Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä "toinen nainen/mies" on myös syyllinen ja tekee väärin?
Satuin eilen osaksi erikoista keskustelua. Keskustelussa tuotiin ilmi, että yleinen mielipide kuulemma on se, ettei toinen nainen/mies ole syyllistynyt mihinkään väärään, vaan syy on ainoastaan pettäjän.
Minä olen vahvasti eri mieltä.
JOS tämä toinen nainen/mies on tietoinen, että kumppani on varattu, hän tekee myös väärin, vaikka itse olisi vapaa.
Moraali on todellakin kokenut inflaation, samoin kuin epäitsekkyys...
(niin ja olen menneisyydessä myös itse ollut tietoisesti "se toinen nainen", ja kyllä, häpeän ja kaduttaa oma toimintani suuresti!)
Kommentit (465)
Nuorena seurustelin naisen kanssa joka esitteli minut lapsilleen ja vanhemmilleen.
Parin kuukauden kuluttua selvisi että ko. nainen asuikin pääsääntöisesti "entisen " miehensä kanssa.
En tuntenut syyllisyyttä.
Onko teidän mielestänne oikeasti merkittävästi pahempi pettää oikeasti, kuin jatkuvasti yrittää pettää? Pettävällä ihmisellä menee pieleen jo siinä vaiheessa, kun hänelle syntyy tahtotila sivusuhteesta tai yhdenillan jutusta.
Jos mietitte omaa suhdettanne ja puolisonne olisi jatkuvasti ns. haku päällä ja lirkuttelisi toisille, syntyisikö suhteeseenne enää merkittävää lisädamagea siitä, että joku näihin lirkutteluihin lähtee mukaan? Omalla kohdallani sanon, että olisi sen verran kuvottavaa, että ei syntyisi. Moka on tapahtunut siinä, kun puoliso ei ole eronnut minusta alkaessaan havitella muiden perään, pettäminen on vain seuraus tästä.
Tästä syystä olen sitä mieltä, että vika on vain ja ainoastaan pettäjässä.
Joskus ennen lait perustuuvat Mooseksen kymmeneen käskyyn. Vähitellen käskyistä on irtauduttu lainlaadinnassa. Enää voimassa taitaa olla vain: Älä tapa ja Älä varastaa. Ja nekin aika väljästi. Abortti on sallittu ja autovarkaus on " luvaton käyttöönotto".
Huorinteko ja lähimmäisen puolison himoaminen ei ole enää lainvastaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.
On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.
Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.Ja jos suhteesi mieheen/naiseen loukkaisi hänen EXÄÄ, niin loukkaisitko silloin häntä?
Varsin todennäköisesti en, jos tietäisin sen loukkaavan. Mutta en kyllä toisaalta ymmärrä, miksi exät loukkaantuisivat, jos kerran suhde on päättynyt? Vai meinaatko, että eronneet eivät koskaan hyväksy uutta onnea toiselle? Sen sijaan en koskaan voisi enkä haluaisi olla syy sille erolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi jaettava tuomio ja rangaistukset, niin kyllä se pääsyyllinen olisi pettävä puoliso ja saisi suurimmat sanktiot.
Pettävän puolison tuomiota ehkä lievennettäisiin kotiongelmien tai psyykkisten syiden vuoksi? Oliko hän pettäessään täysin ymmärtänyt tekonsa vaikutuksia ja johdettiinko häntä tarkoituksella harhaan?
Se, joka varatun kanssa sen kaiken aiheuttaa joutuu lähinnä moraalisen tuomion seurauksena miettimään tekoaan. Häntä ei ehkä voi kovalla kädellä tuomita, sillä ei kai aikuista voi vaatia kantamaan vastuuta toisesta aikuisesta?
Pettäminen ei ole rikos.
Aikuiset ihmiset tekevät itsenäisiä päätöksiä.Luepa tuosta:
Jep, siellä kerrotaan pettämisen poistuneen rikoslaista vuonna 1948. Lisäksi, kaikki varatut eivät ole aviossa.
Tottakai se toinen nainen/mies tekee moraalisesti väärin, mutta ei hän ole sulle mitään selitystä tai uskollisuutta velkaa koska ei ole sun kanssa parisuhteessa. Teidän parisuhteessa sulle väärin teki kumppanisi, ei se kolmas pyörä. Toki jos tämä toinen nainen/mies on myös sun tuttu, niin asia on aivan eri, mutta tätä tuskin tarkoitettiin.
Tunnen naisia jotka tietoisesti etsii baareista yms miehiä jotka varattuja. Siis heidän huvi, niitä oikein siskoskatras siis oikeesti lössi siskoja jotka porukall bilettää ja ainoa huvi iskeä varattuja. Ja ikävä kyllä turustuin näihin juurikin sitä kautta kun pettivät minua mieheni kanssa. Kierona on tietty hyvä tutustua ja ystävystyä vihollisen kanssa.
Hyvin usein pettäjä syöttää sivusuhteelleen valeita tyyliin "olen avioliitossa, mutta eroamassa", "asumme yhdessä vain lasten vuoksi, mutta..." jne. Tosiasiassa mitään erosikeita ei ole. En lähtisi syyllistämään sivusuhdetta. Vika on aina ja vain pettäjässä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä nyt kuulla, millä etiikan ja moraalin perustein joku voi leikkiä kodinrikkojaa? Itse en pystyisi eettisesti perustelemaan moista itselleni. Ja kyllä, olin toinen nainen. Sain sitten tietää, että miehellä onkin jonkinlainen naisystävä. Otin naisystävään yhteyttä ja hän kiitti tiedosta, otti ja erosi. Mies kilahti aivan täydellisesti ja syytti minua suhteen rikkomisesta. Itsepä hän petti, ei ole minun työni hänen jälkiään peitellä. Nuorempana olin myös itse se, jota petettiin. Koko silloinen, opiskeluajan kaveriporukka tiesi tästä "Jennistä". Kukaan ei vain kehdannut kertoa minulle. Siinäpä sitten iloisesti seurustelin ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, kun yhtäkkiä mies katosi kuin pieru saharaan valehdeltuaan, että lähti toiseen kaupunkiin viikon reissuksi. Eräs tyttökaveri tohti kertoa, että on kys. viikon viettänyt kotonaan ja kaveriporukan sekä Jennin kanssa.
Jahas. Olihan se todella nöyryyttävää.
No minä nimenomaan en ollut kodinrikkoja kummassakaan tapauksessa. Kun kävi ilmi, että miehelle ja hänen vaimolleen (jonka olemassaolosta en siis tiennyt) oli syntynyt suhteemme aikana lapsi, lopetin suhteen enkä todellakaan ilmoittanut vaimolle ja hajottanut heidän perhettään. Ja toisessa suhteessa, jossa tiesin alunalkaenkin miehen olevan naimisissa, ei tullut pieneen mieleenikään rikkoa hänen avioliittoaan. Hän oli itse sen alusta alkaen sanonut, että on naimisissa ja aikoo myös pysyä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena seurustelin naisen kanssa joka esitteli minut lapsilleen ja vanhemmilleen.
Parin kuukauden kuluttua selvisi että ko. nainen asuikin pääsääntöisesti "entisen " miehensä kanssa.
En tuntenut syyllisyyttä.
Mulle kävi tuo sama keski-ikäisenä. Nainen kertoi hakeneensa eroa, mutta eipä ollukaan, vaan asui miehensä kanssa yhdessä.
Kyllähän tämä "homewrecker" on ihan tietty ihmistyyppi, yleensä, siis yleensä, nuori kevytkenkäinen nainen.
Miehillä vastaava käytös esiintyy usein hieman toisessa muodossa ja heistä puhutaan "audikuskeina".
Molemmat ottavat aina haluamansa muista piittamatta ja moraalista piittaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen naisia jotka tietoisesti etsii baareista yms miehiä jotka varattuja. Siis heidän huvi, niitä oikein siskoskatras siis oikeesti lössi siskoja jotka porukall bilettää ja ainoa huvi iskeä varattuja. Ja ikävä kyllä turustuin näihin juurikin sitä kautta kun pettivät minua mieheni kanssa. Kierona on tietty hyvä tutustua ja ystävystyä vihollisen kanssa.
Siis täähän on ihan yleisestikin tiedossa, että sormus sormessa saa baarista paremmin naisia.
Ap:lle tuskin olet ainoa. Selvää kuitenkin on, että jokainen meistä on ensisijaisesti vastuussa tekemisistään omalle puolisolleen. Eli jos sivusuhde tapahtuu varatun kanssa, niin molemmat tekevät eittämättä väärin.
Jos se toinen on vapaa, niin hänen moraalinsa riippuu ennen kaikkea motiiveista. On varmasti moraalisesti eri asia toiselta naiselta/mieheltä nähdä varattu eräänlaisena "haasteena", nähdä voisiko saada toisen itselleen tai sitten, että toiselle naiselle/miehelle on kerrottu, että suhde on jo kriisissä jne. ja tällöin hänen motiivinsa olisi uuden suhteen aloittaminen. Tosin jälkimmäisessäkin tapauksessa on ihan mahdollista odottaa, että suhde tosiaan loppuu, olen itsekin tehnyt niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.
On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.
Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.Ja jos suhteesi mieheen/naiseen loukkaisi hänen EXÄÄ, niin loukkaisitko silloin häntä?
Varsin todennäköisesti en, jos tietäisin sen loukkaavan. Mutta en kyllä toisaalta ymmärrä, miksi exät loukkaantuisivat, jos kerran suhde on päättynyt? Vai meinaatko, että eronneet eivät koskaan hyväksy uutta onnea toiselle? Sen sijaan en koskaan voisi enkä haluaisi olla syy sille erolle.
Exät loukkaantuvat, jos he eivät ole osanneet päästää irti suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kyllä nyt kuulla, millä etiikan ja moraalin perustein joku voi leikkiä kodinrikkojaa? Itse en pystyisi eettisesti perustelemaan moista itselleni. Ja kyllä, olin toinen nainen. Sain sitten tietää, että miehellä onkin jonkinlainen naisystävä. Otin naisystävään yhteyttä ja hän kiitti tiedosta, otti ja erosi. Mies kilahti aivan täydellisesti ja syytti minua suhteen rikkomisesta. Itsepä hän petti, ei ole minun työni hänen jälkiään peitellä. Nuorempana olin myös itse se, jota petettiin. Koko silloinen, opiskeluajan kaveriporukka tiesi tästä "Jennistä". Kukaan ei vain kehdannut kertoa minulle. Siinäpä sitten iloisesti seurustelin ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, kun yhtäkkiä mies katosi kuin pieru saharaan valehdeltuaan, että lähti toiseen kaupunkiin viikon reissuksi. Eräs tyttökaveri tohti kertoa, että on kys. viikon viettänyt kotonaan ja kaveriporukan sekä Jennin kanssa.
Jahas. Olihan se todella nöyryyttävää.
Se, joka tekee päätöksen pettää, on jo rikkonut kodin vaikka mitään fyysistä ei tapahtuisi ja täten on kodinrikkoja jos sellaisesta halutaan puhua.
Ainoa syyllinen on se itse pettäjä.
Koska mitään pettämistä ei koskaan tapahtuisi, jos se henkilö sanoisi ei sille toiselle osapuolelle.
Siksi aina vain se pettäjä on syyllinen.
Maailmassa on aina sellaisia helppoja miehiä ja naisia jotka ovat valmiita hyppäämään varattujen syliin. Siksi se syyllinen on ainoastaan se pettäjä, koska se on täysin hänestä kiinni tapahtuuko sitä pettämistä vai ei.
Pitää muistaa, että toista ihmistä ei voi omistaa.
Minä olisin syyttänyt vain miestäni pettämisestä, mutta suhteen käytyä ilmi tämä toinen nainen päätti laittaa minulle viestiä, jossa haukkui minua rumaksi, lihavaksi ja sanoi että minulla on pakko olla löysä pillu. Ei toinen nainen edelleenkään pettämisestä ollut vastuussa, mutta johonkin hän mielestäni syyllistyi tuon viestin myötä
Itse koen, ettei pettäjä ole ainoa väärintekijä, mikäli toinenkin osapuoli tietää pettäjän suhdestatuksen. Älä tee sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Mielestäni ihmisillä on vastuu kohdella muita ihmisiä hyvin. Niin minut on kasvatettu.
Kyllä todellakin osa ihmisistä on edelleen samalla tasolla kuin 2000 vuotta sitten, lampaita jotka eivät selviydy elämästä hengissä ilman paimenta, joka pakottaa moraalin ulkopuolelta eivätkä nämä pysty itsenäiseen ajatteluun.