Johtavaan asemaan hakeminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin olisi hyvä olla johtamiseen liittyviä näkemyksiä, mihin suuntaan kehittäisi ko. toimintaa, minkälaisena näkee esimiestyön ja itsensä esimiehenä. Miksi hakee esimiestehtävää, mitä siltä odottaa. Tuntee omat vahviåuutensako tehtävän kannalta ja myös kehittämiskohteensa.

Haastatteluissa ei päästä tähän pisteeseen. On ollut todella yllättävää, kun haet paikkaa työnantajan pyynnöstä ja sitten haastattelussa todetaankin ettet olekaan kovin kokenut yms.

Olisiko niihin papereihin voinut tutustua jo ennen työhaastattelua? Tuntuu ikävältä käyttää aikaa haastatteluissa käymiseen, jos s ei ole ollut missään vaiheessa todellinen vaihtoehto avoimena olevaan tehtävään.

Tämmöinen tilanne syntyy siitä että tuontantajalla on ollut käsitys, että sinulla olisi sopivaa kokemusta tai kououtusta. Sitten papereissasi ei olekaan sitä näkynyt, mutta Halusivat kuitenkin antaa tilaisuuden haastattelussa keskustelemalla selittää, että mikä näistä sun kokemuksista olisi antanut sopivia taitoja. Mutta et sitten osannut sitä hoitaa ja koit sen jopa väärinkäytökseksi vaikka se oli tarkoitettu eityishuomioimiseksi.

Selittelyn makua. Yhteydenotot, joissa työpaikkaa pyydetään hakemaan ovat tulleet LinkedInin kautta ja siellä tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta ovat avoimesti nähtävillä.

Naama-VIPillä saatuja yhteydenottoja? Eivät välttämättä lue CV:tä ennen hakemustasi.

Tämän käsitän, mutta miksi työkokemusta pitää alkaa käydä läpi vasta työhaastattelussa? Vaikuttaa ettei papereihin ole perehdytty lainkaan ennen kuin haastattelupäivä koittaa.

Työhaastatteluissa käymistä varten on järjestettävä työstä vapaata ja matkatkin eri paikkoihin maksavat. Olisi hakijaa kohtaan reilua, jos hakemuspaperit olisi katsottu läpi eikä niitä ensimmäistä kertaa silmäiltäisi hätäisesti läpi vasta työhaastattelussa.

.

Esihenkilötehtäviin täytyy yleensä olla esimiestason (tai amk liiketalouden johdon) koulutus. Alasta riippuen toki.

Sinulla pitää olla pitkä kokemus omalta alaltasi, mielellään vielä monipuolinen ja näyttöä hyvistä suorituksista, työhön sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista sekä myös persoona joka sopii vastuullisiin tehtäviin. (Huom. Nämä ominaisuudet pitää olla vaikka sulla olis joku esimiestason koulutuskin )

Kyllä se lähtee askel kerrallaan ja koulutusta hankkimalla. Itse olen jo nuoresta alkaen aina ottanut vastuuta, kun sitä on tarjottu. Koskaan en ole kieltäytynyt ja aina ottanut kaiken kasvun kannalta. Moni ei ota vastuuta silloin, kun sitä on tarjolla ja sitten onkin monesti juna jo mennyt.

Lisäksi näyttöä voi antaa töiden hoitamisesta hyvin ja olla oma-aloitteinen sekä tosiaan ottaa sitä vastuuta, kun on mahdollisuus. Moni valittaa, kun ei saa lisää vastuuta ja palkkaa vaikka on vuosia tehnyt sen mikä vaaditaan. Monesti kuitenkin pitäisi tehdä juuri enemmän kuin vaaditaan ja silloin se huomataan.

Itse olen nyt 42 v. ja ison konsernin maajohtaja. Tässä työssä olen ollut n. neljä vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Esihenkilötehtäviin täytyy yleensä olla esimiestason (tai amk liiketalouden johdon) koulutus. Alasta riippuen toki.

Sinulla pitää olla pitkä kokemus omalta alaltasi, mielellään vielä monipuolinen ja näyttöä hyvistä suorituksista, työhön sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista sekä myös persoona joka sopii vastuullisiin tehtäviin. (Huom. Nämä ominaisuudet pitää olla vaikka sulla olis joku esimiestason koulutuskin )

Kaikki nämä täyttyvät. Siksi niitä pyyntöjä hakea paikkoja ja haastattelukutsuja varmaan tuleekin. Mutta sen jälkeen mikään ei sitten etene.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se lähtee askel kerrallaan ja koulutusta hankkimalla. Itse olen jo nuoresta alkaen aina ottanut vastuuta, kun sitä on tarjottu. Koskaan en ole kieltäytynyt ja aina ottanut kaiken kasvun kannalta. Moni ei ota vastuuta silloin, kun sitä on tarjolla ja sitten onkin monesti juna jo mennyt.

Lisäksi näyttöä voi antaa töiden hoitamisesta hyvin ja olla oma-aloitteinen sekä tosiaan ottaa sitä vastuuta, kun on mahdollisuus. Moni valittaa, kun ei saa lisää vastuuta ja palkkaa vaikka on vuosia tehnyt sen mikä vaaditaan. Monesti kuitenkin pitäisi tehdä juuri enemmän kuin vaaditaan ja silloin se huomataan.

Itse olen nyt 42 v. ja ison konsernin maajohtaja. Tässä työssä olen ollut n. neljä vuotta.

Itsekin olen ottanut vastuuta aina kun sitä on tarjottu ja ollut töissä oma-aloitteinen. Silti en pääse eteenpäin, kun se virallinen päällikkönimike tai vastaava puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se lähtee askel kerrallaan ja koulutusta hankkimalla. Itse olen jo nuoresta alkaen aina ottanut vastuuta, kun sitä on tarjottu. Koskaan en ole kieltäytynyt ja aina ottanut kaiken kasvun kannalta. Moni ei ota vastuuta silloin, kun sitä on tarjolla ja sitten onkin monesti juna jo mennyt.

Lisäksi näyttöä voi antaa töiden hoitamisesta hyvin ja olla oma-aloitteinen sekä tosiaan ottaa sitä vastuuta, kun on mahdollisuus. Moni valittaa, kun ei saa lisää vastuuta ja palkkaa vaikka on vuosia tehnyt sen mikä vaaditaan. Monesti kuitenkin pitäisi tehdä juuri enemmän kuin vaaditaan ja silloin se huomataan.

Itse olen nyt 42 v. ja ison konsernin maajohtaja. Tässä työssä olen ollut n. neljä vuotta.

Itsekin olen ottanut vastuuta aina kun sitä on tarjottu ja ollut töissä oma-aloitteinen. Silti en pääse eteenpäin, kun se virallinen päällikkönimike tai vastaava puuttuu.

Samaa työtä tehdään siis eri paikoissa erilaisella nimikkeellä.

Kannattaa katsoa video, Heikki Kinnusen saarna. Siinä on hyvät kriteerit esimieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa video, Heikki Kinnusen saarna. Siinä on hyvät kriteerit esimieheksi.

Ongelma on siinä etten pääse esihenkilöasemaan. En siis pysty siinä kehittymään, koska en pääse tekemään tuota työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esihenkilötehtäviin täytyy yleensä olla esimiestason (tai amk liiketalouden johdon) koulutus. Alasta riippuen toki.

Sinulla pitää olla pitkä kokemus omalta alaltasi, mielellään vielä monipuolinen ja näyttöä hyvistä suorituksista, työhön sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista sekä myös persoona joka sopii vastuullisiin tehtäviin. (Huom. Nämä ominaisuudet pitää olla vaikka sulla olis joku esimiestason koulutuskin )

Kaikki nämä täyttyvät. Siksi niitä pyyntöjä hakea paikkoja ja haastattelukutsuja varmaan tuleekin. Mutta sen jälkeen mikään ei sitten etene.

Joissain paikoissa voidaan kutsua haastatteluun haastattelijoiden verkostoitumishalun vuoksi. Kurja juttu elleivät halua palkata.

En hae pomoksi, mutta itse olen kuullut epäsuorasti, että on ihmetelty, miksen minä ole ollut heihin päin enemmän yhteydessä. Jos olen ollut, eivät aina senkään vertaa halua valita. Jutellessani monenlaisiin töihin valituille on usein selvinnyt, ettei henkilö itse ollut mitenkään aktiivinen työnantajiin päin tai ei koe olleensa. Moni on tehnyt hakemuksen mutta kaikki eivät sitäkään ennen kuin työnantaja on lähestynyt.

Silti jos olen itse hakenut, on usein jäänyt kuva etten ole tehnyt jotain tarpeeksi. Vaikka olisi sopivaa työkokemusta, koulutusta ja muuta aktiivisuutta. Miksi minun pitäisi suunnilleen olla tehnyt ilmaistöitä heille tai ties mitä ylimääräistä, jos kuitenkin valitsevat yleiskuvan perusteella jonkun, joilla sellaista ei ole?

Perusta oma firma, pistä se pyörimään, palkkaa pari työntekijää. Sen jälkeen paikka johtajavakanssiin on sinun, jos se silloin enää kiinnostaa.

Rukki käytynä pitäisi kyllä olla edellytys esimieshommiin

Vierailija kirjoitti:

Itse tein työurani kokonaan kunnallisella puolella Suomessa ja Ruotsissa  ja kouluttauduin "suoraan" laitosjohtajaksi Tampereen yliopistossa. Minut valittiin 23-vuotiaana johtajaksi ensin pienempään laitokseen, sitten pian tosi vastuulliseen paikkaan 26-vuotiaana. Auttoi paljon, että opiskeluun kuului käytännön harjoittelua samoissa tehtävissä, joihin päädyin. 

Johtajakoulutuksia kävin työuran aikana ainakin viisi, yhden yleisluontoisen, muut Tujo-johtamiseen tai omaan ammattialaan liittyviä koulutuksia Kunnallisopistossa ja Kuntokallio-opistossa. 

Ymmärrän, että yksityisellä alalla kilpailu on kova eikä käy niin helposti kuin minulla. 

Minkälainen kansainvälinen ura sinulla oli alle parikymppisenä, jos 23 vuotiaana sinusta tuli laitosjohtaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein työurani kokonaan kunnallisella puolella Suomessa ja Ruotsissa  ja kouluttauduin "suoraan" laitosjohtajaksi Tampereen yliopistossa. Minut valittiin 23-vuotiaana johtajaksi ensin pienempään laitokseen, sitten pian tosi vastuulliseen paikkaan 26-vuotiaana. Auttoi paljon, että opiskeluun kuului käytännön harjoittelua samoissa tehtävissä, joihin päädyin. 

Johtajakoulutuksia kävin työuran aikana ainakin viisi, yhden yleisluontoisen, muut Tujo-johtamiseen tai omaan ammattialaan liittyviä koulutuksia Kunnallisopistossa ja Kuntokallio-opistossa. 

Ymmärrän, että yksityisellä alalla kilpailu on kova eikä käy niin helposti kuin minulla. 

Mikä on sukupuolesi?

Nainen olen. Tosin silloin ylioppilaaksi opiskeli noin 14 % ikäluokasta ja yliopistossa vielä vähemmän, joten kilpailua ei paljon ollut. Yksi johtajakursseistani työelämässä oli RUK:n järjestämä, ei sotilaallinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein työurani kokonaan kunnallisella puolella Suomessa ja Ruotsissa  ja kouluttauduin "suoraan" laitosjohtajaksi Tampereen yliopistossa. Minut valittiin 23-vuotiaana johtajaksi ensin pienempään laitokseen, sitten pian tosi vastuulliseen paikkaan 26-vuotiaana. Auttoi paljon, että opiskeluun kuului käytännön harjoittelua samoissa tehtävissä, joihin päädyin. 

Johtajakoulutuksia kävin työuran aikana ainakin viisi, yhden yleisluontoisen, muut Tujo-johtamiseen tai omaan ammattialaan liittyviä koulutuksia Kunnallisopistossa ja Kuntokallio-opistossa. 

Ymmärrän, että yksityisellä alalla kilpailu on kova eikä käy niin helposti kuin minulla. 

Minkälainen kansainvälinen ura sinulla oli alle parikymppisenä, jos 23 vuotiaana sinusta tuli laitosjohtaja?

Kommentissa sanotaan, että kouluttautui suoraan laitosjohtajaksi ja oli tehnyt harjoitteluita. Eli harjoittelujen ja koulutuksen perusteella valittiin?

Vierailija kirjoitti:

Rukki käytynä pitäisi kyllä olla edellytys esimieshommiin

Miksi? Ala jolta ole töitä hakenut ei liity mitenkään maanpuolustukseen.

Vierailija kirjoitti:

Perusta oma firma, pistä se pyörimään, palkkaa pari työntekijää. Sen jälkeen paikka johtajavakanssiin on sinun, jos se silloin enää kiinnostaa.

Voi olla. Kaikilta tosin ei tämän tason näyttöjä edellytetä. Osa tuntuu pääsevän aika vähäisillä referensseillä näyttämään kykynsä uudessa tehtävässä.

Koskaan en ole hakenut esimies/johto tehtäviin, mutta niihin pyydetty jo nuoresta asti.

En osaa sanoa miksi, ehkä se on luontaista karismaa. Olen aina ollut hyvä delegoimaan, ehkä laiskan pulskea, empaattinen ja kannustava.

Noilla eväin sitten on pyydetty aina astumaan suuriin saappaisiin ja tyhmänä en ole älynnyt kieltäytyä.

Nyt isona bossina on tehtävät helppoja, ikävämpiä pestejä on olla pikkunilkkinä, joka noussut omistaporukoista, joukossa on aina selkäänpuukottajia ja muita clikkejä, jotka yrittävät sabotoida menestystä.

Esittäisin kysymyksen niille, jotka haaveilevat esimiesasemasta.

Miksi, syvällinen itse tutkiskelu motiivistasi?

Mitä tulosta parantavaa annettavaa sinulla on esimiehenä tiimillesi ja yrityksellesi vs duunarina?

Oletko ajatellut, että kestätkö paineita, kun sinua vihataan, puukotetaan selkään ja juonitaan sinun tulevaa epäonnistumistasi?

Oletko miettinyt millainen olisi hyvä esimies yrityksen ja tiimin kannalta?

Lopuksi analyyttinen pohdinta maksaako vaivaa edetä esimieheksi, ei mitään aku ankka romantiikkaa tittelistä, palkasta ja arvostuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Koskaan en ole hakenut esimies/johto tehtäviin, mutta niihin pyydetty jo nuoresta asti.

En osaa sanoa miksi, ehkä se on luontaista karismaa. Olen aina ollut hyvä delegoimaan, ehkä laiskan pulskea, empaattinen ja kannustava.

Noilla eväin sitten on pyydetty aina astumaan suuriin saappaisiin ja tyhmänä en ole älynnyt kieltäytyä.

Nyt isona bossina on tehtävät helppoja, ikävämpiä pestejä on olla pikkunilkkinä, joka noussut omistaporukoista, joukossa on aina selkäänpuukottajia ja muita clikkejä, jotka yrittävät sabotoida menestystä.

Esittäisin kysymyksen niille, jotka haaveilevat esimiesasemasta.

Miksi, syvällinen itse tutkiskelu motiivistasi?

Mitä tulosta parantavaa annettavaa sinulla on esimiehenä tiimillesi ja yrityksellesi vs duunarina?

Oletko ajatellut, että kestätkö paineita, kun sinua vihataan, puukotetaan selkään ja juonitaan sinun tulevaa epäonnistumistasi?

Oletko miettinyt millainen olisi hyvä esimies yrityksen ja tiimin kannalta?

Lopuksi analyyttinen pohdinta maksaako vaivaa edetä esimieheksi, ei mitään aku ankka romantiikkaa tittelistä, palkasta ja arvostuksesta.

Sukupuolesi ja koulutuksesi?

Tee niin kuin kaikki muut: venytä totuutta niin paljon kuin mahdollista. Jos olet tehnyt urallasi edes yhden pienen projektin, niin työhaastattelussa kerro että olet ollut vastuussa isoista ja monimutkaisista päällikkö/johtajatason tehtävistä ja ylittänyt niissä kaikki odotukset.

KUKAAN ei saa vaativampia töitä puhumalla totta. Ei tarvitse valehdella, mutta totta ei kannata puhua, jos haluaa edetä uralla.

Olen ollut tilanteissa, joissa head hunterit ovat oikein rohkaisseet mua liioittelevaan tehtävieni vaativuutta, jotta voisivat suositella mua.