Lue keskustelun säännöt.
Onko totta, että entisaikaan rattaita käytettiin vain pikkutaaperoilla?
Anoppi väittää, että hänen nuoruudessaan jo 2-vuotias oli yleensä "liian vanha" rattaisiin.
Kommentit (774)
Tietysti. Eihän kävelevää lasta missään rattaissa työnnetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nyt sitten on "entisaika". Minun anoppini on 96-vuotias. Monen muun anoppi täällä lienee korkeintaan viisikymppinen.
Mikä on ennen vanhaan?
Silloinko kun kaikki lapsiperheiden palvelut oli lähellä, eikä esimerkiksi Katajanokalta tarvinnut lähteä Ruskeasantaan Vantaalle neuvolaan? Lapsille sai kaikille paikat samasta päiväkodista omalta alueelta? Oli lähikoulut eikä koululaisia tarvinnut saattaa julkisilla omaan kouluun?
Minulla on lapset 18 ja 20 ja kyllä meillä oli tuplarattaat vielä niin että esikoinen 6 vee matkoilla otti niissä tirsat. Kun he oli 4 ja 2 käytin niitä arkimatkoilla. Huomattavasti helpompaa kuin paimentaa julkisissa tuonikäisiä ja kauppakasseja.
Meillä molemmat lapset lopettaneet rattaissa istumisen 2,5-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.
Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.
No, jos ihan puhutaan "ennen vanhaan" ajasta, niin itse olen syntynyt 1958 ja ei ole koskaan ollut rattaita, silloin käveltiin kauppaan äidin kädestä pitäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.
Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.
Missä se sinun hoitopaikkasi oli?
En muista tarkkaa ikää, mutta tytär sai kävellä heti kun vain mahdollista ihan itse.
Rattaat meni varastoon jo varmaan 2-3v ikäisenä. Miksi ihmeessä istuttaa jos jalat toimii??
M42, neiti nykyään 12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, jos ihan puhutaan "ennen vanhaan" ajasta, niin itse olen syntynyt 1958 ja ei ole koskaan ollut rattaita, silloin käveltiin kauppaan äidin kädestä pitäen.
Ja kauppa oli kävelymatkan päässä, tiet ja kadut oli aurattu ja äitisi oli kotirouva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.
Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.
Missä se sinun hoitopaikkasi oli?
Ihan kuule tarkoitin tällaista vanhanajan perhepäivähoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittavaa kun stadilaiset mammat vetää hernettä nokkaan tästäkin asiasta 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jos ihan puhutaan "ennen vanhaan" ajasta, niin itse olen syntynyt 1958 ja ei ole koskaan ollut rattaita, silloin käveltiin kauppaan äidin kädestä pitäen.
Ja kauppa oli kävelymatkan päässä, tiet ja kadut oli aurattu ja äitisi oli kotirouva.
Mainitsemasi asiat eivät poista tosiasiaa, että rattaita ei 1960-luvulla todellakaan ollut.
Kenelläkään, joku suurperhe työnteli lapsiaan jopa lavettikärryillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jos ihan puhutaan "ennen vanhaan" ajasta, niin itse olen syntynyt 1958 ja ei ole koskaan ollut rattaita, silloin käveltiin kauppaan äidin kädestä pitäen.
Ja kauppa oli kävelymatkan päässä, tiet ja kadut oli aurattu ja äitisi oli kotirouva.
Mainitsemasi asiat eivät poista tosiasiaa, että rattaita ei 1960-luvulla todellakaan ollut.
Kenelläkään, joku suurperhe työnteli lapsiaan jopa lavettikärryillä.
Ne vain selittävät tyhjentävästi sen miksi niille ei edes ollut tarvetta.
Ei meillä 3v missään rattaissa olisi istunut. Älytön ajatus.
Mun mummo kertoi, että kun hönelle syntyi kolme lasta vuoden välein 1940-1950 -lukujen vaihteessa, oli silloin saatavilla vain sellaisia rattaita, johon mahtui kaksi lasta tai vauva ja taapero. Niinpä esikoisen oli pakko alkaa kävellä jo 2,5-vuotiaasta lähtien .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan itse vain muutamia kertoja, kun minua on rattaissa työnnetty hoitopaikassa. Meillä ei ollut rattaita kotona ja siksi siitä on erityinen muisto kun kerrankin pääsin kyytiin. Sellaiset kovarenkaiset rattaat keväällä lumien sulamisen jälkeen, hiekkaa vähän asfaltilla ja märkää. Se ihana ratina renkaissa. Rakastin lapsena kaikkia nukenrattaitakin varmaan siksi.
Mutta ei todellakaan ketään muutakaan laitettu isompana rattaisiin, kyllä piti kävellä nätisti vierellä, jos oli enemmän lapsia mukana ja vain pienet laitettiin rattaisiin. Harvalla oli tuohon aikaan rattaita ja varmasti hyvä niin, lapsen pitäisi oppia liikkumaan ja käyttäytymään.
Missä se sinun hoitopaikkasi oli?
Ihan kuule tarkoitin tällaista vanhanajan perhepäivähoitoa.
MISSÄ se oli? Kävelymatkan päässä kotoasi?
Omat 3v kaksoset istuu kyllä rattaissa, kun viedään vanhin eskariin. Välillä kävelevät, mutta meinaa välillä mennä siihen, että molemmat lähtee eri suuntiin. Jos johonkin lähipuistoon yms mennään, niin rattaat jää kotiin.
Vierailija kirjoitti:
En muista tarkkaa ikää, mutta tytär sai kävellä heti kun vain mahdollista ihan itse.
Rattaat meni varastoon jo varmaan 2-3v ikäisenä. Miksi ihmeessä istuttaa jos jalat toimii??M42, neiti nykyään 12
Saanko arvata, että menette kauppaan ja muihin kauempana oleviin paikkohin autolla? Meillä on lähimpään isoon kauppaan 20 minuutin (aikuisen reipas) kävelymatka ja tarhaankin menee 15 minuuttia vaunuja työntämällä. En uskalla edes arvailla, miten kauan reissut kestäisi, jos pari vuotiaan pitäisi kävellä noi matkat edestakaisin.
Mutta autossa istumistahan ei tietysti lasketa tuohon Miksi ihmeessä istuttaa, jos jalat toimii -juttuun?
Täh, minkä ikäisillä niitä nykyään käytetään?