Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä "toinen nainen/mies" on myös syyllinen ja tekee väärin?

Olen ap:n kanssa siitä samaa mieltä, että yhtä lailla syyllinen on se toinen nainen/mies. Itse en ole niin epätoivoiseksi vielä tullut, että alkaisin varatun ihmisen kanssa suhteeseen. Itseasiassa tein juuri aika selväksi eräälle miehelle, että sinun pitää ensin tehdä jotain nykyseille parisuhteellesi, ennekuin minä alan tekemään sinun kanssa lähempää tuttavuutta, koska en vaan halua sellaiseen triangeli draamaan ja miehellä pitää olla m... naa siihen, että jos parisuhde on niin huono, että pitää katsella ulkopuolelta, niin silloin sille suhteelle pitää tehdä jotain. Jos ei ole m...naa, niin sitten on ihan väärä mies minulle.

Oikeasti myös ärsyttää aika lailla se, jos varattu mies alkaa ehdottelemaan, jotenkin sen tyyppinen ihminen ei oikein nappaa. Sen ymmärrän, että keskustellaan ja siinä kertoo esim. tilanteestaan, mutta jos alkaa ehdottelemaan jotain siinä samassa, niin on vaan aika onnetonta ja epärehellistä. 

Vastuun pettämisestä kantaa aina pettäjä itse, eikä siitä voi syyllistää sitä jonka kans on petetty, mutta moraalisesti on epäilyttävää olla varatun kanssa. En itse haluaisi olla os sellaista jos tietäisin tai epäilisin ettei jossain parisuhteessa muiden kanssa oleminen ole ok myös sille puolisolle.

Että kyllä tavallaan pidän itsekkäänä ja kylmänä sellaista henkilöä joka vähät välittää muiden ihmisten tunteista vaikka ei silti varsinaisesti olisikaan vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.

On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.

Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.

Nyt on kyllä pakko tähän väliin sanoa, että tuskin kenelläkään on tollasessa kuviossa tarkoitus loukata sitä tuntematonta petetyksi tulevaa tyyppiä. Ei vaan jaksa välittää. En mä tiedä oliko joku toinenkin ihastunut mun mieheen kun mentiin yhteen. Jos oli, niin varmasti tuli loukkaantuneeksi. Ei mahda mitään, ei se tieto olis mun valintoihini vaikuttanut mitenkään. Oon loukannut monta monituista ihmistä valitsemalla jonkun toisen työpaikkaan. Harmi, mutta ei mun ongelma. Joku ystävä on varmasti loukkaantunut joskus kun en oo kutsunut mukaan reissuun -heck, oonpa itsekin joskus jäänyt ulkopuolelle. Sellasta se elämä on. 

Ehkä tässä puhutaan enempi moraalista kuitenkin ja se on aika henkilökohtainen ja ajassa muuttuvakin juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä keskustelu on kääntynyt noin päälaelleen. Suurin syyhän on petetyssä, kukaan ei petä, jos kumppani on hyvä. Olen itse pettänyt ja kyllä minulta löytyy taustalta hyvin paljon narsismiin viittaava vaimo, hän ei hyväksy minkäänlaista sosiaalista elämää minulle, ei ymmärrä hyvinvointini tärkeyttä. Olen usein hakeutunut salaa kontakteihin vieraiden naisten kanssa ja ajautunut seksiin ja muihin ongelmiin, sehän on keino pyrkiä ulos uhrina ja miksi olen uhri, ei ole minun. Toki ero on vaihtoehto, mutta haluan elää lasteni eduksi.

Liikuttavan ihana provo tai sitten olet yhtä sairas kuin väitetty narsistipuolisosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä keskustelu on kääntynyt noin päälaelleen. Suurin syyhän on petetyssä, kukaan ei petä, jos kumppani on hyvä. Olen itse pettänyt ja kyllä minulta löytyy taustalta hyvin paljon narsismiin viittaava vaimo, hän ei hyväksy minkäänlaista sosiaalista elämää minulle, ei ymmärrä hyvinvointini tärkeyttä. Olen usein hakeutunut salaa kontakteihin vieraiden naisten kanssa ja ajautunut seksiin ja muihin ongelmiin, sehän on keino pyrkiä ulos uhrina ja miksi olen uhri, ei ole minun. Toki ero on vaihtoehto, mutta haluan elää lasteni eduksi.

No just. 

Tähän se valitettavasti johtaa ja hyvin usein lopulta se suurin syy on juuri se petetty. Mutta minun olisi erittäin vaikeaa perusteella narsistille kuinka oravanpyörä etenee...

Tottakai se toinen tekee väärin. Itsekästä ja moraalitonta. 

Jos puoliso pettää niin hän ei rakasta tarpeeksi. Eihän silloin tulisi mieleenkään pettää. Voi sitten itsekukin syytellä keitä haluaa. Rehellistä olisi tietenkin sanoa suoraan ja kertoa, että et olekaan kaikkeni.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä nyt kuulla, millä etiikan ja moraalin perustein joku voi leikkiä kodinrikkojaa? Itse en pystyisi eettisesti perustelemaan moista itselleni. Ja kyllä, olin toinen nainen. Sain sitten tietää, että miehellä onkin jonkinlainen naisystävä. Otin naisystävään yhteyttä ja hän kiitti tiedosta, otti ja erosi. Mies kilahti aivan täydellisesti ja syytti minua suhteen rikkomisesta. Itsepä hän petti, ei ole minun työni hänen jälkiään peitellä. Nuorempana olin myös itse se, jota petettiin. Koko silloinen, opiskeluajan kaveriporukka tiesi tästä "Jennistä". Kukaan ei vain kehdannut kertoa minulle. Siinäpä sitten iloisesti seurustelin ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, kun yhtäkkiä mies katosi kuin pieru saharaan valehdeltuaan, että lähti toiseen kaupunkiin viikon reissuksi. Eräs tyttökaveri tohti kertoa, että on kys. viikon viettänyt kotonaan ja kaveriporukan sekä Jennin kanssa.

Jahas. Olihan se todella nöyryyttävää.

en tässä puutu sen kummemmin valintaasi toimia miten toimit. Korjaan vaan, että kun et tuntenut tuota tyttöystävää, et olisi peitellyt mitään jälkiä, jos olisit vain kävellyt pois koko tilanteesta. En minäkään usko peitteleväni mitään tai osallistuvani valheeseen, jos kaveri kertoo mulle, että hänen työkaverinsa pettää toisen työkaverin kanssa miestään, enkä silti etsi tätä miestä ja ilmoita asiaa hänelle. 

Olen myös omasta valinnastani jättänyt kertomatta ystäväni luottamuksella kertomia asioita hänen kumppanilleen. En silti koe osallistuneeni mihinkään peittelyyn. Ei ole mun asia sotkeutua toisten välisiin suhteisiin.

Eiväthän nämä asiat koskaan ole mustasukkaisia, mutta ketä varatun kanssa oleva henkilö pettää jos hän itse on sinkku?

Entinen miesystäväni petti minua. Suhteemme oli ollut huono jo pitkään ja ero vain asia, mitä kumpikaan ei ollut saanut aikaiseksi. Lopulta mies kertoi, että hän oli tapaillut pari kuukautta toista naista. En osannut olla tuosta asiasta mitenkään vihainen tai pahoillani edes miehelle, joten vielä vähemmän pidin tätä toista naista syyllisenä mihinkään. Mies itsekin myönsi, ettei olisi pettänyt mikäli suhde ei olisi ollut niin kaameassa kunnossa. Tuon pettämisen myötä sitten saatiin vihdoin juteltua asiat kunnolla halki ja hoidettua ero pois alta. 

Jännä muuten, että vaikka aloitus ei rajaa pettäjän  kumppanin sukupuolta mitenkään, monissa vastauksissa syyllistetään nimenomaa toista naista. Aivan kuin nainen olisi enemmän vastuussa miesten tekemisisistä kuin toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.

On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.

Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.

Nyt on kyllä pakko tähän väliin sanoa, että tuskin kenelläkään on tollasessa kuviossa tarkoitus loukata sitä tuntematonta petetyksi tulevaa tyyppiä. Ei vaan jaksa välittää. En mä tiedä oliko joku toinenkin ihastunut mun mieheen kun mentiin yhteen. Jos oli, niin varmasti tuli loukkaantuneeksi. Ei mahda mitään, ei se tieto olis mun valintoihini vaikuttanut mitenkään. Oon loukannut monta monituista ihmistä valitsemalla jonkun toisen työpaikkaan. Harmi, mutta ei mun ongelma. Joku ystävä on varmasti loukkaantunut joskus kun en oo kutsunut mukaan reissuun -heck, oonpa itsekin joskus jäänyt ulkopuolelle. Sellasta se elämä on. 

Ehkä tässä puhutaan enempi moraalista kuitenkin ja se on aika henkilökohtainen ja ajassa muuttuvakin juttu. 

Ei ole mitään järkeä verrata työtä ja parisuhdetta. Työnhaku on kuitenkin tietoista kilpailua, jossa sitten pätevin saa paikan ja asia selvä ja reilua eikä sillä tavalla kukaan loukkaannu, pettyy varmaan. Mutta pettäminen on jonkun kahden ihmisen keskinäisen luottamuksen ja sopimuksen pettämistä, jolloin mielestäni siihen tietoisesti osallistuminen tai ainakin sen merkityksen vähättely on yksioikoistoa ja välinpitämätöntä.

Sekoitat siis pettymyksen ja loukkaamisen. Varmaan jos joku muu oli kiinnostunut sun miehestä silloin kun tapailitte niin pettyi mutta jos ei ole sopimuksia, ei voi loukata. Mieti sitten omalle kohdalle että tuntuisiko kivalta jos miehesi pettäisi sinua nyt ja toinen osapuoli sanoisi vain ettei sinun tunteillasi ole väliä, ei koske häntä. Periaatteessa toki näin, ei ole velvollisuutta välittää tuntemattomista, mutta mun mielestä aika kylmää ja kertoo siitä että välitetään vain itsestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.

On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.

Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.

Nyt on kyllä pakko tähän väliin sanoa, että tuskin kenelläkään on tollasessa kuviossa tarkoitus loukata sitä tuntematonta petetyksi tulevaa tyyppiä. Ei vaan jaksa välittää. En mä tiedä oliko joku toinenkin ihastunut mun mieheen kun mentiin yhteen. Jos oli, niin varmasti tuli loukkaantuneeksi. Ei mahda mitään, ei se tieto olis mun valintoihini vaikuttanut mitenkään. Oon loukannut monta monituista ihmistä valitsemalla jonkun toisen työpaikkaan. Harmi, mutta ei mun ongelma. Joku ystävä on varmasti loukkaantunut joskus kun en oo kutsunut mukaan reissuun -heck, oonpa itsekin joskus jäänyt ulkopuolelle. Sellasta se elämä on. 

Ehkä tässä puhutaan enempi moraalista kuitenkin ja se on aika henkilökohtainen ja ajassa muuttuvakin juttu. 

Ei se tietenkään ole mikään loukkaus, että miehesi valitsi sinut ja sinä hänet tai että vain tietyt hakijat valitaan työpaikkaan. Se sen sijaan on, että yhdelle on menty lupaamaan yhtä ja selän takana vahdataan muuta. Ei vain tosiaan välitetä sen tuntemattoman tunteista, mitä en kyllä ymmärrä yhtään. Ettei osaa laittaa itseään sen petetyksi tulevan asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä keskustelu on kääntynyt noin päälaelleen. Suurin syyhän on petetyssä, kukaan ei petä, jos kumppani on hyvä. Olen itse pettänyt ja kyllä minulta löytyy taustalta hyvin paljon narsismiin viittaava vaimo, hän ei hyväksy minkäänlaista sosiaalista elämää minulle, ei ymmärrä hyvinvointini tärkeyttä. Olen usein hakeutunut salaa kontakteihin vieraiden naisten kanssa ja ajautunut seksiin ja muihin ongelmiin, sehän on keino pyrkiä ulos uhrina ja miksi olen uhri, ei ole minun. Toki ero on vaihtoehto, mutta haluan elää lasteni eduksi.

Liikuttavan ihana provo tai sitten olet yhtä sairas kuin väitetty narsistipuolisosi.

En tajunnut itse koko asiaa, mutta kerran täällä oli keskustellu pettämiseen liittyen voiko pettäjä tuntea syyllisyyttä. Kerroin tarinani ja sen kuinka pahalta se tuntuukaan. Joku vinkkasi kirjaan miten narsismin uhri etsii ulospääsyä ja ajautuu pettämään, tutustuin aiheeseen ja tämä on juuri niinkuin minulla. Kumppani on saanut aikaan ystävättömyyteni vartioimalla sosiaalisia suhteitani olemalla jopa hyvin vihainen jos käyn jossakin ja viitaten aina heti milloinkahan itse pääsisi, vaikka ovi hänelle on aina avoin ja jopa toivottu, jotta itsellenikin sama suodaan, mutta ei. Tämä on jo hyvin pitkälle ajautunut tilanne. Valitettavasti kyllä jokainen etsii ulospääsyä tällaisista tilanteista.

Jos tietää, että toinen on varattu, niin silloin on syyllinen. Vastuun vieritys muille on samansukuista logiikkaa kuin varkaalla, joka vie vaikka polkupyörän. "Kun se ei ollut kettingillä kiinni ja lukkojen takana, niin kyllä sen saa viedä."

Toinen juttu on sitten ne koijarit, jotka huijaavat sekä puolisoaan että sitä toista, joka luulee olevansa sinkun kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Eiväthän nämä asiat koskaan ole mustasukkaisia, mutta ketä varatun kanssa oleva henkilö pettää jos hän itse on sinkku?

Entinen miesystäväni petti minua. Suhteemme oli ollut huono jo pitkään ja ero vain asia, mitä kumpikaan ei ollut saanut aikaiseksi. Lopulta mies kertoi, että hän oli tapaillut pari kuukautta toista naista. En osannut olla tuosta asiasta mitenkään vihainen tai pahoillani edes miehelle, joten vielä vähemmän pidin tätä toista naista syyllisenä mihinkään. Mies itsekin myönsi, ettei olisi pettänyt mikäli suhde ei olisi ollut niin kaameassa kunnossa. Tuon pettämisen myötä sitten saatiin vihdoin juteltua asiat kunnolla halki ja hoidettua ero pois alta. 

Jännä muuten, että vaikka aloitus ei rajaa pettäjän  kumppanin sukupuolta mitenkään, monissa vastauksissa syyllistetään nimenomaa toista naista. Aivan kuin nainen olisi enemmän vastuussa miesten tekemisisistä kuin toisin päin.

Mustasukkaisia = mustavalkoisia. 

Oikoluku jäi taas välistä, pahoitteluni.

Kyllä on vastuussa!

Itselleni kävi niin että mies jäi kiinni "ystävän" kanssa viestittelystä. Viesteissä suoraa vihjaliua puolin ja toisin yhteiseen seksiin.

Tällä toisella osapuolella on myös kumppani. Ja suurin huoli olikin heti ettei vaan saa tämä petturinaisen mies tietää. Sehän se kamalaa olisi, kantaa vastuu tekemisistään loppuun asti.

Harkitsen vielä vaivaannunko. :D

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa, että toista ihmistä ei voi omistaa.

Tämä. Monesti kuuntelen ihmisten juttuja ja ihmettelen eikö he itse ymmärrä miten vinksahtaneelta kuulostavat. Onneksi olen sinkku, enkä ole sellaisessa suhteessa koskaan edes ollut, jossa ei ymmärretä sitä että molemmat on kumminkin vielä suhteessakin yksilöitä. Jotkut naiset ihan ylpeilee sillä, että ovat torpanneet mieheltä harrastuksen tai vaikka illanvieton kavereiden kanssa. Ja miehet siitä, että tuli vedettyä turpaan miestä joka "yritti" "mun naista".

Puhumattakaan näistä jotka kyselee keskustelupalstalla et miten saa kumppanin suostumaan "vielä yhteen lapseen" tai miten saa kumppanin vierotettua omasta lapsuudenperheestä, ettei sinne tarvii mennä jouluna tai miten saa estettyä eron.. Jne jne. Vapaa valinta ei taida olla monessa parisuhteessa molempien oikeus..

Vierailija kirjoitti:

Jos tietää, että toinen on varattu, niin silloin on syyllinen. Vastuun vieritys muille on samansukuista logiikkaa kuin varkaalla, joka vie vaikka polkupyörän. "Kun se ei ollut kettingillä kiinni ja lukkojen takana, niin kyllä sen saa viedä."

Toinen juttu on sitten ne koijarit, jotka huijaavat sekä puolisoaan että sitä toista, joka luulee olevansa sinkun kanssa tekemisissä.

Pöyrävertaus ontuu. Toisen omaisuuden varastaminen on rikos, vaikka omaisuutta ei olisi suojattu lukoin. Pettäjä on omalla tahdolla varustettu, omista toimistaan vastuussa oleva ihminen, ei mikään varastettava esine. Eikä hän myöskään ole kenenkään omaisuutta.

Asia ei ole mitenkään mustavalkoinen eikä näiden kuvioiden osapuolia voi tuomita millään yleisellä säännöstöllä, että toinen nainen/mies olisi aina syyllinen tai syytön, vaan jokainen tapaus on omanlaisensa.

Olen ollut osallisena kuviossa, jossa pettäjällä oli useita sivusuhteita, minä siis yksi heistä. Pettäjän toimintaan ei olisi vaikuttanut se, että minä olisin lakannut olemasta hänen kanssaan, koska hän olisi jatkanut pettämistä niiden muiden sivusuhteidensa kanssa. Kuka tai ketkä tässä kuviossa ovat niitä syyllisiä?

Vierailija kirjoitti:

Kun minulla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, niin kyllä se mielestäni oli täysin minun vastuullani, ei sen miehen, jonka kanssa se suhde oli. Minä se pettäjä olin.

Oli se mies(kin) huorintekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa, että toista ihmistä ei voi omistaa.

Tämä. Monesti kuuntelen ihmisten juttuja ja ihmettelen eikö he itse ymmärrä miten vinksahtaneelta kuulostavat. Onneksi olen sinkku, enkä ole sellaisessa suhteessa koskaan edes ollut, jossa ei ymmärretä sitä että molemmat on kumminkin vielä suhteessakin yksilöitä. Jotkut naiset ihan ylpeilee sillä, että ovat torpanneet mieheltä harrastuksen tai vaikka illanvieton kavereiden kanssa. Ja miehet siitä, että tuli vedettyä turpaan miestä joka "yritti" "mun naista".

Puhumattakaan näistä jotka kyselee keskustelupalstalla et miten saa kumppanin suostumaan "vielä yhteen lapseen" tai miten saa kumppanin vierotettua omasta lapsuudenperheestä, ettei sinne tarvii mennä jouluna tai miten saa estettyä eron.. Jne jne. Vapaa valinta ei taida olla monessa parisuhteessa molempien oikeus..

Puhut nyt ihan eri asiasta. Ketään ei voi omistaa, mutta ketään ei saa myöskään huijata. Pettäminen on huijausta. Jos suhteessa on ongelmia, ne pitää selvittää tai erota, eikä toimia toisen selän takana.