Lue keskustelun säännöt.
"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...
17.10.2022 |
Hahaahahahahaaa voi näitä "jonne" juttuja 😅
Tosi hauskaa oli silloin juu, kun telkkari kanavia oli kokonaiset 2 kpl ja nekin lähetti ohjelmaa vain iltaisin.
Ei ollut Putinia, mitäs nyt vaan neuvostoliitto, kylmä sota ja jatkuva ydinsodan pelko. Suomettumisen takia tuli iso haloo jos joku täällä kehtasi kritoisoida neuvostoliittoa.
Ja sen ajan palkoilla ei mikään kyllä ollut halpaa.
Koronaa ei ollut mutta oli kausi jolloin pelättiin että suuri osa kansasta kuolee aidsiin.
Kommentit (922)
Vierailija kirjoitti:
Siis voi kauheeta, telkkarissa kolme kanavaa! Mulla ei ole nykyään televisiota ollenkaan. Hyvin riitti Pikku Kakkoset ja Ritari Ässät, Ruutuysi ja Karpo. Elämä oli kuitenkin rauhallisempaa, kun ei tullut uutisia ja yhteydenottoja joka tuutista.
Kyllä meillä oli jota kuinkin 15 kanavaa kuten kovin monilla muillakin joilla taloyhtiö otti lautaskanavat.
Meille tais tulla 1983. Muistan hyvin inspector gadgetin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs täällä penskat(noin 20v?) kynsin ja hampain puolustelevat tätä nykyajan rappeutunutta ja sontaista aikaa, oikein uhmakkaasti yritetään lytätä ihmisten oikeat kertomukset eletystä elämästä 80-luvulla joka oli monissa asioissa parempaa&laadukkaampaa elämää:)
Taitavat olla samoja trolleja/vaikuttajia jotka tosissaan vertailevat 80-luvun snägäri"pahiksia" nykyajan ulkkishu umejen giläisiin, kasari olisi muka ollut vaarallisempaa aikaa LOL.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä penskat(noin 20v?) kynsin ja hampain puolustelevat tätä nykyajan rappeutunutta ja sontaista aikaa, oikein uhmakkaasti yritetään lytätä ihmisten oikeat kertomukset eletystä elämästä 80-luvulla joka oli monissa asioissa parempaa&laadukkaampaa elämää:)
Taitavat olla samoja trolleja/vaikuttajia jotka tosissaan vertailevat 80-luvun snägäri"pahiksia" nykyajan ulkkishu umejen giläisiin, kasari olisi muka ollut vaarallisempaa aikaa LOL.
Täällä enemmän keuhkoaa ne jotka on kasarilla olleet lapsia, eivät siis aikuisia jotka edes kunnolla tajuaisi millaisessa yhteiskunta elettiin. Me jotka olimme silloin aikuisia emme näe sitä aikaa yhtä ruusuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tästä nyt tarvi niin kauas mennä.
Noin 20 vuotta sitten monet kusetettiin ostamaan kuvaputkitelkkari, joka jo 32-tuumaisena painoi 60 kiloa ja maksoi 1000€. Oli niitä kalliimpiakin.
Ja ihan turhaa ostamista ja maksamista. Siitä muutama vuosi, niin tuli ohuet ja kevyet taulutelkkarit. Vaan mistäpä tätä silloin 20 v sitten osasi tavallinen kuluttaja ennustaa.
Silloin 2000-luvun alussa kuukausipalkat olivat monta sataa pienempiä kuin tänään, ja silloin pulititettiin yhdestä ainoasta 32-tuuman töllöttimestä vähintään se tuhat euroa. Muutossa hirveä painajainen.
Nyt semmosta 32-tuumaista televisiota saa reilusti alle kahteen sataan, eli noin 800€ halvemmalla kuin 20 vuotta sitten ja kuukausiansio noussut suunnilleen saman verran. Eri asia on, kuinka monelle riittää telkkariksi 32-tuumainen. No, köyhille. Tänä päivänä uuden telkkarin osto ei ole enää niin rahasta kiinni kuin 20 vuotta sitten. Toki telkkarista saa yhä pulittaa ja tehdä pitkää osarikauppaa jos haluaa ja pitää saada himaan sitä ns. "parempaa Seppälää".Kyllä tuon telkkarimuutoksen sai selville, jos luki Tekniikan Maailmaa. Siellä on kerrottu mitä uutta on tulossa. Itse luin joskus, miten led-televisiot ovat tulevaisuutta. Vähän myöhemmin alkoi littanatelkkareita tulla hurjiin alennuksiin ja jonkun ajan päästä myytiin jo led-telkkareita.
Niin, JOS luki Tekniikan Maailmaa. Ymmm.
Siihen aikaan lähes jokainen tiesi, että mitään elektroniikkaa ei kannata ostaa lukematta ensin Tekniikan Maailman arvosteluja. Niitä lehtiä pystyi lukemaan kirjastossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.
Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.
Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.
Alkujärkytyksen jälkeen pärjäisi paremmin. 24/7 viihteessä rypeminen ei ole terveellistä.
Edelleen, kukaan ei pakota sua olemaan nokka kiinni kännykässä 24/7.
Ei se riitä että itse toimisi noin, kun ympäristö ei tee niin. Eikä se tv ole lähellekään se ainoa ero. Kokonaisuus ratkaisee. Jos koko yhteiskunta palaisi 80-luvulle, olisi oikeasti elämä ihanaa. Nuoretkin tekisivät muuta kuin istuisivat yksin omissa lokeroissaan nenä kiinni ruudussa. Nuoruus 80-luvulla oli sitä, että luettiin suosikkia ja sinäminää koulun jälkeen, tavattiin kavereita, tai kirjoiteltiin pitkiä kirjeitä kirjekavereille ympäri maailman. Esimerkiksi. Viikonloppuisin käytiin nuorisotalon discoissa, joka oli ihan parasta, kun sinne tuli kaikki. Ihmiset oli aktiivisempia, ei niin tylsistyneitä ja masentuneita kuin nykyään. Nykytrendi on se, että mikään ei tunnu miltään.
Älä puhu meidän muiden puolesta. Olisiko mahdollista, että olet jossain määrin masentunut?
En ole masentunut, enkä viittaa tuolla itseeni, vaan nyky yhteiskuntaan laajasti. Ihmiset hakevat yhä suurempia kokemuksia tunteakseen jotain. Perusarki ei riitä tekemään ihmisiä onnelliseksi. Mielenterveyspalveluille kysyntä on niin kovaa, ettei siihen pystytä mitenkään vastaamaan, ja nuoret eristäytyy omiin oloihinsa. Lapset ovat yksinäisiä, eivät opi kunnolla puhumaankaan ja oireilevat häiriökäytöksellä kun eivät saa tarvitsemaansa huomiota koska vanhemmat vaan tuijottavat puhelintaan.
Tekikö 80-luvulla perusarki ihmiset onnellisiksi? Jos teki, miksi itsemurhia oli paljon enemmän kuin nykyään? Mihin perustuu väite, että ennen riitti perusarki? 80-lukua leimasi kulutusjuhlan ja ns. juppikulttuurin ihannointi.
Kyllä, oman kokemukseni mukaan ainakin omissa piireissäni ihmiset olivat tasapainoisia ja tyytyväisiä ilman ihmeempiä ulkopuolisia virikkeitä, harrastuksia tai matkoja. Oltiin sosiaalisempia, ja kyläiltiin paljon tuttavien ja sukulaisten kesken. Lapsuus ja nuoruus oli vapaampaa, mutta ei heitteellejättöä, vaan hyvällä tavalla vapaampaa ja hyväksyvämpää. Ei asetettu kohtuuttomia paineita, vaan jokainen taplasi tyylillään ja löysi paikkansa elämässä. Ihmisten kanssa oltiin luontevasti vuorovaikutuksessa, kun ei ollut muuta mahdollisuutta kuin avata suu ja puhua, joko kasvotusten tai puhelimessa. Ja kun oli tosiaan vaan ne kaksi tv kanavaa, eikä mitään nettiä, ihmiset aktivoituivat muihin tekemisiin ja aitoihin kontakteihin. Eikä tarvinnut kantaa koko maailman murheita. Maailma oli etäämmällä kun ei ollut mahdollista aina reaaliajassa saada yksityiskohtaista tietoa koko maailman ongelmista. Sai rauhassa keskittyä omaan pieneen elämäänsä, ja vain muutaman mediakanavan kautta sai tärkeimmät uutiset maailmalta. Tuohon väittämään että silloin olisi tehty enemmän itsemurhia, en osaa ottaa kantaa. Onko se edes totta? Jos on, niin olen yllättynyt, koska todellakin oma kokemukseni on niin päinvastainen. Varmasti kaikkina aikoina on ollut myös huonosti voivia ihmisiä ja mielenterveysongelmia, mutta kyllä ne minun nähdäkseni ovat nykyään huipussaan ihan mihin aikaan tahansa verrattuna.
Tämä on niin liikuttavaa. Muistella omaa ihanaa nuoruuttaan js olla varma, että kaikki oli paremmin.
Ei tarvi vaivata päätään faktoilla.
Kyllä meillä on oikeus muistella ihanaa lapsuuttamme ja nuoruuttamme ja sanoa, jos sitä mieltä kerran olemme, että silloin oli kaikki paremmin. Tottakai on aina myös niitä, joille jokin aika ei ole hyvä. Oli silloin, ja oli nyt.
Surettaa tosi paljon nykylasten ja -nuorten puolesta, että eivät saa elää sellaista aikaa kuin me saimme, ennen kännyköitä ja valtavaa digitalisaatiota (digitaalisuuttahan sinänsä jo oli, mutta se ei ollut levinnyt sillä tavalla kuin nykyään).
t. Eri kuin jolle vastasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin teiniäiti silloin ja ei se mitään kyllä helpompaa elämä ollut, vaikka miehellä, (käytännössä teini hänkin) oli kolmivuorotyöpaikka.
Rahat riittivät siten, että pari päivää oltiin kaurapuurolla ennen tiliä.
Vaatteita oli kyllä vähän.
Lapsille saatiin lapsilisällä ne tarvittavat. Hermo meinasi monesti mennä siihen varattomuuteen.
Kirjastossa ja puistoissa ja kesällä kalassa käytiin.
Siitä sitten pikkuhiljaa työttömyyskursseille ja ammattia oppimaan, kun lapsetkin jo eskariin ja kouluun pääsivät.
Saatiin stereot, mankka, väri tv ja Datsun finn ja kahvinkeitinkin. Osamaksulla sohvakalusto ja kirjahylly.
Sitten vähän kerrassaan säästettiin ja päästiin osaomistus arava osakkeeseen jne. Eteenpäin,
Se varsinainen "pääoma" on nuorella se työikä ja terveys, kumpaakaan ei ole vara tuhlata, vaan siitä pitää mitata mahdollisimman paljon ulos kun on sen aika.
Kovaa työtä se on ollut ja ihan turha on kuluttaa kallista aikaa tyhjään kadehtimiseen ja haikailuun ja ajatteluun, että olisin se minäkin, jos olisin silloin elänyt. No ei niin.
Parhaimpia asioita 70- (ja vielä) 80-luvullakin oli se, että maailma oli vielä turvallisesti ns. 'kaksinapainen'
Oli siis (poliittisesti ) itä ja oli länsi.
Terrorismia Euroopassa ja yleensä länsimaissa oli ihan minimaalinen määrä siihen verrattuna mitä sitä nykyisin on.
Työnsaanti oli paljon helpompaa kuin nykyisin ja työvoimatoimisto lähetti kotiin (saajan postilaatikkoon) työpaikkailmoituksen jos ei ollut mitään työtä omin toimin onnistunut löytämään.
Nykyinen ns. digimaailma taas on toki helpottanut siihen aikaan verrattuna monia asioita, mutta se on myös mahdollistanut valtavan määrän todella negatiivisia asioita,jotka ilman sitä (mitä suurimmalla todennäköisyydellä ) olisivat jääneet kokonaan tapahtumatta, syntymättä, tai edes kehittymättä sihen asteeseen minkä netti nykyisin mahdollistaa niille .
Teknisesti nykyään varustautunut byrokratia ja valta on lopullisesti saanut yliotteen ihmisistä ja pian koko ihmiskunnasta .
Kehityssuunta ei näytä hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan lämmöllä 90-lukua. Mielestäni silloin elettiin sellaisessa hyvässä tasapainossa jossa teknologia oli kyllä tarpeeksi kehittinyttä että se helpotti elämää, mutta se ei ollut saanut niin isoa osaa elämästämme kuten nykyisin. Ei oltu samanlaisia teknologian orjia kuten nykyisin ollaan.
Esimerkiksi netti sen tuomat hauskuudet olivat kyllä olemassa mutta kaikki ei pakotettu sinne vaan pankkiasioita tai asiakaspalvelutilanteita pystyi hoitamaan ihan konttorissa tai liikkeessäkin, matkapuhelimia oli mutta ne olivat tarkoitettu soittamiseen eikä ollut mitään älypuhelimia häiritsemässä keskittymiskykyäsi. Jos mentiin mökille niin siellä oltiin sitten oikeasti. Nykyään mökilläkin pitää olla tavoitettavissa ja netti seuraa sinua minne ikinä menitkin. Pleikkareita kyllä oli myös mutta se oli se yksi sama konsoli jota pelattiin sitten seuraavat 10 vuotta ja lapset olivat tyytyväisiä jos oli 2 tai 3 peliä. Yleisesti ottaen tyydyttiin paljon vähempään.
Mielestäni kehityskulku olisi saanut jämähtää sinne. 80 ja 90 luku oli oikeasti hyvää aikaa. Olen onnellinen että sain kokea sen.
Kertoo kaiken, kun yläpeukkua saa viesti jossa ylistetään kaikkien aikojen lamavuosikymmentä.
Miten nuoria täällä oikein on peukuttamassa, jos katsoo, että 90-luvulla asiat oli "tasapainossa"? Vuosikymmen, joka traumatisoi kansaa edelleen.
Asiat todella olivat hyvin 90-luvulla, lamasta huolimatta. Omat vanhempani eivät joutuneet laman aikana eikä sitä ennen tai myöhemminkään irtisanotuiksi kumpikaan. Ei koko kansa missään kortistossa tai leipäjonossa ollut, vaikka olen toki tiedostanut sen että minulla kävi tässä asiassa onni.
Muistan toki syvimpinä lamavuosina, että joka päivä oli sanomalehdissä uutisia siitä kun joku ryösti pankin. Ei päivää ilman pankkiryöstöjä.
Se oli väärin, että yrittäjät uhrattiin ja pankit pelastettiin. Mutta opiskelijoilta ei leikattu: Esko Ahon hallitus ymmärsi koulutuksen merkityksen. Lama-aikana oli hyvä olla opiskelija, kunhan valmistui kun nousukausi jälleen alkoi.
Tämä ei ole totta. Korkeakouluilta leikattiin, opintotukea leikattiin. Peruskouluilta leikattiin. Opintolainasta poistettiin korkotuki. Samoin lapsilisiä leikattiin ja lapsivähennykset poistettiin kokonaan.
"Suomessa opintotukijärjestelmä on ollut opintorahapainotteinen 1990-luvun alusta alkaen. Tuolloin Esko Ahon hallitus nosti opintorahan suuruuden 2,5-kertaiseksi"
https://www.jylkkari.fi/2016/03/suomen-opintotuki-yha-pohjoismaiden-pie…
Totta kai Ahon hallituksen oli pakko leikata, mutta niissä oloissa opiskelumahdollisuus turvattiin mahdollisimman hyvin. Opintotuen lainan osuutta pienennettiin. Tämä leikkaus ja korkovähennyksen poisto kompensoitiin opintorahan nostamisella. Haluttiin turvata opiskeleminen oloissa, joissa opiskelijat eivät olisi uskaltaneet lainaa ottaa!
70-luvun nuori kirjoitti:
Parhaimpia asioita 70- (ja vielä) 80-luvullakin oli se, että maailma oli vielä turvallisesti ns. 'kaksinapainen'
Oli siis (poliittisesti ) itä ja oli länsi.
Terrorismia Euroopassa ja yleensä länsimaissa oli ihan minimaalinen määrä siihen verrattuna mitä sitä nykyisin on.
Työnsaanti oli paljon helpompaa kuin nykyisin ja työvoimatoimisto lähetti kotiin (saajan postilaatikkoon) työpaikkailmoituksen jos ei ollut mitään työtä omin toimin onnistunut löytämään.
Nykyinen ns. digimaailma taas on toki helpottanut siihen aikaan verrattuna monia asioita, mutta se on myös mahdollistanut valtavan määrän todella negatiivisia asioita,jotka ilman sitä (mitä suurimmalla todennäköisyydellä ) olisivat jääneet kokonaan tapahtumatta, syntymättä, tai edes kehittymättä sihen asteeseen minkä netti nykyisin mahdollistaa niille .
Teknisesti nykyään varustautunut byrokratia ja valta on lopullisesti saanut yliotteen ihmisistä ja pian koko ihmiskunnasta .
Kehityssuunta ei näytä hyvältä.
Nyt kannattaisi vähän tarkistaa faktoja. Terrorismia oli Euroopassa enemmän, muistele mitä tapahtui Munchenin olympialaisissa tai mitä IRA puuhasi. Terveydenhuolto tarjosi aspiriinia jos sitäkään, eikä mitään hyvinvointipalveluja ollut keksittykään. Ydisodan uhka oli jatkuva.
Kasarin lopussa hetki luultiin ettei kukaan enää ole köyhä eikä kipeä, mutta se väärinymmärrys korjattiin ysärilamassa nopeasti.
Se oli paremmin että hikikomeroon syrjäytyminen ei ollut vaihtoehto, nälkä olisi tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja pitsaa ja hampurilaisia sai kioskista kymmeneen.
Pizzaa kioskista? Olipa teillä ihme kioskit.
Sitä ei moni halua myöntää, mutta keskimäärin suomalaiset olivat kyllä 80-luvulla merkittävästi köyhempiä kuin vaikkapa ruotsalaiset tai saksalaiset. Tosin niin saattaa olla nykyäänkin, mutta ero on pienempi.
Itse oltiin oikein ökyrikkaita, kun meillä oli uutena hankittu auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhoidosta vielä sen verran, että silloin ei saanut missään työpaikassa olla pois esimiehen luvalla vaan jokaisesta päivästä piti saada todistus. Oli tosi kiva vääntäytyä lääkäriin migreenissä, vatsataudissa pidin palkattoman päivän, kun en ripuloivana ja oksentelevana ehtinyt kotona kunnolla edes vessaan.
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan "iso" telkkari oli kokonaiset 28 tuumaa ja kuva suttuinen kun mikä nykyisiin verrattuna. Ja se telkkari vaihdettiin uuteen aikaisintaan 10v välein.
Mulla on ollut sama Sonyn LED töllö nyt 12 vuotta. Hyvin pelittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi televisiokanavaa iltaisin ja kaksi radiokanavaa riitti hyvin ja riittäisi mulle edelleenkin. Ihminen ei voi hyvin kun sillä on liikaa valinnanmahdollisuuksia
Kyllä niitä oli enemmän, meilläkin oli satelliittiantenni katolla ja monilla muillakin, kanavia pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen aikaan "iso" telkkari oli kokonaiset 28 tuumaa ja kuva suttuinen kun mikä nykyisiin verrattuna. Ja se telkkari vaihdettiin uuteen aikaisintaan 10v välein.
Mulla on ollut sama Sonyn LED töllö nyt 12 vuotta. Hyvin pelittää.
Minulla Panasonicin plasma. Ikää saman verran, eikä mitään ongelmaa. Mitä nyt sähköä kuluttaa vähän turhan paljon, mutta se on kaikissa plasmoissa.
Ihmetyttää kovin että tuntuvat nuo teeveen kanavien määrät ja viihde-elektroniikka olevan asiota millä määritetään ovatko asiat hyvin. Karmea on ihmisten arvomaailma nykyisin. Lopuksi vielä; Elin lapsuuttani / nuoruuttani 80-luvulla eika silloin OIKEASTI pelätty ydinsotaa niin paljon kuin nyt väitetään. Vallitsi "kauhun tasapaino" ,kumpikaan puoli ei voinut aloittaa ydinsotaa koska olisi tuhonnut myös itsensä. Neuvostoliitossakin tämä ymmärrettiin, eivät silloiset johtajat olleet psykopaatteja vaikka kauheuksia tekivätkin. Nykyään tilanne on pahempi koska ko. maan nykyjohto on henkisesti nyrjähtänyttä ja heille kaikkien tappaminen on parempi vaihtoehto kuin joutua häpeään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pitsaa ja hampurilaisia sai kioskista kymmeneen.
Pizzaa kioskista? Olipa teillä ihme kioskit.
Tätä ihmettelee vain ne jotka ei ole asunnut helsingissä jossa melkein kaikki burgerketjut ja pikaruoka paikat on pikkukiskakoppeja pitkin poikin.
vanha mies kirjoitti:
Ihmetyttää kovin että tuntuvat nuo teeveen kanavien määrät ja viihde-elektroniikka olevan asiota millä määritetään ovatko asiat hyvin. Karmea on ihmisten arvomaailma nykyisin. Lopuksi vielä; Elin lapsuuttani / nuoruuttani 80-luvulla eika silloin OIKEASTI pelätty ydinsotaa niin paljon kuin nyt väitetään. Vallitsi "kauhun tasapaino" ,kumpikaan puoli ei voinut aloittaa ydinsotaa koska olisi tuhonnut myös itsensä. Neuvostoliitossakin tämä ymmärrettiin, eivät silloiset johtajat olleet psykopaatteja vaikka kauheuksia tekivätkin. Nykyään tilanne on pahempi koska ko. maan nykyjohto on henkisesti nyrjähtänyttä ja heille kaikkien tappaminen on parempi vaihtoehto kuin joutua häpeään.
Kyllä pelättiin. Ydinsodasta puhuttiin koulussakin 80-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hinnat eivät olleet halvempia. Suomalaiset olivat nykyiseen verrattuna todella köyhiä.
Elämän perustarpeisiin ostovoima oli isompi. Nykyisin "luksustuotteet" eli matkailu, ravintolat etc on halvempia.
Mutta ihan perusruoka kaupasta, asunnot, autot etc oli palkkoihin nähden selvästi halvempia.
Itse olen syntynyt 1990-luvun alkupuolella ja paljon mieluummin olisin syntynyt 60-luvulla. Ostovoima isompi, ei töistä ongelmaa, ei samalla tavalla vaadita jokaiseen asiaan koulutusta/lisäkoulutusta ja töitä oli. Lisäksi ei olisi tarvinnut olla velkah*lvetissä koko elämäänsä vain sen takia, että sai ostettua asunnon.
Jos nyt pysyisit faktoissa. 60-luvulla syntyneet joutui kärsimään 90-luvun lamasta ihan eri tavalla kuin 90-luvulla syntyneet. He juuri joutui velkahelvettiin usein.
Tuskin olit asuntovalallinen lama-aikaan pikkulapsena tai menetit työpaikkaasi ja jäit velkaloukkuun kuten moni 60-luvulla syntynyt opinto- ja asuntolainoineen. Ostovoima on nykyään huomattavasti korkeampi kuin 80- ja 90-luvulla.
ostovoima ei ole korkeampi nyt 2020-luvulla. Sen voit tarkistaa ihan tilastokeskuksen sivuilta.
Lama oli usealle henkilökohtainen syvä kriisi. Niin myös taannoinen finanssikriisi, josta puhutaan huomattavasti vähemmän, koska ilmiö oli globaali, eikä ole niin helppoa asettaa syyllisen viittaa esim silloiselle hallitukselle. Keskimäärin keskituloisella meni 1980-1990 luvuilla paremmin kuin nyt.
Kyllä on noussut. Ihan tilastot sen kertoo. https://www.hs.fi/raha/art-2000002794814.html
Nope. Ei keskimäärin:
https://www.ts.fi/uutiset/1073994275
ja täältä kun etsit ansiotasoindeksin, reaaliansiotasoindeksin sekä elinkustannusindeksin niin asia alkaa avautumaan.
Olen syntynyt 1994, varmaan jäänyt siihen aikaan. Jos teen jotakin tärkeää niin unohdan puhelimen ja minua ei saa moneen päivään kiinni, jos kirjoitan kirjakielellä niin olen automaattisesti "trolli". Olen fiksu ja sivistynyt. Luen paljon kirjoja, tekin voisitte kokeilla.
Nainen 28