Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellisempi yksin :D Siis oikeasti. Tätä peittelen ja esitän normaalia naista. Olen itsevarma, komea, kokenut nainen - mutta saan orkut miljoona kertaa nopeammin yksin kuin miehen kanssa (yleensä se ei miesten kanssa edes onnistu), kestän itse omia mt-ongelmiani hyvin, nukahdan paremmin yksin kuin toisen vieressä, en kestä syömisen ääniä/ ääniyliherkkänä muutenkin rasitti elää avoliitossa, kun mies katsoo jotain helvetin jääkiekkoa tai rallia tunnista toiseen. Silti deittailen :D Järjetöntä. Kuka meidät on oikein opettanut tähän? Miksi ihmisellä pitää olla parisuhde, jos hän on paljon onnellisempi yksin? 

On myös välimuotoja seurustelun ja yksinolon välillä tai vähemmän intensiivinen parisuhde.

Hae apua pelaamisongelmaan tai vaikka Kelan psykoterapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on, lapsi. Lapsen isä lähti, kun vauva oli 8 kk. Hän ei kestänyt sitä, että elämä muuttui. Lapsen hankinta oli hänen oma ideansa, mutta ilmeisesti ei miettinyt, että elämä muuttuu. Vauva voi itkeä ja heräillä öisin. Viikonloppuisin ei voi juhlia. Meillä lapsi alkoi noin puolivuotiaasta alkaen liikkua enemmän, kieri ja yritti ryömiä. Se taas tarkoitti, että yöunille nukahtaminen oli vaikeaa, levottomuutta. Ei ollut yksi tai kaksi kertaa, kun mies lähti vanhempiensa luo yöksi, että saa nukkua ennen työpäivää kunnolla. Minua ärsytti, kun hän oli sellainen inisevä miesvauva. Jos en ollut käynyt ruokakaupassa, hän mielenosoituksellisesti paiskoi ovia ja haki ruokaa vain itselleen. Hän odotti, että minä siivoan, käyn kaupassa, laitan ruuat, pesen pyykit ja hoidan lapsen.

Se että jäin yh:ksi ei ollut kuitenkaan minun valintani. Yleensä jos tapaan mielenkiintoisen miehen, hän juoksee karkuun kuullessaan lapsesta.  Minulle on jo

Yksinhuoltajamiehellä sama tilanne ja yhteishuoltajallakin eli ehkä kelpaatte toisillenne?

Ihan alussa. Kroonisia sairauksia, traumat ja muuta sälää. 

Ei ole. 

Joillekin turn on, mutta suurimmalle osalle järkytys. Eli todella kookas penis. Ja hämmästelijöille, ei, se ei ole mikään hieno ominaisuus, vaan enemmän haitaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen autistinen ja minulla on alkoholistivanhemmat. Jos joku etsisi neurotyypillistä puolisoa ja tai sellaista, jonka vanhemmat voisivat vaikka auttaa lastenhoidossa, en olisi oikea henkilö hänelle. 

Autismi voi jonkun verran näkyä käytöksessä eikä siten ole niin salattu.

Näin vanhempana ihmisenä turn-off-ominaisuudeksi voi ilman muuta laskea vähitellen kehittyneen IBS-syndrooman

joka kyllä jotenkin pysyy maitohappobakteereilla kurissa mutta aiheuttaa silti kurinaa ja joskus hajuakin.

Olen ymmärtänyt ettei varsinaista hoitoa ole kehitetty joten näillä mennään kuoppakuntoon asti.

No, eipä sitä ole ajatellutkaan ikäistään kovasti nuorempia ja vielä siististi käyttäytyviä alkaa vaivaamaan.

Vierailija kirjoitti:

en tykkää siitä että minuun kosketaan joten mitkään halaukset, suutelut eikä todellakaan seksi ole minun juttuni, kerron aina jo ekoilla treffeillä

Haetko sitten platonista suhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmia minkä takia rahatilanne on huono, koska olen ollut eläkkeellä kauan. Uraa ei ole eikä tule. Mt ongelmat on hallinnassa lääkkeillä ja kiitos terapian. Työssäkäyvää musta tuskin silti tulee eikä rahaa tule koskaan olemaan.

Miten oot päässyt terapiaan vaikka oot eläkkeellä?

Vierailija kirjoitti:

Iso trauma jonka takia iso kasa mt-ongelmia, kerron heti ekoilla treffeillä.

Mikä se on. Mihin liittyy?

Kyllä se näkyy jo naamasta eikä se ole edes pahin turn off minussa.