Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?
Missä vaiheessa deittailua kerrot? Esim luottotiedot puuttuu, vakava trauma menneisyydessa ja aiheuttaa mt-ongelmia, tms
Kommentit (1144)
Opioidiaddiktio. Täysin keskiluokkainen ihminen muilla mittareilla. Hyvä työ, koulutus, ihmissuhteet, harrastuksia. En juo enkä polta, syön ja liikun terveellisesti.
Addiktio ollut jo kaksikymmentä vuotta. Vain ne ihmiset tietävät, keneltä ostan ylimääräiset lääkkeeni.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä pystyisi enää palaamaan monogaamiseksi eli kohderyhmä, josta uusi vakikumppani pitäisi löytää olisi varmaan aika pieni.
Enpä tiedä tästä. Yllättävän monelle sopii minun kokemukseni mukaan seurustelu ilman, että pitäisi nysvätä vain toisen kanssa. Nämä ihmiset eivät kylläkään itse määrittele itseään polyamorisiksi tms, joten näillä hakusanoilla et heitä löydä. Yksikään kolmesta kumppanistani ei pitänyt itseään monisuhteisena ennen kuin aloimme tapailla. Nykyisin kyllä pitävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä pystyisi enää palaamaan monogaamiseksi eli kohderyhmä, josta uusi vakikumppani pitäisi löytää olisi varmaan aika pieni.
Enpä tiedä tästä. Yllättävän monelle sopii minun kokemukseni mukaan seurustelu ilman, että pitäisi nysvätä vain toisen kanssa. Nämä ihmiset eivät kylläkään itse määrittele itseään polyamorisiksi tms, joten näillä hakusanoilla et heitä löydä. Yksikään kolmesta kumppanistani ei pitänyt itseään monisuhteisena ennen kuin aloimme tapailla. Nykyisin kyllä pitävät.
Villi veikkaus, että olet nainen ja ehkä nuorehkoa sukupolvea. Itse olen 50+ mies.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mikropenis. Sain kerran rikossyytteen kun pahoinpitelin naisen joka nauroi kikkelilleni kun piti panna baarista tultuamme.
Lienee provo, mut mä oisin alkanut ennemmin itkemään kuin nauramaan, jos panolla ois mikropenis. Olen hoitaja ja kerran työssäni nähnyt mikropeniksen. Voin sanoa et se oli mun pikkusormea pienempi, ihan prinssinakki.
Ehkä yhden illan jutut ei oo mikropenismiesten harrastus oikeasti kuitenkaan.
Mulla on melkein 20kg ylipainoa mutta lihasta suurin osa
Ammattini. Olen mies sosiaalialalla. Eli jos miehet naiset joskus sanovat teille, että hyvät sosiaaliset taidot ja keskustelutaidot ratkaisevat miehellä, niin eivät ratkaise.
IMO: riippuu ominaisuudesta ja parisuhteen oletetusta kestosta. Jos on lyhyempi parisuhde, niin ihan turha kertoa koko elämäntarinaansa, vain ne jutut, jotka siinä vaiheessa vaikuttavat.
Kerroin viime suhteessani miehelle kokemistani seksuaalisista ahdisteluista sen jälkeen, kun hän oli varoittamatta tullut taakseni ja halannut minua niin, että puristi kunnolla käsivarsilla minua itseensä kiinni. Oltiin tuolloin ihan vain tuttuja ja meillä oli aina ollut läheiset välit, että ihan saatettiin tavatessa halatakin, kun tuo mies piti halailuista. Tässä tilanteessa kuitenkin halaus tuli takaapäin tilanteessa, jossa olin täysin rentona, enkä osannut odottaa sitä, vaikka näinkin, että joku tuli ja lähestyi meitä (olin siis juttelemassa muiden tuttujeni kanssa siinä).
Ennenkuin tajusin mitä oli tapahtunut, kehoni oli hätkähtänyt ja olin jotenkin automaattisena reaktiona lähtenyt pakenemaan siitä halauksesta pois. Tajusin kyllä halauksen tyylistä, että mitään hätää ei olisi, mutta kehoni silti reagoi noin. Koska olin aiemmin työstänyt noita kokemiani ahdistelukokemuksia, niin tietenkin ymmärsin, että s eon vain kehoni reaktio, mutta harmitti sitten miehen reaktio, koska hän sitten selvästi hätääntyi ja alkoi pyydellä anteeksi ja soimata itseään, että pitikin.... Siitä sitten minä tyynnyttelemään häntä, että ei mitään hätää ja tajusin, että pitää kertoa, että kaverini ymmärtää eikä kanna tuota tilannetta taakkanaan koko lopun elämänsä ajan.
selitin sitten, että ihan oikeasti kaikki on ok, se oli vain kehollinen reaktio, ne yleensä sammuvat viimeisenä ja kerroin hälle sitten, että jos uskallat lähteä kanssani joskus kahville kahdenkesken, niin kerron mistä tämä johtuu. Hän uskalsi - olimme tosiaan kuitenkin kavereita jo ennestään, joten hän tunsi minut siltä osin. Siitä sitten jollain kummallisella sivupotkulla meille syntyi suhde.
Jotenkin tuolla kaavalla kertoisin sitten niitä muitakin turnoffeja, että jos ne ehkä tulisivat vaikuttamaan suhteeseen, niin sitten olisi syytä kertoa. Kuten vaikka siitä, että olen introvertimpi, joten työpäivän jälkeen minun on yksinkertaisesti pakko saada olla totaalisen yksin eikä se merkitse sitä, että joku voi tulla olemaan viereeni (tai edes samaan huoneeseen) olemaan hänkin yksin. Jos ei tuota kestä, kanssani on turha kuvitella mitään psyyvää seurustelua, en yksinkertaisesti jaksaisi sitä.
Laiskuus ja jääräpäisyys. Näkyy vähän jopa.
Onkohan huuliherpes miten iso turn off? Tai kun on niin yleinen kuitenkin, mutta eihän se kuitenkaan kiva ole. Ja missähän vaiheessa siitä pitäisi kertoa kun eihän se että tartunnan on jossain vaiheessa saanut näy päällepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kaupungin vuokrakämpässä.
Lottovoittaja
Samaa mieltä!! Oon ollu jonossa kaupungin asuntoihin jo yli 10 vuotta,koska kela pakottaa jatkuvasti hakemaan halvempaa kämppää. Jota ei yksinkertaisesti ole olemassa. Oot onnekas kun oot saanu kaupungilta kämpän!!! Mä joudun maksamaan järkyttävän omavastuun joka kk nykyisessä kämpässäni, koska kelan (hyvin matala) vuokrakatto ylittyy. Että kivat sulle,vaihdetaanko?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan huuliherpes miten iso turn off? Tai kun on niin yleinen kuitenkin, mutta eihän se kuitenkaan kiva ole. Ja missähän vaiheessa siitä pitäisi kertoa kun eihän se että tartunnan on jossain vaiheessa saanut näy päällepäin.
ennen suutelemista tai yhteisen juoman jakamista, koska se virus voi tarttua silloinkin kun rakkula ei vielä näy päällepäin, suurimmalla osalla se on itselläänkin, mutta on myös meitä, jotka ovat onnistuneet siltä välttymään.
^tosta puuttuu edellinen lainaus jossa joku oli maininnu kaupungin vuokra-asunnon turn offiksi
Jos olisin nyt sinkku niin kyllä nämä pitkäaikaistyöttömyys ja tietyt mielenterveydelliset ongelmat olisivat hieman hankalia selittää.
Olen tosi kova pieremään enkä aina ehdi vessaan 💩
Oon 30v. nainen ja kyltymätön seksin saralla. Olen jo tottunut, että parisuhteeseen on vaikeaa löytää miestä, joka olisi samalla tasolla halujen suhteen.
On myös adhd, autismia ja olen nörtti. Olen nuorempana ollut lihava, joten vatsa tuskin tulee ikinä olemaan sileä ja tasainen pyykkilauta, vaikka kovasti urheilenkin ja koetan syödä oikein nykyään.
Olen myös tosi tunteellinen, moni saattaa säikkyä sitä. Samoin olen ärhäkkä feministi ja ympäristöihminen, sekään ei aina tunnu sopivan ihmisille. En myöskään halua lapsia, mutta naimisiin kyllä. Tämä on usein monille hämmentävä yhtälö.
Olen kyllä parisuhteessa tällä erää, mutta kumppanini onkin ollut alkujaan ystäväni jo vuosia. Tiesi kaiken ennen seurustelua jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä pystyisi enää palaamaan monogaamiseksi eli kohderyhmä, josta uusi vakikumppani pitäisi löytää olisi varmaan aika pieni.
Enpä tiedä tästä. Yllättävän monelle sopii minun kokemukseni mukaan seurustelu ilman, että pitäisi nysvätä vain toisen kanssa. Nämä ihmiset eivät kylläkään itse määrittele itseään polyamorisiksi tms, joten näillä hakusanoilla et heitä löydä. Yksikään kolmesta kumppanistani ei pitänyt itseään monisuhteisena ennen kuin aloimme tapailla. Nykyisin kyllä pitävät.
Villi veikkaus, että olet nainen ja ehkä nuorehkoa sukupolvea. Itse olen 50+ mies.
Olen kolmikymppinen mies. Mutta kieltämättä deittailen kyllä enimmäkseen "nuorehkoa sukupolvea".
Vierailija kirjoitti:
Onkohan huuliherpes miten iso turn off? Tai kun on niin yleinen kuitenkin, mutta eihän se kuitenkaan kiva ole. Ja missähän vaiheessa siitä pitäisi kertoa kun eihän se että tartunnan on jossain vaiheessa saanut näy päällepäin.
Itse mainitsisin asiasta varmaan sitten, kun rakkula tuntuu olevan tulossa. Minulla on ollut huuliherpesvirus todennäköisesti lapsuudesta saakka, mutta se on puhjennut yhteensä kolme kertaa elämäni aikana, aina rajun flunssan yhteydessä. Turha tuosta on tehdä numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi kova pieremään enkä aina ehdi vessaan 💩
Voi kai muuallakin pierrä kuin vessassa? Kunhan ei ruokapöydässä tai naidessa.
En kyllä pystyisi enää palaamaan monogaamiseksi eli kohderyhmä, josta uusi vakikumppani pitäisi löytää olisi varmaan aika pieni.