolemaan. muista pukeutua luonnonkuituihin, ettei metsään ja villieläinten vatsaan jää mikromuovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yh enkä ainakaan kokenut eron jälkeen, etten kelpaisi kenellekään. Yksi eron jälkeinen seurustelusuhde päättyi koska toiveet suhteelta eivät sopineet kovin hyvin yksiin, mutta sittemmin löysin sopivamman kumppanin, jonka kanssa olen nyt toimivassa suhteessa.
onko elättäjälläsi sama käsitys suhteen toimivuudesta?
Mitä tarkoitat elättäjällä? Jos kumppaniini viittaat, niin meillä on erillistaloudet. Asumme samassa kaupungissa mutta eri asunnoissa, ja en ole ainakaan itse halukas myymään tätä omaa asuntoani. Yhteenmuutto voi ehkä joskus tulevaisuudessa olla mahdollinen, mutta täytyy miettiä. Toisaalta se ei ole ainakaan itselleni olennaista - sitä voi olla paljon yhdessä muutenkin ja elää ihan normaalia arkeakin toisen kanssa, vaikka molemmilla olisikin omat asunnot.
Mutta mikäli asuisimme yhdessä, niin on myös miespuolisen osapuolen vastuulla miettiä mitä haluaa ja minkä kokee hyväksi. Miehen täytyy osata myös itse tehdä omat valintansa, eikä suinkaan ajautua vastentahtoisesti kenenkään elättäjäksi, tms. Vähän ihmettelen kuitenkin käyttämääni termiä, koska olen elämäni aikana tavannut aika paljon pieni- ja keskituloisia miehiä, joista ei oikein edes olisi kenenkään elättäjäksi. Moni ydinperhe nostaa toimeentulotukea ja vähintään asumistukia. Ei ihan kuulosta siltä, että mies automaattisesti olisi elättäjä.
ymmärrän miestäsi kun hän ei halua asua kanssasi
Niin minäkin. Ei yhdessä asuminen ole mikään normi.
Aiempi suhteeni muuten kaatui juuri siihen, että mies olisi halunnut asua yhdessä ja olisi toivonut yhteisiä lapsiakin. Minua taas ei uusperheen perustaminen kiinnostanut enkä halunnut enää lisää lapsiakaan. Tosiaan eivät suhteet kanna pitkälle, jos toiveet eivät osu yksiin.
Vierailija kirjoitti:
Yritin yh: na suhdetta lapsettoman miehen kanssa, mutta ei siitä mitään tullut. Lapset ovat kuitenkin elämässäni etusijalla. Nyt olen suhteessa miehen kanssa, jolla on lapsia myös, joten ymmärrämme toisiamme paljon paremmin.
samma luuser leka best
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä, jotka haukkuvat yh:oita haukkuvat ylipäätään naisia, vastustavat aborttia ja muita naisten oikeuksia. Ovat pääasiassa nuoria ja syrjäytyneitä poikia. Mitään järkisyytä he eivät pysty antamaan, vaan argumentointi on puhtaasti tunnepohjalta ja mututuntumalla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta o hauskaa, että tällä palstalla on miehiä, jotka valittavat, etteivät löydä naista. Samaan aikaan haukutaan yh-äitejä.
Olisiko kuitenkin niin, että niitä naisia kyllä on tarjolla, mutta miehille kelpaa vain nuori, lapseton nainen?
En kai ala toisen miehen lasta kasvattamaan?
Tulkaa sitten kyseleen kun olette saaneet lapset maailmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä itse yksinhuoltajana ollessani saanut sen enmpää tukia kun lapsilisiä ja lasten isältä vaihtelevasti elatusmaksuja. Ei siis ollut mitään asumistukea eikä toimeentulotukea jne. mistä täällä ollaan kovin katkerana, ja kerrotaan joka yksinhuoltajan niitä saavan. Itse tein vuorotyötä ja sillä elätin lapset. Siitä olen kyllä kiitollinen, että asuin omien vanhempien naapurissa, ja sain heiltä apua lastenhoitoon ilta- ja yövuorojen aikaan. Löysin sitten uuden puolisonkin, lapsettoman miehen, jonka kanssa yhdessä ollaan vieläkin. Lapsetkin aikuisiksi kasvaneet ja omillaan, toinen opiskelee vielä yliopistossa ja tekee keikkahommia, toinen työelämässä.
Yh-ÄITI, Olen Suomalainen mies, ja häpeän oman sukupuoleni puolesta! Lapsia tehdään ja jätetään yhden vanhemman varaan. Sinulla ei ole mitään syytä hävetä, kanna pääsi pystyssä ja ole ylpeä, että kasvatat lapsesi ja pidät huolta heistä. Halveksin näitä miehiä, vai voiko heitä edes miehiksi sanoa. Oikea mies kantaa vastuun teoistaan ja huolehtii lapsistaan, jos ei, niin tälläiselle miehen kuvalle, pitäsi panna hame päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta o hauskaa, että tällä palstalla on miehiä, jotka valittavat, etteivät löydä naista. Samaan aikaan haukutaan yh-äitejä.
Olisiko kuitenkin niin, että niitä naisia kyllä on tarjolla, mutta miehille kelpaa vain nuori, lapseton nainen?
En kai ala toisen miehen lasta kasvattamaan?
Tulkaa sitten kyseleen kun olette saaneet lapset maailmalle.
Ei kannata ihmetellä jos kyselyt on vähäisiä. Ei kukaan järkevä halua miestä, jonka arvomaailma on tuota luokkaa. Joten mukavia yksinäisiä eläkepäiviä sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nostat kaiken maailman tukia olet siinä mielessä kuluerä. Jos teet liian monta lasta varoihisi nähden ties kuin monelle miehelle niin että veronmaksajat elättää teitä en arvosta sinua. Jos sen sijaan käyt töissä ja olet alunperin mitoittanut lasten määrän niin että pystyt ne itse elättämään vaikka yksin (sama olisi miehen kohdalla) niin ei mitään valittamista.
En ole yksinhuoltaja mutta sinä toivottavasti kuolet ihan pian, olet pelkkä sontakasa.
No huh, ei kommenttini mielestäni ansainnut ihan noin tunteisiin mennyttä vastausta. Kai tämän meidän yhteiskunnan ajatus on että kaikki suunnilleen elättävät itsensä eivätkä täysin vapaaehtoisesti kuormita tukisysteemiä? Olen nähnyt näitä holtittomia lisääntyjiä, lasta kolmelle eri isälle, mutta voi olla että näissä tapauksissa naisella ei ole ollut ns. kaikki inkkarit kanootissa.
Uuden veronmaksajan kasvattaminen niillä pienillä tuilla mitä yh:t saa ei ole mitään pahaa lokkeilua. Aika halvaksi tulee yhteiskunnalle. Ne tuet ei ole mitenkään sen suurempia yh:lle kuin muillekaan, yh-korotus on joku 50 e kuussa lapsilisään, muuten ei ole tukia. Samat kuin muillekin työttömille, sossu auttaa viime hädässä. Toisin kuin muut työttömät, nämä tapaukset hoitaa lapsia.
tyypillinen työtön yh vuokralla: tuet nettona 2000e.
tyypillinen työssäkäyvä vela: tuet 0e
eli ero on 2000e eikä 50e
2000?
Ja mistäköhän koostuu ja miksi?
Asumistuki koska yksin lapsen/lapsien huoltaja. Sanotaan vaikka 500€
Päivähoitomaksu 1 lapsi 300€ koska yhden henkilön tulot alle minimiveloituksen
Lapsilisä yh korotus, oliko 50€ per lapsi?
Näistähän nämä tuet koostuu ja joku kehtaa olla kateellinen yhlle maksettavista tuista.
Ja ai niin, poissaolevan vanhemman maksama elatusmaksu ei ole tuki vaan lapsen elatukseen maksettavaa rahaa kuten vaatteet ja ruoka, fillari ja sukset tai luuri.
Sietäisi hävetä näiden jotka näistä tuista ovat kateellisia.
Nämä suurella suulla huutavat huoltavat vain itsensä.
Ei miksikään. Kyseessä on kulttuurinen naisviha. Naiset vastuutetaan miesten tekemisistä "mitäs valitsit sellaisen" jne. ja miehet vapautetaan vastuusta kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän. Olisit meittinyt sitä silloin kun menit yhteen sen miehen kanssa
Sekoitat nyt kaksi asiaa. En halveksu yh-äitejä. Omakin äitinikin oli sellainen.
Haluan kuitenkin parisuhteeseen lapsettoman naisen, koska minullakaan ei ole lapsia enkä halua kasvattaa jonkun muun miehen lapsia. Itse asiassa haluaisin naisen olevan myös yhtä kokematon kuin minäkin, mutta se näyttää jo olevan liikaa vaadittu.
Mistä tulee oletus, että sinä edes pääsisit kasvattamaan toisen lapsia? Sehän on hirveä riski, eikä siihen rooliin kukaan vastuullinen äiti päästä selvästi vähän epävakaata miestä.
OK. Minä olen työtön ja olen hakenut töitä 1,5,mutta en pääse edes haastatteluihin, koska olen 55- vuotias. Myös minä elän tuilla. Pitäiskö minun muuttaa venern alle asumaan ja alkaa kerjäämään ruokani?