Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisiä jotka käyttävät "rauhallisuutta" henkisenä aseena
02.11.2022 |
Olen ihan viimeaikoina havahtunut tähän, että tuota tekevät sekä isäni, veljeni että mieheni.
Saattavat yrittää käydä toisten hermoille, ja sitten jos siinä onnistuu niin esittää rauhallista ja korostaa että on tuollaisen tuohtumuksen yläpuolella.
Tai sitten jos on oikeasti hätätilanne, esimerkkinä kun veljentyttöni hakattiin sairaalakuntoon, niin sitten käyttäydytään korostetun tyynesti ja vähätellään tilannetta.
Itse omaan äärimmäisen tasaisen luonteen, joten en ole aiemmin tiedostanut mikä juuri näiden ihmisten "rauhallisuudessa" mättää. Siinä on kuitenkin ihan selvä ero siihen kuin miten minä toimin vaikkapa kriisitilanteessa -> otan ohjat käsiini, teen suunnitelman ja lohdutan muita. Nämä elämäni miehet taas alleviivaavat sitä miten mahdottoman passiivisia ovat.
Olenko tulossa kahjoksi näin nelikymppisenä vai miksi tällaista edes mietin?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vai että nyt rauhallisuuskin on "ase". Jos aggressiivinen käytös on hyökkäävää ja öö aggressiivista, niin mitä siinä sitten on muuta. Ilmeisesti mitenkään päin ei voi tilanteesta kunnialla selvitä.
Oletko sinä yhtään edes yrittänyt ymmärtää, mistä tässä ketjussa puhutaan? Kommenttisi perusteella ei siltä vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet nyt vaan ovat perustasoltaan rauhallisempia ja vähemmän tunteiden vietävänä. Voihan siihen päälle sitten vielä lisätä keinotekoista rauhallisuutta jos osaa. Mikä on sitten mitäkin, kuka sen osaa arvioida?
Ei pidä paikkaansa. Miehet ilmaisevat tunteitaan vähemmän ja ovat heikommin kosketuksissa niihin (tämä ei ole miesten vika, vaan yhteiskunnan, joka rankaisee miehiä tunteiden ilmaisemisesta).
Ihminen, jolla on heikompi yhteys tunteisiinsa, on itse asiassa enemmän tunteiden vietävissä kuin muut. Näin voi olla vaikka henkilön käytös ulospäin olisi rauhallista. On esimerkiksi mahdollista tehdä tunnepohjaisia (ja siis huonoja) sijoituspäätöksiä täysin ulkoisesti rauhallisen oloisena.
Ihminen voi hallita tunteitaan vain silloin kun on niistä tietoinen, ja melko moni ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku rauhallinen mies provosoitui ihan urakalla monen viestin voimin. :D
En huomaa kenenkään provosoituneen? Kyvyttömyys tulkita sanallista viestintää, enpä haluaisi olla samassa tilassa kanssasi, kun tulkitset ihmisten kehon kieltä :)
Toi on muuten paha. Jos ystäväpiirissä tai läheisissä on sellainen ihminen, joka hurahtaa tulkitsemaan mikroilmeitä, mikroaggerssiota ym. toisten kehon kielestä, sellaisen kanssa ei voi olla kuin minimaalisesti tekemisissä tulematta hulluksi :)
Etkö siis usko noiden olemassaoloon?
Uskon, mutta tulkinnat menevät yleensä pieleen ja aiheuttavat vain ongelmia. Itse ohitan kaikki olettamani mikroilmeet. Ajattelen niin, että jos jollain on asiaa tai selvitettävää, hän puhuu sen. En lähde tekemään tulkintojani kehon kielestä.
Tämä. 60 vuoden kokemuksella totean, että tämä on fiksuin tapa. Älä oleta toisesta jotain ja syyllistä häntä omien oletuksiesi pohjalta.
En jaksa yhtään ihmisiä jotka yrittävät asettua ikänsä turvin auktoriteetiksi, joka muka ymmärtää elämästä enemmän kuin muut. Olen sen verran tuntenut vanhoja ihmisiä, jotka ovat henkisen kasvun puolesta teini-ikäisen tasolla, että en anna iälle mitään arvoa.
Minäkään en anna puhujan kommentille iän perusteella arvoa, vaan arvioin onko sisällössä järkeä. Mielestäni tuossa on, johon vastasit. Automaattiset tulkinnat voivat olla vääriä, vaikka ne tuntuisivat itsestä täysin oikeilta. Kannattaa pysähtyä välillä kyseenalaistamaan ja varmistamaan tulkintojaan.
Itselläni on neurokirjon häiriöstä johtuen epätyypillinen kehonkieli. Arvaa onko kiva kun tällaiset "taitavat" sanattoman viestinnän lukijat tekevät aivan pieleen meneviä oletuksia, ja lisäksi eivät vielä usko kun näen sen vaivan että annan korjaavaa palautetta? Se kehonkielihän kertoo aina totuuden, joten minun täytyy siis olla valehtelija. Samaisesta häiriöstä johtuen muuten valehtelijaksi syyttäminen tuntuu minusta erityisen pahalta, koska minulla sattuu olemaan poikkeavan joustamaton oikeudentunto eli en pystyisi oikein valehtelemaan vaikka yrittäisin, ja vihaan valehtelua ja valehtelijoita intohimoisesti.
(Anteeksi OT)
Minusta sisällössä ei ollut järkeä, koska ihmiset tekevät tulkintoja kehonkielestä ja ilmeistä koko ajan. Tätä on tutkittu paljon ja on todettu, että eleille ja ilmeille annetaan enemmän painoarvoa kuin sanoille. On täysin turhaa paheksua eleiden tulkintaa kun paheksuja itsekin tekee sitä aivan varmasti.
Etkä sinä ole ainut jonka eleitä tai puheita tulkitaan väärin vaan sitä tapahtuu kaikille koko ajan. Ihmisten viestintä on hämmästyttävän tehotonta ja tuntuu epäonnistuvan useammin kuin onnistuu.
Toki kaikki tätä tulkintaa tekevät, mutta vain osa suhtautuu tulkintoihinsa totuuksina. Tämä kirjoittaja joka sanoi "en lähde tekemään tulkintoja kehonkielestä", tarkoitti varmaan että vaikka automaattisia tulkintoja aina syntyykin, niin hän ei lähde toimimaan tai tekemään jatkopäätelmiä niiden mukaan. Vaan odottaa että toinen osapuoli itse kertoo toiveensa ja ajatuksensa. Kirjaimellisesti ottaen hänen väittämänsä oli virheellinen, mutta miksi tarkertua siihen kun kuitenkin tarkoitus siellä takana oli rakentava ja järkevä?
Kiitos vähättelevästä kommentistasi. Harmi kun en nyt hyväksy sinun määritelmääsi että se kommentti oli rakentava ja järkevä ja minun pelkkää takertumista. Eipä tuolla sinun asenteellasi oikein kunnon keskustelua synny.
Vierailija kirjoitti:
Miehet nyt vaan ovat perustasoltaan rauhallisempia ja vähemmän tunteiden vietävänä. Voihan siihen päälle sitten vielä lisätä keinotekoista rauhallisuutta jos osaa. Mikä on sitten mitäkin, kuka sen osaa arvioida?
Trolli se jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku rauhallinen mies provosoitui ihan urakalla monen viestin voimin. :D
En huomaa kenenkään provosoituneen? Kyvyttömyys tulkita sanallista viestintää, enpä haluaisi olla samassa tilassa kanssasi, kun tulkitset ihmisten kehon kieltä :)
Toi on muuten paha. Jos ystäväpiirissä tai läheisissä on sellainen ihminen, joka hurahtaa tulkitsemaan mikroilmeitä, mikroaggerssiota ym. toisten kehon kielestä, sellaisen kanssa ei voi olla kuin minimaalisesti tekemisissä tulematta hulluksi :)
Etkö siis usko noiden olemassaoloon?
Uskon, mutta tulkinnat menevät yleensä pieleen ja aiheuttavat vain ongelmia. Itse ohitan kaikki olettamani mikroilmeet. Ajattelen niin, että jos jollain on asiaa tai selvitettävää, hän puhuu sen. En lähde tekemään tulkintojani kehon kielestä.
Tämä. 60 vuoden kokemuksella totean, että tämä on fiksuin tapa. Älä oleta toisesta jotain ja syyllistä häntä omien oletuksiesi pohjalta.
En jaksa yhtään ihmisiä jotka yrittävät asettua ikänsä turvin auktoriteetiksi, joka muka ymmärtää elämästä enemmän kuin muut. Olen sen verran tuntenut vanhoja ihmisiä, jotka ovat henkisen kasvun puolesta teini-ikäisen tasolla, että en anna iälle mitään arvoa.
Minäkään en anna puhujan kommentille iän perusteella arvoa, vaan arvioin onko sisällössä järkeä. Mielestäni tuossa on, johon vastasit. Automaattiset tulkinnat voivat olla vääriä, vaikka ne tuntuisivat itsestä täysin oikeilta. Kannattaa pysähtyä välillä kyseenalaistamaan ja varmistamaan tulkintojaan.
Itselläni on neurokirjon häiriöstä johtuen epätyypillinen kehonkieli. Arvaa onko kiva kun tällaiset "taitavat" sanattoman viestinnän lukijat tekevät aivan pieleen meneviä oletuksia, ja lisäksi eivät vielä usko kun näen sen vaivan että annan korjaavaa palautetta? Se kehonkielihän kertoo aina totuuden, joten minun täytyy siis olla valehtelija. Samaisesta häiriöstä johtuen muuten valehtelijaksi syyttäminen tuntuu minusta erityisen pahalta, koska minulla sattuu olemaan poikkeavan joustamaton oikeudentunto eli en pystyisi oikein valehtelemaan vaikka yrittäisin, ja vihaan valehtelua ja valehtelijoita intohimoisesti.
(Anteeksi OT)
Minusta sisällössä ei ollut järkeä, koska ihmiset tekevät tulkintoja kehonkielestä ja ilmeistä koko ajan. Tätä on tutkittu paljon ja on todettu, että eleille ja ilmeille annetaan enemmän painoarvoa kuin sanoille. On täysin turhaa paheksua eleiden tulkintaa kun paheksuja itsekin tekee sitä aivan varmasti.
Etkä sinä ole ainut jonka eleitä tai puheita tulkitaan väärin vaan sitä tapahtuu kaikille koko ajan. Ihmisten viestintä on hämmästyttävän tehotonta ja tuntuu epäonnistuvan useammin kuin onnistuu.
Toki kaikki tätä tulkintaa tekevät, mutta vain osa suhtautuu tulkintoihinsa totuuksina. Tämä kirjoittaja joka sanoi "en lähde tekemään tulkintoja kehonkielestä", tarkoitti varmaan että vaikka automaattisia tulkintoja aina syntyykin, niin hän ei lähde toimimaan tai tekemään jatkopäätelmiä niiden mukaan. Vaan odottaa että toinen osapuoli itse kertoo toiveensa ja ajatuksensa. Kirjaimellisesti ottaen hänen väittämänsä oli virheellinen, mutta miksi tarkertua siihen kun kuitenkin tarkoitus siellä takana oli rakentava ja järkevä?
Kiitos vähättelevästä kommentistasi. Harmi kun en nyt hyväksy sinun määritelmääsi että se kommentti oli rakentava ja järkevä ja minun pelkkää takertumista. Eipä tuolla sinun asenteellasi oikein kunnon keskustelua synny.
No siis, yrititkö ymmärtää sitä kommenttia muusta näkökulmasta kuin siitä, mikä aivan ensimmäiseksi tuli mieleen? Kannattaisi. Ei tulisi niin helposti paha mieli turhasta. Nyt tulkitsit minun kommenttini vähätteleväksi, vaikka en tarkoittanut sitä niin.
Sinun ei ole pakko hyväksyä minun määritelmääni. Ei meistä kumpikaan varmaksi voi tietää mitä alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti. Itse olen iloinen jos joku auttaa minua ymmärtämään asioita tavalla, jota en ole tullut ennen ajatelleeksi, koska se lisää avarakatseisuutta ja vähentää mielipahaa.
Mukavaa päivää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku rauhallinen mies provosoitui ihan urakalla monen viestin voimin. :D
En huomaa kenenkään provosoituneen? Kyvyttömyys tulkita sanallista viestintää, enpä haluaisi olla samassa tilassa kanssasi, kun tulkitset ihmisten kehon kieltä :)
Toi on muuten paha. Jos ystäväpiirissä tai läheisissä on sellainen ihminen, joka hurahtaa tulkitsemaan mikroilmeitä, mikroaggerssiota ym. toisten kehon kielestä, sellaisen kanssa ei voi olla kuin minimaalisesti tekemisissä tulematta hulluksi :)
Etkö siis usko noiden olemassaoloon?
Uskon, mutta tulkinnat menevät yleensä pieleen ja aiheuttavat vain ongelmia. Itse ohitan kaikki olettamani mikroilmeet. Ajattelen niin, että jos jollain on asiaa tai selvitettävää, hän puhuu sen. En lähde tekemään tulkintojani kehon kielestä.
Tämä. 60 vuoden kokemuksella totean, että tämä on fiksuin tapa. Älä oleta toisesta jotain ja syyllistä häntä omien oletuksiesi pohjalta.
En jaksa yhtään ihmisiä jotka yrittävät asettua ikänsä turvin auktoriteetiksi, joka muka ymmärtää elämästä enemmän kuin muut. Olen sen verran tuntenut vanhoja ihmisiä, jotka ovat henkisen kasvun puolesta teini-ikäisen tasolla, että en anna iälle mitään arvoa.
Minäkään en anna puhujan kommentille iän perusteella arvoa, vaan arvioin onko sisällössä järkeä. Mielestäni tuossa on, johon vastasit. Automaattiset tulkinnat voivat olla vääriä, vaikka ne tuntuisivat itsestä täysin oikeilta. Kannattaa pysähtyä välillä kyseenalaistamaan ja varmistamaan tulkintojaan.
Itselläni on neurokirjon häiriöstä johtuen epätyypillinen kehonkieli. Arvaa onko kiva kun tällaiset "taitavat" sanattoman viestinnän lukijat tekevät aivan pieleen meneviä oletuksia, ja lisäksi eivät vielä usko kun näen sen vaivan että annan korjaavaa palautetta? Se kehonkielihän kertoo aina totuuden, joten minun täytyy siis olla valehtelija. Samaisesta häiriöstä johtuen muuten valehtelijaksi syyttäminen tuntuu minusta erityisen pahalta, koska minulla sattuu olemaan poikkeavan joustamaton oikeudentunto eli en pystyisi oikein valehtelemaan vaikka yrittäisin, ja vihaan valehtelua ja valehtelijoita intohimoisesti.
(Anteeksi OT)
Minusta sisällössä ei ollut järkeä, koska ihmiset tekevät tulkintoja kehonkielestä ja ilmeistä koko ajan. Tätä on tutkittu paljon ja on todettu, että eleille ja ilmeille annetaan enemmän painoarvoa kuin sanoille. On täysin turhaa paheksua eleiden tulkintaa kun paheksuja itsekin tekee sitä aivan varmasti.
Etkä sinä ole ainut jonka eleitä tai puheita tulkitaan väärin vaan sitä tapahtuu kaikille koko ajan. Ihmisten viestintä on hämmästyttävän tehotonta ja tuntuu epäonnistuvan useammin kuin onnistuu.
Toki kaikki tätä tulkintaa tekevät, mutta vain osa suhtautuu tulkintoihinsa totuuksina. Tämä kirjoittaja joka sanoi "en lähde tekemään tulkintoja kehonkielestä", tarkoitti varmaan että vaikka automaattisia tulkintoja aina syntyykin, niin hän ei lähde toimimaan tai tekemään jatkopäätelmiä niiden mukaan. Vaan odottaa että toinen osapuoli itse kertoo toiveensa ja ajatuksensa. Kirjaimellisesti ottaen hänen väittämänsä oli virheellinen, mutta miksi tarkertua siihen kun kuitenkin tarkoitus siellä takana oli rakentava ja järkevä?
Kiitos vähättelevästä kommentistasi. Harmi kun en nyt hyväksy sinun määritelmääsi että se kommentti oli rakentava ja järkevä ja minun pelkkää takertumista. Eipä tuolla sinun asenteellasi oikein kunnon keskustelua synny.
No siis, yrititkö ymmärtää sitä kommenttia muusta näkökulmasta kuin siitä, mikä aivan ensimmäiseksi tuli mieleen? Kannattaisi. Ei tulisi niin helposti paha mieli turhasta. Nyt tulkitsit minun kommenttini vähätteleväksi, vaikka en tarkoittanut sitä niin.
Sinun ei ole pakko hyväksyä minun määritelmääni. Ei meistä kumpikaan varmaksi voi tietää mitä alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti. Itse olen iloinen jos joku auttaa minua ymmärtämään asioita tavalla, jota en ole tullut ennen ajatelleeksi, koska se lisää avarakatseisuutta ja vähentää mielipahaa.
Mukavaa päivää sinulle.
Kiitos toisesta vähättelevästä kommentistasi, missä edelleen yrität päästä auktoriteettiasemaan. Mutta mitä muuta voi odottaa ihmiseltä joka käyttää neurokirjon häiriötä lyömäaseena keskustelussa. Siihen turvaudutaan jopa useammin kuin ikäkorttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku on pahasti vääristynyt, jos rauhallisuutta tulkitsee negatiiviseksi piirteeksi.
Rauhallisuus ei ole piirre, se on käytöstä.
Miten suhtautuisit jos puolisosi olisi rauhallinen, kun lapsenne sai juuri syöpädiagnoosin?
Miten hänen pitäisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku on pahasti vääristynyt, jos rauhallisuutta tulkitsee negatiiviseksi piirteeksi.
Rauhallisuus ei ole piirre, se on käytöstä.
Miten suhtautuisit jos puolisosi olisi rauhallinen, kun lapsenne sai juuri syöpädiagnoosin?
Miten hänen pitäisi olla?
Kai sieltä antavat jonkun ohjekirjan kun kertovat diagnoosin? Vai mitä luulet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että nyt rauhallisuuskin on "ase". Jos aggressiivinen käytös on hyökkäävää ja öö aggressiivista, niin mitä siinä sitten on muuta. Ilmeisesti mitenkään päin ei voi tilanteesta kunnialla selvitä.
Eikö ole ihmeellistä, kun ei voi valita yhtä patenttiratkaisua joka toimii kaikille ja kaikkialla. Joskus joutuu ihan miettimään omaa käytöstään ja pahimmillaan jopa muuttaa sitä.
No millä käytöksellä oikein selviät, jos ei saa olla rauhallinen eikä riehuakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, miehet tekevät noin. Provosoivat tarkoituksella ja sitten huomauttelevat miten toinen on herkkä suuttumaan.
Sanovat myös usein että ovat rauhallisia ja tasaisia. Se ei kyllä ole totta. Vaikka olisivat miten selvästi vihaisia tai loukkaantuneita, jankkaavat että eivät ole yhtään vihaisia. Sitten viikon mykkäkoulu.
Älä viitsi yleistää. Puhdasta miesvihaa horista tuollaisia. Rauhallinen mies ei ole minkäänlaisen aggressiivisuuden muoto.
Jos nainen käyttäytyisi noin kuin aloitusviestissä kuvaillaan, haukuttaisiin nartuksi ja noita-akaksi, kylmäksi ja julmaksi.
Kuvitelkaapa tilanne. Sukulainen on sairaalassa, miehet ovat järkyttyneitä ja lohduttavat toisiaan. Suvun naiset alkavat komentaa miehiä rauhoittumaan, kun ei tässä kukaan ole edes kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että nyt rauhallisuuskin on "ase". Jos aggressiivinen käytös on hyökkäävää ja öö aggressiivista, niin mitä siinä sitten on muuta. Ilmeisesti mitenkään päin ei voi tilanteesta kunnialla selvitä.
Eikö ole ihmeellistä, kun ei voi valita yhtä patenttiratkaisua joka toimii kaikille ja kaikkialla. Joskus joutuu ihan miettimään omaa käytöstään ja pahimmillaan jopa muuttaa sitä.
No millä käytöksellä oikein selviät, jos ei saa olla rauhallinen eikä riehuakaan?
KVG.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet nyt vaan ovat perustasoltaan rauhallisempia ja vähemmän tunteiden vietävänä. Voihan siihen päälle sitten vielä lisätä keinotekoista rauhallisuutta jos osaa. Mikä on sitten mitäkin, kuka sen osaa arvioida?
Keinotekoinen rauhallisuus on sellaista, että tunteita ei ilmaista (tai tunneta) lainkaan. Oikeaa rauhallisuutta on se, kun on vaikkapa surullinen tai peloissaan, mutta kykenee silti pysymään rauhallisena ja toimimaan järkevästi - tai jos ei kykene (mikä on luonnollista ja täysin ok) niin keskittyy käsittelemään tunteitaan ennen kuin toimii.
Rauhallisuus on hyvä, mutta "rauhallisuus" ei.
Rauhallisuus hätätilanteessa mahdollistaa järkevän toiminnan sekä muiden rauhoittelemisen. Ymmärsin ap:n tarkoittavan "rauhallisuudella" sitä, että sellaiset henkilöt vain moittivat hätätilanteessa muiden hätääntyneisyyttä ja kehuvat itseään siitä etteivät ole samanlaisia kuin he. Mitä hyötyä sellaisesta edes on tilanteessa?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että nyt rauhallisuuskin on "ase". Jos aggressiivinen käytös on hyökkäävää ja öö aggressiivista, niin mitä siinä sitten on muuta. Ilmeisesti mitenkään päin ei voi tilanteesta kunnialla selvitä.
Eikö ole ihmeellistä, kun ei voi valita yhtä patenttiratkaisua joka toimii kaikille ja kaikkialla. Joskus joutuu ihan miettimään omaa käytöstään ja pahimmillaan jopa muuttaa sitä.
No millä käytöksellä oikein selviät, jos ei saa olla rauhallinen eikä riehuakaan?
Luudan omistaminen ja asianmukainen käyttö on eri asia kuin luudan käyttäminen aseena.
Jos ketjun otsikko olisi "Luudan käyttäminen aseena", tulisitko kyselemään että mitä nykyään oikein enää saa tehdä jos ei luutaa saa omistaa, mutta toisaalta ei saa jättää lattioita siivoamattakaan?
Faith kirjoitti:
Rauhallisuus on hyvä, mutta "rauhallisuus" ei.
Rauhallisuus hätätilanteessa mahdollistaa järkevän toiminnan sekä muiden rauhoittelemisen. Ymmärsin ap:n tarkoittavan "rauhallisuudella" sitä, että sellaiset henkilöt vain moittivat hätätilanteessa muiden hätääntyneisyyttä ja kehuvat itseään siitä etteivät ole samanlaisia kuin he. Mitä hyötyä sellaisesta edes on tilanteessa?
Moittijalle itselleen voi olla paljon hyötyä. Saa itselleen hallinnan tunteen, uskoo olevansa muita pätevämpi ja johtaja-ainesta.
Muille ihmisille tuosta tietenkin on pelkkää haittaa.
Monet miehet omaavat välttelevän kiintymyssuhteen. He reagoivat vain asiatasolla ja pystyvät ilmaisemaan kiintymystä vain välineellisesti eli tekemällä jotain. Tunnetasolla he eivät reagoi, eivät jaa kokemuksiaan, eivät osoita myötätuntoa tai lohduta. Paitsi ehkä lemmikkieläintä. Lisäksi he ovat huonoja verbalikkoja, puhuvat epäjohdonmukaisesti, mutisevat, möläyttävät älyttömyyksiä, sanavarasto on riittämätön, loukkaavat tahattomasti, kinaavat kinaamisen vuoksi, eivät millään anna periksi, jankkaavat samaa asiaa, eivät ymmärtä, että viestintään tarvitaan kaksi. Lopuksi he syyttävät kaikesta muita. Siksi miehet usein ovat hiljaa naisten seurassa. He tietävät, että retoriikka ei ole hallussa. Tyhmästä tölväisystä voi lähteä kämppä alta. Naisten kannattaisi keskittyä omaan elämäänsä. Miehet ovat ylimainostettu juttu. Välttämätön viestintä vain, jos haluaa pysyä miesläheistensä kanssa väleissä.
Siis ymmärsinkö oikein: ap:n veljen tytär pahoinpideltiin sairaalakuntoon, ja tytön isän reaktio oli "alleviivata passiivisuuttaan" asian suhteen? Miten tämä käytännössä ilmeni? Ap, jos vielä luet ketjua, niin voitko täsmentää?
Alue: Aihe vapaa
Eikö ole ihmeellistä, kun ei voi valita yhtä patenttiratkaisua joka toimii kaikille ja kaikkialla. Joskus joutuu ihan miettimään omaa käytöstään ja pahimmillaan jopa muuttaa sitä.