Nyt voitte mennä avautumaan ankeasta lapsuudestanne: "Millaisia rangaistuksia sait lapsuudessasi?"

Näihin HS:n kyselyihin voi vastata vain omalla nimellä. Ehkä kivempi olisi kertoa anonyymisti?

Ihan normirangaistukset vanhaan aikaan: selkäsauna, tukkapöllyä, viikkorahat pois, arestia. Siihen ei kuollut ja meistä tuli kunnon ihmisiä toisinkuin näistä nykyajan pennuista.

Siding With the Children of My Therapy Clients -- A Former Psychotherapist Speaks

Vierailija kirjoitti:

Näihin HS:n kyselyihin voi vastata vain omalla nimellä. Ehkä kivempi olisi kertoa anonyymisti?

Kerrotaan täällä.

Mun koko elämä oli rangaistus. Toinen vanhemmista vihasi ja toinen rakasti, arvatkaa kumpi voitti taistelun.

Mitään fyysistä pikku luunappeja lukuunottamatta ei ollut, mutta henkistä väkivaltaa senkin edestä. Olin ruma, tyhmä, väärää sukupuolta, laiska, en soittanut pianoa enkä käynyt rippikoulua. Ihan paska muija siis.

Vierailija kirjoitti:

Näihin HS:n kyselyihin voi vastata vain omalla nimellä. Ehkä kivempi olisi kertoa anonyymisti?

Rehellinen voi kertoa omalla nimellä. On jo nähty mitä kaikkea pahaa saadaan aikaan nimettömästi ilmoiteltuna.

Vierailija kirjoitti:

Siding With the Children of My Therapy Clients -- A Former Psychotherapist Speaks

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tässä parempi versio. Ei mainoksia.

Why Children Don't Belong in Therapy -- A Former Psychotherapist Speaks

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normirangaistukset vanhaan aikaan: selkäsauna, tukkapöllyä, viikkorahat pois, arestia. Siihen ei kuollut ja meistä tuli kunnon ihmisiä toisinkuin näistä nykyajan pennuista.

Sama juttu. Ei mun kotona kuitenkaan ollut fyysinen kuritus sinänsä sallittua mutta nykyisinkin monet toimivat samalla tavalla. En usko että kukaan nyt hyvin vuoksi lapseen koskee edes pienen hiusnipistyksen vertaa. Aika paljon lapsilta siedetään. Ei se karjuminen, rähiseminen sekä lapsen korvan juuressa jatkuva huutaminenkaan ole oikein jos meinaatte että se auttaa. Aikuisilla on paljon psyykkisiä ongelmia, ei lapsuudessani ollut vaan oli paljon tasapainoisempia sekä onnellisempia hyväntuulisia aikuisia lähinnä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Sama juttu, huudot sai joskus jostakin kiusanteosta mutta en tehnyt kyllä pahoja asioitakaan oikeastaan koskaan.

Äidin keino oli eristää. Jouduin pihalle.

Äiti yritti saada isää lyömään, mutta ei onnistunut siinä. 

Koulussa opettajalla oli lupa lyödä oppilasta, jos hän teki sen karttakepillä.

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Raiskauskin varmaan tapahtuu aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Sama juttu, huudot sai joskus jostakin kiusanteosta mutta en tehnyt kyllä pahoja asioitakaan oikeastaan koskaan.

Mitä, vaikka olisit tehnyt? Se ei olisi oikeuttanut vanhempiasi olemaan entistä pahempi sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Raiskauskin varmaan tapahtuu aiheesta.

Kyllä, monesti olen katsellut että kaikkia se leipä elättääkin. Itse touhutaan mitä vaan ja sitten ihmetellään että mites näin kävi.

Vertaatko sä oikeasti raiskausta ja kotiarestia toisiinsa? Kyllä saa olla sairas päästään. Raiskaus on aina rikos. Kotiaresti on normaali seuraus pahanteosta. Lapsia kun ei sakoteta tai laiteta vankilaan kuten aikuisia. Mutta seuraamuksia teoistaan tulee. Niinkuin kuuluukin tulla.

Onhan täällä jo lukuisia ketjuja aiheesta. Eiköhän kaikki anonyymit ole päässeet jo avautumaan. Nyt vaan sinne sitten kirjoittamaan nimen kanssa. Ehkä saadaan sitten tilastojakin aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Sama juttu, huudot sai joskus jostakin kiusanteosta mutta en tehnyt kyllä pahoja asioitakaan oikeastaan koskaan.

Mitä, vaikka olisit tehnyt? Se ei olisi oikeuttanut vanhempiasi olemaan entistä pahempi sinulle.

Lopeta, kyllästyttää tämä lässytys. Ei ne edes olleet mitään pahoja joten puhut törkeesti. Nykyisin puhutaan vanhemmista kamalalla tavalla eikä ihme kun näkee nuoria aikuisia jotka ei vieläkään tajua elämästä mitään. 

Meillä ei ollut ankeaa lapsuutta 70-80-luvuilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut ankeaa lapsuutta 70-80-luvuilla.

Ei ole varmaan ollut muillakaan mutta niin paljon pahaa oloa monilla että puhuvat todella rumalla tavalla kotioloista vaikka monella asiat olleet täysin kunnossa. Näille nykylapsille (nykyisin myös jo osa aikuisia) ei ole saanut sanoa edes mitään, kaikesta valitetaan ja nähdään vaivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Sama juttu, huudot sai joskus jostakin kiusanteosta mutta en tehnyt kyllä pahoja asioitakaan oikeastaan koskaan.

Mitä, vaikka olisit tehnyt? Se ei olisi oikeuttanut vanhempiasi olemaan entistä pahempi sinulle.

Lapsen "pahuus" on aina aikuisten aiheuttamaa. Siksi lapseen kohdistuvan pahuuden lisääminen ei poista ongelmaa, vaan parhaimmillaan lykkää sitä - teke siitä aikapommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa sain kotiarestia. Ihan aiheesta tosin. Ei jäänyt niistä mitään traumoja, opinpahan olemaan.

Raiskauskin varmaan tapahtuu aiheesta.

Kyllä, monesti olen katsellut että kaikkia se leipä elättääkin. Itse touhutaan mitä vaan ja sitten ihmetellään että mites näin kävi.

Ajattelin raiskaajan näkökulmasta. Verratessani ihmiseen, jonka mielestä lapselle kostaminen (rankaisu, väkivalta) on oikeutettua.