Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?
Missä vaiheessa deittailua kerrot? Esim luottotiedot puuttuu, vakava trauma menneisyydessa ja aiheuttaa mt-ongelmia, tms
Kommentit (1194)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden erityislapsen yksinhuoltaja; kerron asian kyllä heti samantien yhtään tilannetta kaunistelematta ja tää karsii kyllä potentiaaliset kumppanikandidaatit hyvin tehokkaasti.
Et sitten ensimmäisestä erityislapsesta oppinut, vaan piti tehdä toinenkin.Ootpas tyhmä, kun luulet että lapsen erityisyys tulisi aina heti syntymässä esille. Meillä ekat selvät merkit ilmeni vasta 5-vuotiaana, kun kehitys tyssäsi eikä tullutkaan niitä taitoja, mitä ikäkavereille jo alkoi tulemaan/ olla hallussa.
Meilläkin erityisyys tuli ilmi toisen lapsista kohdalla vasta hieman myöhemmin ja molemmilla haasteet eri tyyppisiä. En luonnollisestikaan osannut ennustaa että toinenkin lapsista tulisi olemaan erityislapsi.
Olen kävelevät turn-off. Kaikki ominaisuuteni ovat naisen näkökulmasta huonoja. Ulkonäköä on kyllä yhä jäljellä, joten saan huomiota. Kaikki mielipiteeni ovat vääriä.
M54
Vierailija kirjoitti:
Mun turnoff on että mulla ei ole ikinä aikaa. Tai no joka toinen viikonloppu lauantaina voin ehtiä tehdä jotain. Muuten mulla on aikaa vain iltaisin tässä klo21-22, ennen kuin menen nukkumaan. Työt, lapset, koira, lasten harrastukset, kuntosali, kotityöt
Sama. En mitenkään voisi ylipuhua itseäni kestämään kauaa sellaista, että istuttaisiin katsomassa vaikkapa elokuvaa (eli minusta: tekemättä niitä asioita mitä pitäisi tehdä), tai mentäisiin ravintoloihin ja kahviloihin. Syön mielelläni nopeasti, lapsille kokkaan mutta syövät eri ruokia kuin minä eli ns tavallisia ruokia, jne. Olen töissä, on firma, on luovan alan lisätyö, olen totaali yh, ja ajallani haluaisin harrastaa kestävyysliikuntaa isomman kaavan kautta, ja monta muutakin asiaa. Aika ei riitä edes siihen mitä haluaisin tehdä, miten se voisi eiittää siihen että antaidin niiden kasautua sillä aikaa kun katsottaisiin jotain televisiota? Voisin olla parisuhteessa vain ihmisen kanssa jolla itselläänkin on miljoona rautas tulessa ja aina jotain tekemistä, ja puuhattaisiin rinta rinnan sukahdellen toistemme ohi kuin laivat ulapalla pitkin päivää/iltaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kävelevät turn-off. Kaikki ominaisuuteni ovat naisen näkökulmasta huonoja. Ulkonäköä on kyllä yhä jäljellä, joten saan huomiota. Kaikki mielipiteeni ovat vääriä.
M54
Kerro joku mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Isoin turn-off tuntuu olevan se, että olen käsitellyt omat traumat ja olen liian kunnollinen.
Sitten kun en siedä toiseltakaan mitä tahansa kohtelua tai p*skaa, vaan toimin terveenä peilinä toisen käytökselle (esim. nostan kissan pöydälle kun toinen hölmöilee), niin johan juostaan karkuun, sen sijaan että kohdattaisi asiat ja alettaisiin työstää niitä.
Huomannut saman. Ei saa olla henkisesti liian kypsä, tai huomaa olevansa sitä ihan itsekseen.
laittaa lekkeriksi, huumorilla kuitata
auttaa, keventää suhdejutuissa
molempia osapuolia,
sopivaa vastusta kun osaa
odottaa niin yhteiselo on mukavaa
On moniakin tällaisia ominaisuuksia väärälle ihmiselle. Oikealle ihmiselle näillä ei ole merkitystä.
En nyt sanoisi Turn off mutta olen univammainen. Heijastuu siten että saatan välillä olla viikollakin todella väsynyt töiden jälkeen enkä jaksa mitään. Töissä ollessani skarppaan.
Itselläni on myös ärtyvän suolen oireyhtymä. Se ei oo enää niin paha koska kiinnitän huomiota siihen mitä aamulla suuhuni pistän ja ylipäänsä syön. Joskus on jouduttu pysähtymään auton kanssa tien reunaan ja päästävä metsään "asioille"
Kahvia kun juon niin heti sen jälkeen ei voi lähteä liikenteeseen. Vatsan täytyy antaa rauhoittua ja yleensä vessan kautta liikenteeseen.
Ei nämä ole estänyt mua seurustelemasta. 2 kertaa olen pitkässä suhteessa ollut.
Minulla on poliittisia mielipiteitä, jotka eivät miellytä etenkään vasemman laidan naisia. Tiedän, että heistä monille on tärkeää, että mies jakaa saman mielipidekuplan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei näy päällepäin, mutta heti kun avaan suuni, se tulee esille. Minulla on kärkkäät mielipiteet, tarve johtaa ja kyky väitellä ihan mistä vaan. Osaan myös myöntää, jos olen väärässä, mutta sitä tapahtuu aika harvoin :D
Oot varmaan yks mun tuttava, joka rypee ikisinkkuuden suossa vaikka haluaisi parisuhteen.
Tässä ketjussa on kyllä tullu ilmi, että kaikenlaisille ihmisille löytyisi ottajia. Ehkä te väittelyharrastajatkin joskus löydätte toisenne!
Suonikohjut. Kerran jo leikattu muutama vuosi sitten, mutta sukurasite niin tulee aina takaisin.
Sosiaalinen kömpelyys. Ei siitä tarvii kertoa, se tulee kyllä ilmi kanssakäymisessä. En koskaan suostu treffikutsuihin, koska se olisi vain kummankin osapuolen ajan tuhlaamista. Jos joku pyytää, niin se kertoo vain siitä, että hän ei ole vielä huomannut, ja kiinnostus lopahtaisi kyllä joka tapauksessa sitten, kun huomaa.
Minulla ei ole pätkääkään kunnianhimoa, minkä takia myöskään raha tai omaisuus ei vaan kiinnosta. Työskentelen siivojana vain kolmena päivänä viikossa koska en yksinkertaisesti tarvitse enempää rahaa mihinkään ja mielummin käytän aikani harrastuksiini ja läheisten kanssa. Nykymaailmassa tämä tuntuu olevan monille vaikea ymmärtää.
Eli siis siitä lasteni suhteen pahoillani että ovat joutuneet katselemaan vanhempiensa vääristynyttä ja sairasta parisuhdetta. Toivottavasti eivät päädy toistamaan vanhempiensa virheitä. Minä valitsin mieheni parempi tuttu he*vetti kuin tuntematon taivas periaatteella. Lasteni lapsuus on ollut fyysisesti turvallinen kuitenkin.